Puhemies Jussi pahastui

Jussi Halla-aho, perussuomalaisten ”mestari”, kävi eduskuntatatalon portailla 3.10.2025 näyttämässä, että hänpä uskaltaa, kansanedustajatovereistaan poiketen, astua Gazan lasten hirmuisten puolustajien eteen mielenosoituksessa. Jälkeenpäin hän kirjoitteli tohkeissaan:

Lehtikuva, Vesa Moilanen

”Tuolla porukalla on vielä harjoittelemista, jos he haluavat saada muitakin kuin omaan kuplaansa kuuluvia asiansa taakse”, vihapuhemies huolestuneena huokaisi.

Halla-aholla näyttää nyt olevan presidentinvaaliakin suurempi kampanja meneillään. Hän tahtoo arvostusta. Amerikkalaiseen tyyliin perhe on valjastettu isäpapan mainetta kiillottamaan ja tyttäret julkaisevat ympäri mediaa kehujansa ihanasta isukista. Sitä hän voi hyvinkin olla kasvatettuaan tyttärensä rasistisen politiikkansa ihailijoiksi. On siis saanut heidät omaan kuplaansa ja asiansa taakse.

Natsijohtajienkin lapset kuuluivat maansa herrakansan ehdottomaan eliittiin ja elelivät mukavaa, ylellistä elämää. He näkivät isänsä vain perhettään rakastavina hahmoina, myös kaikkien hirmutekojen jälkeen. Toivotaan, että meillä asiat eivät etene noiden aikojen karmeuksiin. Nyt oman maan köyhiä ja pakolaisia nöyryytetään ja poliittinen eliittimme katselee tyynesti sivusta kansanmurhaa Palestiinassa. Perussuomalaisten ja kokoomuslaisten mielestä tuollaisilla vääräuskoisilla ei välttämättä ole oikeutta elää.

Jussi Halla-aho yritti tapansa mukaan kiemurrella irti vastuustaan kirjoittamalla, että ei ole juurikaan osoittanut ymmärrystä Israelin toimille vaan on ”pohtinut konfliktin masentavaa monimutkaisuutta”. Mielenosoituksen järjestäjän, Global Movement to Gaza -järjestön Suomen maatiimin jäsen Ämäl Salih kommentoikin Helsingin Sanomissa osuvasti: ”Kansanmurhaa ei voi luokitella monimutkaiseksi, ja sitten käyttää sitä tekosyynä olla tekemättä mitään.”

Huvittavaa on se, että Halla-aho vaatii mielenosoittajilta kunnioittavaa käytöstä. Hänen oma nousunsa puhujapönttöön on tapahtunut poliittisen vastapuolen nimittelyllä ja mustamaalaamisella sekä haaveilla vasemmistolaisten naisten – jonkun jopa nimeltä mainiten – joutumisesta raiskausten kohteeksi.

Järjestelmällisen, valikoivan rikosuutisten jakamisen tarkoitus on ollut pelotella maahanmuuttajien muka muita suuremmalla pahuudella. Se on jo vuosia ollut Halla-ahon vakiokonsti vikitellä ymmärtämätöntä kansaa ideologiansa taakse. Persujen ”mestari” syyttelee mielenosoittajia epäjohdonmukaisiksi. Se on kuitenkin hän, joka on jo yli kymmenen vuoden ajan yrittänyt yksittäisten rikollisten avulla syyllistää miljoonat viattomat – niin kiihkeästi, että on saanut rikostuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kuulin juuri uutisista, että hänet palkitaan itsenäisyyspäivänä Suomen korkeimmalla kunniamerkillä. Melko johdonmukainen merkki fasistisesta hallinnosta tuokin.

