Nyt otetaan miehestä mittaa

Jos se olisikin pelkkä talous ja jos edustajamme Suomen parlamentissa vilpittömästi keskittyisivät taloudenhoitoon, voisimme elää rauhassa ja tyytyväisinä antaa valitsemiemme kansanedustajien hoitaa asiat puolestamme. Mutta nyt, kun taloudenhoidon varjossa aletaan pikkuhiljaa luisua yhtäläisen ihmisarvon kunnioittamisesta, otetaan rasistipuolue hallitukseen ja annetaan rasistien kaivaa maata demokratian peruspilareiden alta, joudumme me tavalliset tolkun ihmisetkin olemaan varpaillamme.

Nyt otetaan miehestä mittaa. Kuka on se kansanedustaja ja ministeri, joka ei nytkään, vaikka Suomen luottoluokitus aleni yhden piirun, anna periksi ihmisvastaiselle, populistiselle politiikalle? Kuka pitää ryhtinsä, puolustaa heikompiaan ja pitää huolta siitä, että Suomessa säilyy tasa-arvo, uskonvapaus ja Suomen perustuslain ja muiden lakien kunnioitus. Ei pelkästään laissa, vaan myös kaduillamme.

Tarkkana pitää olla myös siinä, miksi juuri meillä halutaan pitää erityistä huolta kotien aseistuksesta kevyin automaattiasein. Olisi myös tarkasti tutkittava, mikä on johtanut siihen, että Suomen poliisi näyttäisi olevan korostetun oikeistolaista ja jopa rasistista. Voimmeko edelleen luottaa siihen, että maahanmuuttajiin liittyvät rikokset tutkitaan asianmukaisesti ja puolueettomasti?

Viime vuoden aikana kuulimme jo useaan otteeseen Suomen hallituspuolueen jäsenten suurista suista valituksia siitä, että Suomen perustuslaki estää heitä toteuttamasta heidän haluamaansa ihmisvastaista politiikkaa.

Suomen ulkoministeri on uusimmassa blogikirjoituksessaan nostanut ihmisille esimerkiksi ja idoliksi Yhdysvaltojen presidenttikisan uusfasistisen, rasistisen ehdokkaan, joka kehottaa väkivaltaan vääriä ihmisiä vastaan. Soini julistaa nyt: ”Rajat kiinni. Siihen mahtuu muuria ja muslimia. Taustakuvana islamilainen terrori ja sen nimissä tehdyt hirmuteot. Turvallisuudentunteen järkkyminen. Ratkaisu on kuri ja järjestys sekä oikeus kantaa asetta. Lännen mies.”

Trump

Samaan aikaan osa ulkoministerin puolueen väestä on pitänyt vuosittaisen rotuvihakokouksensa, jonka juhlapuheessa on mainittu kansanmurha yhtenä ratkaisuna väärien ihmisten poistamiseen maastamme.

Kaduillamme kulkevien kyrmyniskaisten, kaljujen uusnatsien ja taparikollisten pelotepartiot on hiljaa hyväksytty, vaikka ne ovat selvä rajoitus ja uhka maamme asukkaiden liikkumisvapaudelle, kokoontumisvapaudelle, henkilökohtaiselle vapaudelle ja koskemattomuudelle. Kaikkien, myös tummaihoisten miesten pitää saada kävellä niin, että he eivät ole mustapukuisten naistenpuolustajien erikoistarkkailussa.

Poliittinen, systemaattinen rummuttaminen tiettyjä etnisiä ryhmiä ja seksuaalivähemmistöjä vastaan, jopa eduskunnassa, on jo kauan sitten ollut osoitus siitä, että maassamme ei vilpittömästi kunnioiteta muitakaan perustuslain takaamia oikeuksia: rodullista, sukupuolellista ja uskonnollista yhdenvertaisuutta.

Lisääntynyt rasistinen häirintä ja kaduilla tehdyt rasistiset rikokset ovat ongelma sinänsä, mutta paljon suurempi ongelma on se, että niihin yllytetään ja niitä tuetaan Suomen hallituksesta.

Nyt otetaan miehestä mittaa. Kuka ministereistä pitää itsensä miehenä, vaikka kaverit painostavat kiusaamaan pakolaisia?

