Itsenäisyyspäivä

Luotaantyöntävä linnanjuhla

~ Reija Härkönen

Itsenäisyyspäivän perinteisestä juhlasta Presidentinlinnassa on mennyt maku. Ei tuosta spektaakkelista mitenkään voi enää ajatella Petteri Orvon tavoin: ”Teemana oli ”yhdessä”. Niin me olemme pärjänneet ennenkin ja pärjäämme jatkossakin. Isänmaa on me suomalaiset täällä. Mitäs jos sietäisimme toisiamme, arvostaisimme toisiamme, kunnioittaisin toistemme mielipiteitä?”

Samaan aikaan, kun gaalapukuväki aloitteli juhlaansa, poliisille oli annettu täysi valta häiritä ja estää tavallista kansaa, joka yrittää vuodesta toiseen vastustaa äärioikeistojoukkiolle annettua etusijaa valita Töölöntori natsimarssin kokoontumista varten. Jos ei tori enää ole Suomen itsenäisyyspäivänä kunniallisten kansalaisten käytettävissä, olisi sen nimi vaihdettava. Adolf Hitlerin tori olisi sopiva vaihtoehto.

Tänä vuonna natsimarssin puhujana ja kunniaköntystäjänä nähtiin kaiken lisäksi hallituspuolueen kansanedustaja, jonka käytöstä eduskunnan tunnetuin rasisti, Halla-aho, ja samanmieliset ministerit voimakkaasti tukivat. Tuntui siltä, että viimeinenkin vähäinen sivistys ja demokratian puolustaminen on unohdettu. Sekä median että hallituksen ulostuloissa oli nähtävissä pyrkimys esittää natsimarssi arvokkaana, isänmaallisena tapahtumana. Vastamielenosoitus arvioitiin jo etukäteen väkivaltaiseksi. ”riikan” sanoin: ”…vastamielenosoituksen vahvuus ja aggressio tulevat todennäköisesti olemaan poikkeuksellisen suurta”.

Petteri Orvon väistely asiassa oli typerää. Hän oli nyt, vuosikausien natsimarssien jälkeen, yhteydessä suojelupoliisiin ja kertoi saaneensa tietää, että ”kulkueeseen todennäköisesti osallistuu todennäköisesti äärioikeistolaisia toimijoita”. Viime vuonnahan Orpo ei ollut kuullut edes sitä, että Suomessa on äärioikeistolaisia, vaikka hän juuri oli perustanut äärioikeistolaisen hallituksen, jonka natsimielisyydestä otsikoitiin pitkin Eurooppaa. Purra komppasi hienosti ja piti HS:n mukaan selvänä, että marssille osallistuu poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi erityisen paljon ”kyseenalaisellekin asialleen julkisuutta hakevia tahoja, kuten äärioikeistoa”. Hehe, äärioikeistolainen, kyseenalaisten asioiden ministeri syyttää ”tahoja” äärioikeistolaisuudesta ja media menee suopeasti jekkuun mukaan. Presidentti Stubb oli – valitettavasti – aivan yhtä viaton ja tietämätön äärioikeiston perinteistä.

Ennen Stubbin tukijoiden linnanjuhlia järjestettiin sotaveteraanien omat juhlat. Erillisen juhlan ajatus on oikea, kun kunniavieraat ikääntyvät. Makaaberia oli kuitenkin esim. valtiovarainministerin suhtautuminen juhlaan – varsinkin kun ero Stubbijuhliin oli niin silmäänpistävä. Veteraaneja varten ei rouva ollut viitsinyt edes tukkaansa pestä.

Itsenäisyyspäivän Stubbijuhlien vierasjoukko näytti koostuvan lähinnä presidentin henkilökohtaisista kannattajista, kävely-, pyöräily-, uinti- ja sormenkoukistusvalmentajista ja vaalitukien maksajista. Jopa veteraanien juhlassa Stubbin ”riipaiseva” puhe käsitteli lähinnä häntä itseään: Ilman teitä ei olisi minua, Cai-Göran Alexandra Stubbia, sillä isoisäni tapasi lottansa sotasairaalassa.