Halla-aho yhä yrittää ulostulossaan jälleen lietsoa myös vasemmistovihaa. Ajatella, että pelottava rytmiryhmäkin kehtasi hänen edessään paukuttaa! Halla-aho on toistuvasti ”unohtanut”, että perinteisen tavan mukaan puhemies pysyttelee päivänpolitiikan ulkopuolella. Vihapuhemiehen on ihan pakko päästä välillä letkauttamaan jotain lapsellista vasemmistolaisista ja muistuttelemaan persukansaa omasta suuruudestaan. Hän loukkaantuu, kun kansa kutsuu häntä pelleksi, mutta samaan hengenvetoon nimittelee mielenosoituksen toimihenkilöä Pelle Hermannin näköiseksi. Epäjohdonmukaista on sekin, että hän on muka närkästynyt, kun hän suvaitsee saapua mielenosoitukseen ja hänelle huudellaan. Ei ollut inklusiivista! Mutta pyydettäessä hän ei sitten kuitenkaan suostunut kommentoimaan mikrofoniin mitään. Oli uhkaava tilanne, poliisimuurin takana. Rasistit ovat pelkureita ja reppanoita, senhän me tiedämme, mutta luulisi eduskunnan puhemiehen sentään jo keränneen tuon verran rohkeutta.

Jussi loukkaantuu, kun kansa ei kunnioitakaan puhemies Halla-ahoa. Kunnioitus on ansaittava. Jos kansakunnan tila on sellainen, että puhemieheksi valitaan fasistista politiikkaa tekevä rasisti, se on kansallinen häpeä, ei kunnioituksen arvoinen asia.

Olen iloinen siitä, että mieltään osoittava kansa käytti hyväkseen tilaisuuden ottaa mielenilmauksensa kohteeksi asemansa takana pönöttävän nilkin, joka luulee aikansa tulleen ja pystyneensä normalisoimaan nyrjähtäneen politiikkansa.

Siksi toivonkin, että tulevana itsenäisyyspäivänä nykyistä hallituskokoonpanoa ja näännytyspolitiikkaa vastustavat mielenosoittajat tulevat paikalle suurin joukoin ja pysyvät vankasti asiassaan. Sitoutumattomat, vasemmistolaiset, keskustalaiset ja oikeistolaiset. (Ei meidän oikeistommekaan vielä ole läpeensä mätä.) Tavallinen, kunnollinen kansa, astukaa esiin!

Ehdottomasti ilman väkivaltaa, mutta mahdollisimman nasevia iskulauseita huutaen. Ei fasismia pysäytetä pelkällä paheksunnalla.

Hallitus ei vielä ole saanut purettua kaikkia demokratian tukipilareita. Jos täysjärkiset ihmiset seuraavissa vaaleissa äänestävät niin, että fasistit ja rasistit jäävät hallituksen ulkopuolelle, sinne jää myös Petteri Orvon ja Jussi Halla-ahon sinimusta ”Toivo”.

Natsismin vastustaminen ei ole anarkiaa

Vaikka Suomen nykyinen hallitus ja poliisi niin antavat ymmärtää, natsististen itsenäisyyspäivän marssien vastustaminen ei ole laitonta tai kyseenalaista. Jos haluamme puolustaa Suomen demokratiaa ja estää äärioikeiston nousua, se on suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Joka vuosi näihin aikoihin nousevat vällyn alta myös ihmiset, jotka ajattelevat olevansa demokratian puolella ja rientävät nettipalstoille voivottelemaan, kuinka kauheata on osallistua natseja vastustavaan mielenosoitukseen. Natsien vastustaminen kuulemma kääntyy tuolla tavoin itseään vastaan. Nämä lienevät niitä ”tolkun ihmisiä”, joiden kuuluu vain kauniisti katsella vierestä, kun demokratian perustan murtajat pyrkivät valtaan. Nettiryhmässä voi toki sanoa sanottavansa, mutta niin, ettei vain loukkaa natseja, persuja ja kokoomuslaisia.