IMG_0111
Kuvateksti: ”Älkää unohtako antaa mittauttaa nenäänne – vasta sitten voitte tietää, saatteko jäädä Kolmannessa valtakunnassa työttömäksi juutalais-marksistisena ali-ihmisenä vaiko puhdasrotuisena, valovoimaisena henkilönä. Kieliläiset opiskelijat mittaavat pohjoissaksalaisissa kylissä asukkaiden neniä ja muita ruumiinosia, määrittäkseen pseudotieteen ja rotutuntemuksensa avulla heidän ”rotunsa”.” Kuva: Steinwache, vastarinta- ja vainomuseo, Dortmund

Pakolainen on ihminen. Maassamme asuva ihminen on oikeutettu perustuslain ja muiden lakien takaamiin oikeuksiin ja elämään maassamme ilman vainoa. Pakolainen on lähtenyt pakoon siksi, että on jo joutunut vainotuksi.

Juuri vaikeina aikoina ovat erityisen näkyviä sellaiset poliitikot, joilla on korkea moraali ja kyky ja voima jatkaa valitsemallaan linjalla. Olkoon Saksan Angela Merkel esimerkkinä meidänkin poliitikoillemme.

Vaikeinakaan taloudellisina aikoina ei omalle politiikalle ole lupa hakea pohjaa ihmisvastaisuudesta ja rasismista. Kellään ei myöskään ole oikeutta sulkea silmiään ja antaa muiden toimia.

                Hitlerin tukijoukot vetosivat taloudellisiin ongelmiin ja esittivät Hitlerin nälkäisen kansan ainoana toivona. Kuvat: Steinwache, vastarinta- ja vainomuseo, Dortmund.

Kokoomuksella ja Keskustalla ei ole moraalista oikeutta viedä läpi taloudellisia uudistuksia antamalla perussuomalaisille ja Kokoomuksen fasistipiireille periksi asioissa, jotka johtavat ihmisoikeuksien heikkenemiseen maassamme.

Taloudelliset kriisit tulevat ja menevät, aika hoitaa suuren osan ja tehdyistä manöövereistä ja rohkeista leikkauksista ei jää jälkipolville pienintäkään muistoa. Toteuttakaa sitä talouspolitiikkaa, johon olette mandaatin saaneet, mutta yhtäläiseen ihmisarvoon älkää kajotko.

Jälkeenpäin kunnioitamme omista poliitikoistamme vain sitä, joka on säilyttänyt ihmisyyden.

Antakaa homoseksuaalien elää ja rakastaa!

Homoseksuaalisuus ei Suomessa ole ollut rikoslaissa rangaistavaksi määrätty asia enää vuoden 1971 jälkeen. Vuonna 1981 vihdoin myönnettiin, että ei se ole sairauskaan. Homoseksuaaleille avioliitto-oikeuden antava laki hyväksyttiin Suomenkin eduskunnassa viime vuonna.

Homoseksuaalien julkinen solvaaminen jatkuu kuitenkin entisellään. Jostain syystä sen annetaan jatkua, vaikka useissa tapauksissa on selkeästi kysymys kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja aina vähintäänkin erittäin törkeästä käytöksestä.

image

Monet uskovaiset ihmiset vaativat kunnioittamaan kristittyjen pyhää ja sillä varjolla pyrkivät luomaan homoseksuaalien päälle epäilyksen ja halveksunnan varjon.

Ei sellaisia kristittyjä tai heidän ”pyhäänsä” voi kunnioittaa, jotka julkisesti solvaavat erilaisia ihmisiä, nimittävät heitä marginaaliksi, syntisiksi, sairaiksi tai poikkeaviksi. Vaikka ihmisellä olisi itsellään sellainen typerä luulo, että oma seksuaalisuus olisi jollain lailla ”parempi” tai ”oikeampi” kuin joidenkin toisten, hänellä ei sittenkään ole oikeutta julkisesti panetella homoseksuaaleja tai yrittää saada muitakin uskomaan omia rumia ennakkoluulojaan heistä ja kiihottaa ihmisiä vihaan homoseksuaaleja kohtaan. Mitä ihmeen pyhää siinä on, että solvaa muita?

Olkoon uskontosi mikä hyvänsä, sinulla on oikeus uskoa siihen ja suorittaa uskontoosi kuuluvia menoja silloin kun ne eivät ole vastoin lakia ja hyviä tapoja.

