Älä vaikene, älä hyssyttele!

Rasmus-ryhmän rasisminvastaiseen keskusteluun osallistui jälleen kerran huolestuneita ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että rasismin vastustaminen lisää rasismia. Esiin nostettiin taas myös tolkun ihmiset, jotka kuulemma ymmärtävät, että rasismi on Suomessa marginaali-ilmiö. Ja osaavat siis olla hiljaa.

Juuri tällaiset tolkun ihmiset mahdollistivat natsien valtaannousun Saksassa. Kun kielletään vastustamasta ja sanotaan, että rasistien on sallittava tehdä omaa politiikkaansa, ollaan jo aika pitkällä.

Tavallisen kadunmiehen rasismi kasvaa taloudellisesti huonoina aikoina kateudesta ja katkeruudesta, mutta moninkertaistuu, kun sille on yllyttäjiä. Juurisyyt pitäisi poistaa kummassakin päässä. Tällaisina  aikoina, kun rasismiin suorastaan kehotetaan, ei riitä syrjäytymistä ehkäisevä, vuorovaikutusta lisäävä toiminta nuorison parissa.

On tehtävä työtä myös kiihottajien joukossa, nostettava esiin törkeimpiä rasismin ilmentymiä. Itse olen huomannut jo vuosia sitten, että ehkä tärkein työ rasisminvastaisessa työssä olisi saada ne tolkun ihmiset, tavalliset keskiluokkaiset kansalaiset ymmärtämään, mitä rasismi on ja mitä se aiheuttaa yhteiskunnassa. Eikä pelkästään huomaamaan, vaan toimimaan ja jättämään äänestämättä johtajia, jotka sallivat yhtäläistä ihmisarvoa mitätöivän politiikan ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja tekevät yhteistyötä sen harjoittajien kanssa. Laajan yhteisymmärryksen tässä asiassa olisi synnyttävä ajoissa, ei vasta sitten, kun poliittisen ilmapiirin koveneminen on johtanut hirmutöihin.

”Tolkun ihmisiä” ovat näinä aikoina monesti myös ne, jotka hiljaa sisimmässään ovat sitä mieltä, että ”maahanmuuttokriitikkojen” pitäisikin saada touhuta ja pitää Suomi puhtaana. Heidän joukossaan ovat myös he, jotka ovat rasististen poliittisten toimijoiden valtakaudella päässeet hyviin asemiin ja virkoihin, eivätkä halua horjuttaa asemiaan.

Tolkun ihmisten joukossa on valtava määrä ihmisiä, jotka haluavat, että rasismista ei puhuta, jotta olisi ihan rauhallista. Juuri siksi siitä on puhuttava ja Suomessa elävää, hyvin laajaa muukalaisvastaista ajattelua on nostettava esille monella eri tavalla. Rasismia ei ole vain se, että kadulla joku solvaa mustaihoista ihmistä. Rasismi ei ole meillä marginaali-ilmiö, vaikka fyysisesti väkivaltaiset rasistiset ryhmät ovat pieniä.

Vieraanpelkoista, syrjivää ajattelua on meissä kaikissa. Juuri nyt liian monet ovat päästäneet sen vaikuttamaan arkisissa toimissaan, ammatissaan, työhönotossa, politiikassa, naapurisuhteissa. Siitä kaikesta pitää ja saa keskustella. Vaikeneminen ei tässä asiassa ole hyve. Rasistia kohtaan ei voi olla tasapuolinen.

Suomen kehotetaan kitkemään rasismia.jpg
Euroopan neuvosto kehotti Suomea kitkemään rasismia ja syrjintää jo vuonna 2013

Huolestuneet ihmiset ovat osaltaan oikeassa siinä, että rasismi lisääntyy, kun rasistit saavat huomiota. On kuitenkin huomattava myös se, että siinä vaiheessa, kun julkinen keskustelu nousee niihin määriin, että tällainen ilmiö syntyy, ollaan jo rasismin etenemisessä kovin pitkällä. Tässä vaiheessa ei enää auta sanoa, että ollaan ihan hiljaa, niin paha menee pois.

Timo Soini saatteli Suomen lupsakkaasti rasismin tielle

 

1200CA43C61945EA 939B4F2DD333EF9B
 Kuva: Sami Kero / HS

Ennen vaaleja v. 2011 Timo Soini opetti kansalaiselle, että jos sinulla on mielipide, se on sinun omasi eikä sitä oteta sinulta pois. Perussuomalaiset ymmärsivät asian myös niin, että mistään ei tarvitse tietää mitään. Jos vain on joku mielipide, niin sillä päihittää kenet hyvänsä.

Soini pyrki osoittamaan olevansa oikeamielinen ja hyvä ihminen, joka hyväksyy kaikkien mielipiteet. Perussuomalaisissa on tilaa kaikille. Kiero populisti ei samaan hengenvetoon kerro, että mielipiteenvapaus ei tarkoita, että perussuomalaisilla olisi oikeus sanoa ja tehdä kenelle tahansa mitä tahansa. Myös perussuomalaisten tulee noudattaa maamme lakeja.

