Pääministeri

Rakkaat kokoomuslaiset

~ Reija Härkönen

Presidentti Stubbin uudenvuodenpuheen jälkeen on herännyt keskustelua siitä, kenelle rakkailleen hän oikein puhui, kun kehotti kunnioittamaan kanssaihmisiä.

Erityisesti perussuomalaisilla ja kokoomuslaisilla tuo meni tunteisiin. Eihän nyt ihan kaikkia voi kunnioittaa, nehän haluavat syleillä koko maailmaa ja viedä meidän veronalennukset.

Kokoomuslaisen presidentin puheen liturgia-osuus oli suoraan puolueohjelmasta, josta lainaus:

”Tämän päivän suomalaisuus on luonteeltaan avointa ja mukaan ottavaa. Isänmaallisuus, joka ilmenee kiintymyksenä kotimaahan, on myönteinen voima. Se vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Suomi pysyy rauhallisena, turvallisena ja vakaana yhteiskuntana, jos jokainen täällä asuva haluaa omalla panoksellaan rakentaa sitä kotimaanaan. Se vaatii kohtuullisuuden ja välittämisen arvojen hengen ylläpitämistä niin poliittisessa toiminnassa kuin kunkin omassa arkielämässä”.

”Välittämisen arvon henkeä” ylläpidetään. Jopa repivän ja rikkovan hallitusohjelman nimessä on ”välittävä Suomi”. Todellisuus on karu. Emme siis voi olettaa presidentin puheen toimivan kansakuntaa yhdistävänä ohjenuorana.

Melko monella kokoomuslaisella on kyky mekaanisesti toistaa samat hyvät asiat. Useilla lienee vilpitön halu myös toimia hyvin ja oikein. Valitettavasti esiintyminen julkisuudessa kauniisti ja omien totuuksien paljastaminen vain sisäpiireissä on johtanut siihen, että kokoomuksen politiikka on kuin sirkusnäytös, jossa pellet pukeutuvan teeman mukaisesti. Oranssia laitetaan päälle naisiin kohdistettua väkivaltaa vastustavana vuosipäivänä, mutta kartetaan ryhtymästä toimiin, joissa kokoomus saattaisi näyttää jotenkin vasemmistolaiselta.

Ukrainan sotaa vastustetaan urheasti sinisiin pukeutuen, mutta Israelin sallitaan säälimättä jatkaa Gazan lapsimurhaa.

Pride-kulkueessa heilutellaan kokoomusnuorison lippuja, jotta näytettäisiin hyvältä nuorison silmissä ja konservatiivitkin voivat pelleilyn jotenkin sietää, mutta eduskunnassa äänestetään sitten vahvasti ja välittävästi sukupuolten tasa-arvoa vastaan. Tyttöjen seksuaalista ahdistelua ei TIETENKÄÄN, missään nimessä hyväksytä, mutta oman puolueen edustajaa tai kokoomuksellista vaikuttajaa ei asiasta tuomita, ellei julkinen paine käy liian kovaksi.

Hyväntekeväisyyskampanjoissa on syytä näyttäytyä, sillä se näyttää hyväntekeväiseltä. Joulun alla uskalletaan jopa pukeutua kommunistin punaisiin, sillä joulupukki tykkää siitä.

Sama sirkus toimii hallitustyöskentelyssä. Petteri Orpo hokee jokaisessa rasismiin liittyvässä haastattelussa naama peruslukemilla jakamattoman ihmisarvon kunnioitusta. Hän toteuttaa kuitenkin silmää räpäyttämättä kaikki perussuomalaisten (ja kokoomuksen rasistisiiven) vaatimat, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia rapauttavat toimet.

Hallitus on saanut edetä tähän saakka siksikin, että media toistaa papukaijana kokoomuslaisten lausumat ja asia on sillä selvä. Hyvä hallitusohjelma on ja ihmisoikeuksista pidetään kiinni. Petteri arveli muinoin, että perussuomalaisten suunnasta ”voi jotain tulla”, mutta onhan meillä nyt myös hyvä rasismin vastainen ohjelma. Aivan kuin uudenvuodenpuhetta ennakoiden ”riikka” puhalsi koirapilliin julkaisten heti joulunpyhien jälkeen omillensa vahvistuksen siitä, että rasistihomma jatkuu, sanoo pressa mitä sanoo.