Olkoon uskontosi mikä hyvänsä, sinulla ei ole uskontosi nimissä oikeutta solvata tai syrjiä muita ihmisiä.

Monet itsetunnoltaan heikot tai sairaan narsistiset ihmiset saavat uskonnosta pönkitystä egolleen ja ylemmyydentuntoa. Tällaiset uskovaiset käyttävät huomattavan paljon aikaansa myös nettipalstoilla julistaen omaa puhtauttaan, vanhurskauttaan ja pyhyyttään. Normaalit, eettisesti toimivat ja moraaliltaan vahvat ihmiset ovat tuskin koskaan löytäneet uskonopistaan sellaista kohtaa, jossa kehotettaisiin solvaamaan muita ihmisiä.

Hyvän itsetunnon omaaviin tolkun ihmisiin tuollainen käytös ei pure. Mutta se harmittaa ja suututtaa, koska tiedämme, kuinka paljon pahaa sellaisella voidaan saada aikaan vähemmistöryhmille ja sellaisille heikoille ihmisille, jotka ovat uskontonsa pauloissa ja seurakuntansa röyhkeimpien ihmisten vallan alla. Vaikka he ehkä haluisivat irti pahasta, he joutuvat noudattamaan vahvempiensa tahtoa ja yhtymään rumaan haukkumiseen ja ällöttelyyn.

Raamantunlauseiden kaivaminen todisteiksi ei kelpaa. Eivät myöskään kiihkouskonnollisten saarnaajien tai nettisivustojen tekstit. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Ennen ihmiset pitivät esimerkiksi epileptikkoja raamatussa mainittuina riivattuina. Epileptikot olivat pelättyjä ja väheksyttyjä kansalaisia, he olivat naimakiellossa ja kihlaus saatettiin purkaa siitäkin syystä, että huhuttiin, että morsiamen äidillä on kaatumatauti.

Tänä päivänä nuo Raamatun tuomitsemat riivatut elävät sairaudestaan huolimatta normaalia elämää, menevät naimisiin, saavat lapsia. Ei heitä mikään muu riivaa, kuin eräs sairaus, jota voidaan lääkkeillä hoitaa. Moni muukin vuosisatoja vanha ennakkoluulo on jo kauan sitten haudattu, mutta toisten seksuaalisuuden hallitseminen on niin kiihottavaa, että siitä ei tahdota päästää irti.

Suomen eduskunta on etenkin tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyn aikana ollut yksi sellainen areena, missä homoseksuaalien solvaamista ei missään tapauksessa olisi tullut sallia. Nyt siellä on kuitenkin pidetty järkyttäviä puheita, sellaisia, joita ei kenenkään koskaan soisi joutuvan kuuntelemaan, saatikka homoseksuaalien, jotka ovat aina saaneet olla vähän varpaillaan ja koittaa olla ärsyttämättä muita ja jopa pelätä oman tai rakkaansa koskemattomuuden puolesta.

 

On käsittämätöntä, että vaikka meillä on laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, homoseksuaaleja vastaan on eduskunnan puhujapöntöstä saanut ja saa ilman mitään rajoja lietsoa vihaa ja ennakkoluuloja.

Poliisin ja kansanedustajan, Mika Raatikaisen, kirje kansalaiselle, joka omassa viestissään riemuitsi tasa-arvoisen avioliittolain toteutumisesta, on hyvä esimerkki siitä, millaista halveksuntaa ja vihaa jopa lainsäätäjämme tuntevat itsestään seksuaalisesti poikkeaviin ihmisiin. Raatikaisen viestistä kuvastuu myös usko omaan paremmuuteen ja sivistymättömän kansanmiehen käsitys ”kunnon ihmisistä” eli ”meistä” ja ”muista” eli ituhipeistä, hattivateista ja muista homoista, jotka kykenevät vain vinkumaan sohvalla. Luulisi, että harva parlamentaarikko ryhtyy moiseen vihankylvöön ja vähättelyyn, mutta meillä näitä tällaisia kansansa valittuja taitaa olla muitakin:

”Tervehdys,

onnittelut siitä että olette onnellisia.