Olemme uusfasismin etenemisessä Suomessa jo niin pitkällä, että rasistien ”mestari” pääsee eduskunnan puhemiehen asemasta suomaan suosionsa natsimarssille. Sieltä hän myös tyrkkii mediaa ja väittää sen valehdelleen, että hän, viaton ”mestari”, olisi osallistunut natsimarssille v. 2018, kun hän vain kävi Töölöntorilla kuuntelemassa puheet. Tuolla eleellä ja kaikella muulla tekemisellä viimeisten 20 vuoden ajan Halla-aho ei tietysti mitenkään ole osoittanut edustavansa suomalaista uusfasistista, rasistista liikettä, jonka tarkoituksena on, niin kuin Halla-aho on julistanut: ”Suomen islamisaation estäminen” ja jonka yksi tavoite on Riikka Purran viimeksi vaaleissa mainostama ”nolla turvapaikanhakijaa”. Tällä ei luonnollisesti tarkoiteta vaikkapa ukrainalaisia, joita suurin osa Purran ja Halla-ahon aatetovereista ei heidän ihonvärinsä vuoksi vielä laske ”haitallisiin ihmisiin”.

Niin kuin kerran ennenkin, maahanmuuttajista se alkoi ja nyt ollaan siirrytty seuraaviin halveksuttuihin vähemmistöryhmiin. Hallitus pitää tarkasti huolta siitä, että talouden leikkaukset osuvat kipeimmin maahanmuuttajiin, vammaisiin, sairaisiin ja sellaiseen kulttuuriin, jota kansallismielinen valtiovarainministeri pitää alamaiskansalle turhana, elitistisenä palveluna. Tässä toki on takana sekin, että kulttuurin tuottajina on paljon vasemmistolaisesti ajattelevia ihmisiä. Siis sellaisia, jotka haluavat muille hyvää. Heidät sinimusta hallitus lukee vihollisiin.

Mielen osoittaminen uusfasisteja ja rasisteja vastaan ei ole anarkiaa, kommunismia eikä islamismia. Ei riitä myöskään se, että mennään ja marssitaan kauniisti vastaan. On tarpeen käyttää myös passiivista vastarintaa, jos poliisi osoittaa turvaavansa vain natsien oikeuden mielen osoittamiseen, aitaa heille Töölöntorin, riistää vastamielenosoittajilta lippuja ja heittää ne aidan toiselle puolelle natsien poltettaviksi. Helsingin poliisi on itsevaltaisesti suonut natseille oikeuden varata Töölöntorin omaan käyttöönsä itsenäisyyspäivinä hamaan tulevaisuuteen. Vastamielenosoittajiin poliisi suhtautuu karsaasti ja on osoittanut neuvotteluissa järjestäjien kanssa ylimielisyyttä ja halveksuntaa. Siksi on tullut tarpeelliseksi yhä enemmän harjoittaa kansalaistottelemattomuutta. Ei ole oikein, että poliisi kehottaa kunniallisia ihmisiä poistumaan turvatakseen natseille leveämmät oltavat Helsingin kaduilla. Ymmärrän, että väkivallan uhka on selvä, jos natsijoukkiot kohtaavat vastamielenosoittajat kadulla, ja toisella puolellakin on tappeluhalukkaita. Siksi poliisin läsnäolo on tarpeen, niin kuin yleensä mielenosoituksessa.

Valtaisa enemmistö tavallisen kansan mielenosoittajista on täysin rauhallista, Suomen tulevaisuudesta huolestunutta väkeä. Natsien puolustelijat sanovat, että he taas ovat rauhallisia kansallismielisiä ja korostavat heidän sananvapauttaan. ”Kansallismielinen” tarkoittaa perussuomalaisten ja kokoomuksen äärilaidan nykykielessä samaa kuin rasisti, fasisti ja natsi. Demokratian tulee taistella rasisteja, fasisteja ja natseja vastaan.  

On tarpeellista näyttää, että vastustusta on. On tärkeää saada muutkin huomaamaan, mitä Suomessa on meneillään. On saatava myös Suomen media puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, ei riitä, että Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ollaan huolissaan Suomen äärioikeistolaistumisesta. Olen itse osallistunut Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen kahdesti ja Turku ilman natseja -mielenosoitukseen kolme kertaa. Tavallinen sitoutumaton eläkeläistäti Hyvinkäältä satojen ja tuhansien samanmielisten joukossa. Tunnelma on korkealla ja tulee hyvä mieli, kun edes yrittää jotain.

Älä sinäkään jätä asioita sille tolalle, että natsit saavat vapaasti marssia Suomen kaupunkien kaduilla.