Loputtomiin näin valheellinen politiikka ei voi jatkua. Demokratiassa kansalla on asiaan sanomista. Hallituksen taktiikka laittaa köyhä kansa järjestykseen nälällä ja toivottomuudella ja luopua hyvinvointivaltion sosiaaliturvasta on saanut kansan jaloilleen. Sen ovat sirkuspelletkin jo havainneet. Pelko on pöksyissä.

Luotaantyöntävä linnanjuhla

~ Reija Härkönen

Itsenäisyyspäivän perinteisestä juhlasta Presidentinlinnassa on mennyt maku. Ei tuosta spektaakkelista mitenkään voi enää ajatella Petteri Orvon tavoin: ”Teemana oli ”yhdessä”. Niin me olemme pärjänneet ennenkin ja pärjäämme jatkossakin. Isänmaa on me suomalaiset täällä. Mitäs jos sietäisimme toisiamme, arvostaisimme toisiamme, kunnioittaisin toistemme mielipiteitä?”

Samaan aikaan, kun gaalapukuväki aloitteli juhlaansa, poliisille oli annettu täysi valta häiritä ja estää tavallista kansaa, joka yrittää vuodesta toiseen vastustaa äärioikeistojoukkiolle annettua etusijaa valita Töölöntori natsimarssin kokoontumista varten. Jos ei tori enää ole Suomen itsenäisyyspäivänä kunniallisten kansalaisten käytettävissä, olisi sen nimi vaihdettava. Adolf Hitlerin tori olisi sopiva vaihtoehto.

Tänä vuonna natsimarssin puhujana ja kunniaköntystäjänä nähtiin kaiken lisäksi hallituspuolueen kansanedustaja, jonka käytöstä eduskunnan tunnetuin rasisti, Halla-aho, ja samanmieliset ministerit voimakkaasti tukivat. Tuntui siltä, että viimeinenkin vähäinen sivistys ja demokratian puolustaminen on unohdettu. Sekä median että hallituksen ulostuloissa oli nähtävissä pyrkimys esittää natsimarssi arvokkaana, isänmaallisena tapahtumana. Vastamielenosoitus arvioitiin jo etukäteen väkivaltaiseksi. ”riikan” sanoin: ”…vastamielenosoituksen vahvuus ja aggressio tulevat todennäköisesti olemaan poikkeuksellisen suurta”.

Petteri Orvon väistely asiassa oli typerää. Hän oli nyt, vuosikausien natsimarssien jälkeen, yhteydessä suojelupoliisiin ja kertoi saaneensa tietää, että ”kulkueeseen todennäköisesti osallistuu todennäköisesti äärioikeistolaisia toimijoita”. Viime vuonnahan Orpo ei ollut kuullut edes sitä, että Suomessa on äärioikeistolaisia, vaikka hän juuri oli perustanut äärioikeistolaisen hallituksen, jonka natsimielisyydestä otsikoitiin pitkin Eurooppaa. Purra komppasi hienosti ja piti HS:n mukaan selvänä, että marssille osallistuu poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi erityisen paljon ”kyseenalaisellekin asialleen julkisuutta hakevia tahoja, kuten äärioikeistoa”. Hehe, äärioikeistolainen, kyseenalaisten asioiden ministeri syyttää ”tahoja” äärioikeistolaisuudesta ja media menee suopeasti jekkuun mukaan. Presidentti Stubb oli – valitettavasti – aivan yhtä viaton ja tietämätön äärioikeiston perinteistä.

Ennen Stubbin tukijoiden linnanjuhlia järjestettiin sotaveteraanien omat juhlat. Erillisen juhlan ajatus on oikea, kun kunniavieraat ikääntyvät. Makaaberia oli kuitenkin esim. valtiovarainministerin suhtautuminen juhlaan – varsinkin kun ero Stubbijuhliin oli niin silmäänpistävä. Veteraaneja varten ei rouva ollut viitsinyt edes tukkaansa pestä.

Itsenäisyyspäivän Stubbijuhlien vierasjoukko näytti koostuvan lähinnä presidentin henkilökohtaisista kannattajista, kävely-, pyöräily-, uinti- ja sormenkoukistusvalmentajista ja vaalitukien maksajista. Jopa veteraanien juhlassa Stubbin ”riipaiseva” puhe käsitteli lähinnä häntä itseään: Ilman teitä ei olisi minua, Cai-Göran Alexandra Stubbia, sillä isoisäni tapasi lottansa sotasairaalassa.