Olen viettänyt Lähi-idässä kymmenisen vuotta elämästäni samaan aikaan, kun piipertelijät täällä huutelevat, että jotain tarvitsisi tehdä maailmanparantamiseksi. Näitä piipertelijöitä, olivat sitten homoja tai heteroita, ei Lähi-idässä kriisialueilla ole näkynyt. Kokemuksesta tiedän ettei tule näkymään jatkossakaan. Itse olen pari kertaa ollut lähellä menettää henkeni rauhanturvatehtävissä samaan aikaan kun täällä sohvillaan löhöävät vinkujat katselivat televisioistaan, kuinka joku pelle paistaa läskiä pannulla ”jännittävässä” televisio-ohjelmassa tai huovuttaa hattua jossain ituhippikommuunissa muiden mieleltään järkkyneiden ”sähkö-ja-raha-tulevat-seinästä-hattivattien kanssa.

Kiitos myös siitä, että homojengistä osa on katsonut asiakseen loukata ihmisarvoani väittämällä, että olisin jollain tapaa huonompi kuin homot. En oikein usko sitä. Toisaalta kyllä maailmaan huutoa mahtuu, myös homohuutoa.

Kannattaa lisäksi muistaa, että ilman heteroita homoja ei tietääkseni olisi olemassa. Tosin ehkä tämäkin uskomus tuomitaan pian kerettiläiseksi kun lääketiede kehittyy siihen malliin, että Pekkakin saadaan raskaaksi.

Mukavaa syksyä ja auvoisaa avioliittoa jatkossa. Itse varmaankin alan pian ajaa jonkinlaista lakia siitä, että voisin rekisteröidä heteroparisuhteeni erikseen. Ihan vain siksi, että minulla on siihen oikeus. Homot saavat avioliittonsa ja heterot kehittävät uuden avioliiton. Yksinkertaista.

Ystävällisin terveisin

lihaa syövä hetero

Mika Raatikainen
Kansanedustaja
Member of Parliament
The Finns Party,”

image

Enemmän kuin hörhöuskovaisia ja vihansa pauloissa toimivia nettikirjoittelijoita tai valitsemiensa kansanedustajien moraalia olen kuitenkin ihmetellyt itseään kunniallisina pitävien medioiden toimintaa. Esimerkiksi nettilehti Uusi Suomi sallii keskustelupalstallaan homoseksuaalien jatkuvan, systemaattisen solvaamisen. Julkisen sanan neuvoston ja jopa poliisin pitäisi puuttua tällaiseen.

Ehkä kaikkein eniten kuitenkin hämmästelen niitä ihmisiä, joiden oma lapsi tai lapsenlapsi on homoseksuaali ja jotka siitä huolimatta ovat yhtyneet lällättelijöiden kuoroon. Minulla on omassa suvussakin vanhempia, jotka ovat osallistuneet homoseksuaaleja mollaaviin keskusteluihin ja kiihkeästi pyrkineet eväämään heiltä avioliitto-oikeuden. Miksi joku haluaa omalta lapseltaan tai lähisukulaiseltaan evätä samat oikeudet, jotka muilla ovat ja elää parisuhteessa, jos se oikea joskus löytyy?

Kuinka kukaan äiti, joka on homoseksuaalin lapsen synnyttänyt, voi pitää tuota lasta epäonnistuneena, huonona ja vääränä? Itsehän hän on lapselleen geeninsä antanut, hänestä on homoseksuaalisuus lähtöisin – otettakoon siis häneltä itseltään pois avioliitto-oikeus tai oikeus rakastaa valitsemaansa ihmistä.

Onko meillä käynnissä sota pakolaisia vastaan?

Onko auttaminen mahdollista vain silloin, kun autettavat eivät liikaa häiritse omaa mukavuutta?

Miksi pakolaisten motiivit kyseenalaistetaan nyt, kun he ovat liikkeellä suurin joukoin? Eikö olisi silloin ollut tarpeellista kyseenalaistaa, kun paljon suurempi osa jäi kotimaihinsa? Eikö silloin ollut suuremmalla todennäköisyydellä niin, että siellä sittenkin pystyi elämään?

Käytän tässä kirjoituksessa sanaa pakolainen kaikista ihmisistä, jotka ovat jättäneet kaiken ja hengenhädässä lähteneet pakoon kodeistaan ja kotimaistaan.