Koska linnanjuhlia ei mitenkään voi enää pitää ylevänä, yhteisenä itsenäisyyspäivän huipentumana, vaan se on lähinnä äärioikeiston irvokas propagandanäytös, ehdotan, että linnanjuhlien televisiointi lopetetaan. Tilalle tuotetaan yhteishenkeä nostattavaa, kultturellia, iloisen juhlavaa ohjelmaa. Stubb ottakoon mallia Sanna Marinista ja järjestäköön yksityisbileensä omassa rauhassa.

Ei kai se niin ole, että Ylen pitää pokkuroida Stubbin hovia, jotta ei menettäisi tukiaan?

Iloinen itsenäisyyspäivä kaikille Suomen kansalaisille

~ Reija Härkönen

Nyt kun itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään vähän eri tavalla ja tasavallan presidentin kanslia on julistanut, että itsenäisyyspäivää viettää koko Suomi yhdessä, voisiko se tarkoittaa myös sitä, että uudet kansalaiset huomioitaisiin jotenkin juuri itsenäisyyspäivänä? Meillä ei Suomessa ole kansalaisuuden saamisen yhteydessä mitään erityisiä juhlallisuuksia. Itsenäisyyspäivä olisi hyvä päivä kerran vuodessa juhlistaa myös uusia suomalaisia.

Presidentti Niinistö piti tänään itsenäisyyspäivän juhlan järjestelyistä puheen, josta hän nosti Twitterissä esiin lauseen:  ”Poikkeuksellisissa oloissa voimme välittää tunnelmaa, jota kuvaisin sanoilla katsotaan Suomea silmiin. Kokea kansakunnan ainutlaatuinen menestystarina ja tunnistaa ne vahvuudet, joilla kaikki vaikeudet on voitettu ja tullaan voittamaan.”

Tämä olisi mielestäni hyvä sanoma myös pakolaisina maahan saapuneille ja nyt kansalaisuuden saaneille henkilöille. Voisimme television välityksellä katsoa myös heitä silmiin. Monet meistä ovat todella iloisia siitä, että he ovat päässeet elämässään uuteen alkuun ja että he ovat tulleet juuri meidän maahamme turvaa hakemaan.

Maahanmuuttovirasto kertoi tällä viikolla iloisen uutisen, että v. 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat hakevat nyt runsaasti kansalaisuutta. Vaikeuksien kautta he ovat saavuttaneet voiton, johon kaikki eivät pysty: selvinneet raskaasta pakomatkasta ja monesti vähän tylystä kohtelussa uudessa, vieraassa asuinpaikassa. Kaiken menettäneinä ja traumatisoituina he ovat pystyneet nousemaan, opiskelemaan, hankkimaan elannon itselleen ja kenties myös perheelle. Heillä ja Suomella on syytä juhlaan.

Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua maassamme neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden. Hänellä on oltava vähintään tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja hänen tulee osoittaa, että hän on elänyt nuhteettomasti ja että hänellä on toimeentulo ja hän pystyy huolehtimaan maksuvelvollisuuksistaan. Eli kansalaisuutta hakevat ovat siis täysin kotoutuneet ja saamme heistä kelpo kansalaisia. Heillä ja Suomella on syytä juhlaan.

Presidentti Niinistö kertoi myös, että tänä vuonna on tarkoitus perinteiden vaalimisen lisäksi tuoda esiin myös nuorten mielipiteitä. Uusista suomalaisista todella moni on Irakista lähtöisin oleva nuori mies. Myös Somaliasta on tullut turvapaikahakijoina paljon nuoria. Heille kaikille soisi sen, että heidätkin huomioidaan ja heidän mielipiteensä ovat yhtä tärkeitä, kuin muidenkin kansalaisten. He ovat meidän nuoriamme ja heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin muillakin.

Myös uusille suomalaisille maamme puolustaminen ulkoista uhkaa vastaan on tärkeää. Kuva puolustuvoimien julkaisusta ”Eri tausta, sama tahti –monimuotoisuus puolustusvoimissa”.

Me olemme usein kohdelleet muualta muuttaneita vähän toissijaisina suomalaisina. On aika ottaa heidät mukaan myös yhteisiin juhliin, myös niihin, joiden perinteenä on sotiemme muistelu ja kiitollisuus veteraaneille. Toivoisi, että tämä voisi tapahtua jo Niinistön ollessa Suomen presidenttinä.