Koska linnanjuhlia ei mitenkään voi enää pitää ylevänä, yhteisenä itsenäisyyspäivän huipentumana, vaan se on lähinnä äärioikeiston irvokas propagandanäytös, ehdotan, että linnanjuhlien televisiointi lopetetaan. Tilalle tuotetaan yhteishenkeä nostattavaa, kultturellia, iloisen juhlavaa ohjelmaa. Stubb ottakoon mallia Sanna Marinista ja järjestäköön yksityisbileensä omassa rauhassa.

Ei kai se niin ole, että Ylen pitää pokkuroida Stubbin hovia, jotta ei menettäisi tukiaan?

Mieheltä miehelle nämä Nato-hommat hoidellaan

~ Reija Härkönen

Me olemme tiiviisti seuranneet presidentin tapaa hoidella Suomen siintävän Nato-kauden ulkopolitiikkaa yhdessä pääministerin kanssa. Kuinka tieto kulkee presidentiltä pääministerille ja muistaako presidentti pitää mielessä, että Suomen tärkein päättäjä on pääministeri ja ulkopolitiikkaa presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Tiedämme, että tämä on nyt presidentille ollut vaikea paikka. Onhan hänen mielestään ilmiselvää, että nämä miesten jutut kuuluvat miehiltä miehille ja sitä ämmää on roikotettava mukana vain muodon vuoksi.

Ennen lähtöään presidentti kirjoitti tiedoksi medialle: ”Tiedossa oli, että siinä vaiheessa kun Turkin presidentti Erdoğan on osaltaan Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevan päätöksensä tehnyt, hän haluaa tavata ja lunastaa lupauksensa suoraan presidentiltä presidentille.” Näin siis tehtiin tiettäväksi, että kun on tärkeä juttu edessä, siellä tarvitaan presidenttiä. Oli luojan lykky, että sekä Suomen että Turkin presidenttinä sattui olemaan mies. Muutenhan tuota kutsua Turkista ei tietenkään olisi tullut.

Kuka ja mikä Turkin presidentti sitten on? Muuta kuin mies? Konservatiivi? Menikö siis lupauksen lunastus konservatiivilta konservatiiville? Diktaattori? Rasisti? Hirmuhallitsija? Pitäisikö seuraavissa presidentinvaaleissa pitää huolta siitä, että ehdokkaina on vain miehiä, jotka tulevat toimeen autoritääristen maiden yksinvaltiaiden kanssa ja osaavat pitää akat kurissa? Ei kai Natoon liittymisestä mitään olisi tullut, jos se kassatyttö olisi päässyt sohlaamaan.

”Puheenparsia Turkin näkemyksistä on kuultu vuoden mittaan paljon”, presidentti kirjoitti. Puheenparsilla presidentti tarkoittanee tässä yhteydessä turhaa lätinää. Presidentillä on koko ajan ollut tiedossa, että Suomella ja Turkilla on yhteiset arvot, niin kuin Soinikin, miesten mies, kerran mainitsi. Armenialaisten kansanmurhasta ei nyt puheenparsia levitellä, se on mitätön sivuseikka, kun presidentti menee presidentin kanssa liittoon ja yhteistyö syvenee entisestään.

Nyt olisi presidentin sitten pidettävä huolta Ruotsinkin asioista. Siellä kun se Kalle Kustaa keskittyy vain miehekkäisiin urheiluautoihin. Se tyttö on tietysti meidän typykkää pätevämpi, ruotsalainen kun on, ja on aika hyvin kuunnellut, mitä presidentti on sille sanonut. Uusi pääministerikloppi on lupaava, mutta ei vielä sisällä miesten jutuissa. Kyllä presidentti vielä Ruotsinkin sinne Natoon hoitelee. Onhan hän koko ajan liikkunut nimenomaan Turkin presidentinhallinnon kanssa sillä aikaa kun se bileprinsessa on juossut Ukrainan presidenttiä liehittelemässä. Presidentti ohjeisti jo sopivasti mediaakin, että Turkin presidentin Ruotsi-arvioita ei pidä nyt repostella. Puhutaan niistä sitten presidentti presidentille.

Näin kommentoi presidentti tulevaa Turkin vierailuansa Twitterissä.