Varsinaisen pakolaisaseman, turvapaikan ja siihen liittyvät edut saavat Suomessa vain tietyt kriteerit täyttävät ihmiset. Vaikka ei saisi turvapaikkaa, voi saada oleskeluluvan, jos ihmistä uhkaa omassa maassa kuolemanrangaistus tai epäinhimillinen kohtelu. Oleskeluluvan voi saada myös, jos ihminen voisi kotimaassaan joutua henkilökohtaiseen vaaraan aseellisen selkkauksen vuoksi. Myös ympäristökatastrofi tai esim. vaikea ihmisoikeustilanne voi oikeuttaa saamaan maassamme oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella.

Kun hätä on tarpeeksi suuri, ihmiset lähtevät joka tapauksessa pakoon. Tapa, jolla he nyt ovat paenneet, on jo selvästi osoittanut, että he eivät ole enää nähneet muuta mahdollisuutta. Hukkumalla Välimereen ei ole saavuttanut turvapaikkaa, mutta on ainakin yrittänyt. Heittämällä lapsen raja- aidan ylitse voi saada pienen toivonkipinän, että edes hänet joku löytää ja ottaa hoitoonsa.

Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla I. Prickett UNHCR
Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla. Kuva: I.Prickett, UNHCR

Suomessa on ollut suuri älämölö siitä, että tulijoista niin suuri osa on miehiä. Nyt, kun äidit ja lapset ovat lähteneet liikkeelle, heidän edestään portit suljetaan kylmästi. Perussuomalaiset ovat jo pitkään toistelleet, että perheiden yhdistäminen on suurin uhka maallemme. Eivät he kustannuksia pelkää, vaan sitä, että täällä jo olevat väärän väriset ihmiset saavat tänne puolisonsa ja lapsensa, perustavat lisää perheitä ja saavat lisää väärän värisiä lapsia. Ja pian käy niin, että Suomen jalkapallomaajoukkue ei – heidän likaisessa mielessään – enää ole valkoinen suomalainen joukkue.

Siksi meillä monet ajattelevat, että leiri mutakentällä on ”niille” sopiva paikka.

Pois silmistä, pois mielestä. Moni miettii, että muualla sijaitsevat pakolaisleirit olisivat sopiva ratkaisu pakolaisongelmaan. Kuinka monia vuosia siihen kuluu, että täysin raunioituneet, ilman järjellistä hallintoa olevat maat taas ovat ihmisen asuinpaikaksi sopivia? Millaista on elämä pakolaisleirillä maassa, joka on käynyt ihmiskauppaa: ostanut itselleen uusia etuuksia eurooppalaisessa yhteisössä ja maksuksi luvannut pysäyttää pakolaiset ja leirittää heitä omassa maassaan. Tämä tapahtuu maissa, joissa ihmiskauppa on jo vuosia saanut rauhassa jatkua ja rahanahneet salakuljettajat ovat käyttäneet pakolaisia monella eri tavalla hyväkseen. Ja kaupan vastapuolena on hyvinvoiva Euroopan eliitti, Suomikin.

Leireillä ihmiset eivät enää ole ihmisiä, vaan käsiteltävää massaa. Tai, niin kuin suomalaiset poliitikot niin kauniisti puhuvat, mutavyöry. Ja nyt sitten eurooppalaisten sivistysvaltioiden välistä kauppatavaraa. Siihenkö tämäkin pian menee, että meillä on kohta pörssissä yhtiöitä, jotka myyvät pakolaiseristä laadittuja sijoitusasiakirjoja, ja niistä laadittuja uusia spekulatiivisia pakolaisosakekirjoja?

Pakolaisia ei voi pestä pestä piiloon eikä sijoittaa veroparatiisiin.

Pakolaiset lepäävät rautatieasemalla Kroatiassa matkalla leirille Zagrebiin I.Pavicevic UNHCR
Pakolaiset lepäävät rautatieasemalla Kroatiassa matkalla leirille Zagrebiin. Kuva: I.Pavicevic, UNHCR

Ei pitäisi keskustella siitä, kuinka saadaan estettyä pakolaisten tulo Eurooppaan tai Suomeen. Pitäisi keskustella siitä, kuinka saadaan liikkeelle lähteneille mahdollisimman turvalliset reitit, heidän asiansa mahdollisimman pikaisesti käsiteltyä ja ihmiset uuden elämän alkuun, olipa se sitten missä tahansa. Pelkkää tekopyhyyttä ovat lausahdukset ”autetaan niitä siellä, missä ne ovat” tai ”pistetään niiden kotimaiden talous kuntoon”.