Media on hyysännyt Soinia kaikin keinoin. Kaikki halusivat olla mukana jutussa, jossa kouluttamaton ja sivistymätön kansanosa nostetaan mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Oikeastihan sitä ei tehty, eikä vilpittömästi haluttukaan tehdä, vaan siivottomaan kielenkäyttöön taipuvainen väki nostettiin mukaan äänestämään Soinia ja keskustelupalstoille suoltamaan ahdistusta ja vihaa Soinin poliittisen vastapuolen ja vastustajien päälle. Estoitta, ilman mitään käytöstapoja tai moraalia – heillähän on puoluejohtajan ja nyt vieläpä ulkoministerin hyväksyntä. Timo Soini ohjaa sivusta lupsakkaasti, minne päin solvausten tulvaa olisi syytä kohdentaa: fillarikommunisteihin, homoihin, abortin tehneisiin naisiin ja naisiin ylipäätään. Halla-aholaiselle joukkiolle, perussuomalaisten poliisikansanedustajille ja puolueen rasistiblondeille hän on antanut mandaatin pitää meteliä vähemmistöryhmistä, islamista ja ”mutavyörystä”.

halla-aho-ja-aarioikeistosidonnaisuudet

Kun kaikki kiihotus sitten johti ensimmäiseen selkeästi poliittiseen väkivallantekoon ja kuolemaan, havahduttiin hetkeksi. Mutta silloinkaan perussuomalaiset eivät osallistuneet muulla tavoin, kuin lähettämällä ongelmanuorensa häpäisemään väkivaltaa vastustanutta joukkomielenosoitusta. Yksi kansanedustaja sanoi olevansa enemmän kiinnostunut ääriryhmän vastamielenosoituksesta.

laura-huhtasaari-rajat-kiinni-2

Peli poikki -mielenilmaisulla valtava joukko ihmisiä yritti osoittaa maamme johdolle, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Se ei siinä täysin onnistunut. Seuraavalla viikolla hallituspuolueiden edustajat julistivat kilvan, että nyt on kaikki kunnossa, me olemme yhdessä tuominneet väkivallan.

Ei sivistynyt kansa tarvitse hallitusta tuomitsemaan väkivaltaa. Väkivallan tuomitseminen on selviö ja meillä on lait, joiden mukaan pitäisi toimia, kun väkivaltaa harjoitetaan ja yhteiskuntajärjestystä horjutetaan. Ongelmamme on se, että vihaan ja siitä väistämättä seuraavaan väkivaltaan yllytetään hallituspuolueiden sisältä. Jotkut kansanedustajat tukevat julkisesti sellaisiakin äärijärjestöjä kuin Rajat kiinni -liike, Suomi ensin-liike ja väkivaltaiset katujengit Soldiers of Odin. Muutkaan kansanedustajat eivät vieläkään ole tuominneet niiden toimintaa. Muslimivastainen kohu-uutisten linkittely ja niihin liittyvä aggressiivisten kommenttien keräily on monen perussuomalaisen ja jopa kokoomuslaisen kansanedustajan päivittäinen harrastus. Väkivaltaisen toiminnan ja eduskunnasta ohjatun kiihottamisen sallitaan jatkua vuodesta toiseen.

Kaikki me huomaamme, kuinka ikäväksi ilmapiiri on muuttunut. Ja tässä tilanteessa Suomen hallitus vielä kehuskelee miettivänsä jatkuvasti uusia keinoja, millä Suomi saataisiin muiden maiden silmissä näyttämään mahdollisimman luotaantyöntävältä maalta. Siinä tavoitteessa toki  onnistutaan päivä päivältä yhä paremmin.

Timo Soinilla ja hänen joukkiollaan on jo käsissään verta. Eivät ole puhtain käsin enää liikkeellä myöskään perussuomalaisten kanssa yhteistyötä tekevät poliitikot. Ennustan, että kuolemiin johtava poliittinen väkivalta ei jää tähän, jos ei jotain konkreettista tehdä ja lopeteta väkivallan lietsontaa.

rydman-15
Sekään ei riitä, että puolue sanoo etsivänsä keinoja vähentää arkipäivän syrjintää. Se ei vähene, jos samanaikaisesti sallitaan sen kiihottaminen eduskunnasta.

Kansan tästä asiasta on huolta pidettävä. Äänestäjien on vaadittava edustajiltaan, että he lopettavat vaikenemisen ja rasismin kanssa flirttailun. Yhä isomman kansanosan pitäisi myös osallistua kansalaiskeskusteluun, nostaa esille rasistista toimintaa ja vaatia rangaistuksia rikoksista sekä ääriliikkeiden lakkauttamista. Keskustelu on kovaa, mutta se on sitä juuri siksi, että emme uskaltaisi estää rasismin ja uusfasismin etenemistä.

Peli ei vielä ole poikki. Niin pitkään vihelletään, että se menee poikki.

Yle ja mielipideilmaston muokkaus

Vielä tämän vuoden helmikuussa Yle otsikoi ja uutisoi näin:

yle-ja-siirtolaiset-1

Nyt Yle on jo toistuvasti otsikoinut ja uutisoinut näin:

yle-ja-siirtolaiset-2

Siellä ne Italian viranomaiset taas pelastavat siirtolaisia. Mistä mahtaa johtua tällainen muutos suhtautumisessa henkensä vaarantaviin, kaiken jättäneisiin ihmisiin?

Millä perusteella Yle nyt luokittelee nämä ihmiset siirtolaisiksi?

Onko mielipideilmasto muuttunut niin paljon, että pakolaisista ei enää sovi puhua?

Pelkääkö Yle menettävänsä rahoituksensa, jos se säilyttää inhimillisyyden?

Onko Yleisradion hallintoneuvosto jotenkin ohjeistanut uutisointia pakolaisasiassa?

Onko tämäkin yksi Suomen hallituksen keinoista tehdä Suomi vastenmieliseksi maaksi?