Leirit ovat tarpeellisia väliaikaisina ratkaisuina, mutta on myös tehtävä päätöksiä siitä, kuinka ihmiset sijoitetaan pois leireiltä. On melko häkellyttävää, että keskustelun ydin on nyt siinä, kuinka ihmiset voidaan pysäyttää ja heidän vyörynsä estää. Emme ole sodassa pakolaisia vastaan, olemme vastaanottamassa hengenhädässä pakoon lähteneitä. Elämme maissa, joilla on kaikki resurssit ja mahdollisuudet ottaa vastaan vielä huomattavasti suuremmat, moninkertaiset määrät pakolaisia.

Miettikää vähän asioiden mittasuhteita ensi kesänä, kun luette lehdestä vinkkejä siitä, kuinka saisitte auton kätevästi pakattua ja kuinka kummassa saatte pieniä pilttejänne viihdytettyä sen kauhean pitkän ja vaikean mökkimatkan aikana. Millaista on sillä pakolaisnaisella, joka kantaa yhtä selässään ja riepottaa kahta vierellään? Ilman mitään kuvaa tulevaisuudesta, ilman yhtään mitään, viimeisetkin mukaan haalitut kolikot ja arvoesineet ryöstettyinä tai matkan maksuihin kuluneina.

Syyrialaiset pakolaiset matkalla Unkarista Serbiaan O. Laban-Mattei UNHCR
Syyrian pakolaisia matkalla Unkarista Serbiaan. Kuva: O.Laban-Mattei, UNHCR

Turvapaikkaturisteja ei ole olemassa. Tuollaista sanaa käyttävät poliitikot ovat härskejä oman edun tavoittelijoita.

Ei pidä antaa nousevan oikeistopopulismin ja uusfasismin sekoittaa päitämme. Jatkuva propaganda islamista, Isiksestä, terroristeista ja Taharrush Gameasta, jota perussuomalaiset ja jotkut kokoomuslaiset poliitikot jakavat, on epäinhimillistä, omaan napaan tuijottavaa vihankylvöä. Ja tyhmää ja lyhytnäköistä politiikkaa, joilla nämä ihmiset saavat hetkeksi ympärilleen vihasta ja kateudesta hyrräävien herhiläisten kannattajalauman, mutta jotka vain ihan vähän pitemmällä tähtäimellä tekevät itselleen ja maallemme suurta vahinkoa.

Luopiot käyttävät aina hyväkseen poikkeuksellisten aikojen mukanaan tuomaa hämmennystä ja epävarmuutta. Tolkun ihmisten on nyt säilytettävä maltti ja hoidettava myös pakolaiskysymys rauhallisesti ja järjestyksessä.

Vielä tähän mennessä Suomen kansa ei ole vanhoja vaatteita ja joitakin urheiluhallivuoroja lukuunottamatta joutunut luopumaan oikeastaan mistään maahamme saapuneiden pakolaisten hyväksi. Mikäli tarve vaatii, myös tätä SPR:n ehdotusta voitaisiin harkita: http://www.talouselama.fi/uutiset/radikaali-esitys-kt-tyhjillaan-olevia-mokkeja-ja-kunnostuksen-tarpeessa-olevia-asuntoja-alettaisiin-ohjata-turvapaikahakijoille-6091777http://www.unhcr.org/pages/49c3646c25d.html#

Muutenkin pitäisi ottaa käsittelyyn monenlaisia uudenlaisia tapoja auttaa ja sijoittaa pakolaisia. Leirejä vastaanottokeskuksetkin ovat ja pakolaisten pitäisi joutua niissä oleskelemaan mahdollisimman lyhyen aikaa. Sen sijaan, että mietitään, kuinka paljon nuoret miehet siellä tappelevat, pitäisi ottaa oppia esim. Kanadan tavasta kotouttaa ja saatella ihmisarvoiseen elämään kymmenet tuhannet vuosittaiset pakolaiset. Ei enää lähettämällä perussuomalaisia rasistikansanedustajia Kanadan matkalle tutustumaan metodeihin, vaan ryhtymällä toimeen täällä Suomessa.

Pakolaisten entistä suurempi määrä ei saa viedä meistä ihmisyyttä. Hätä ei muutu pienemmäksi hädäksi, kun sen kohtaa suurempi joukko ihmisiä.