Onko porvariston hillitty rasismi hyväksyttävää?

Timo Soini kirjoitti blogissaan 20.9.2015 otsikon ”Maahanmuuttolinja kiristyy huomattavasti” alle seuraavasti: ”Perussuomalaiset ovat jo vuosia varoittaneet sekä moraalittomasta europolitiikasta ja löperöstä maahanmuuttopolitiikasta Euroopassa, myös Suomessa. Minua, EU-politiikasta ja Jussi Halla-ahoa maahanmuuttopolitiikasta, on arvosteltu rajusti. Vääriksi väitteitämme ei ole todistettu”.

Timo Soini blogissaan 20.9.2015

Tuohon päivään mennessä perussuomalaisten rasistinen ja uusfasistinen henki oli jo moneen kertaan pulpahtanut pintaan, tankit oli lähetetty Kreikan kaduille, rikostutkintoja ja tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta oli ollut useita ja Facebookiin perustettu ryhmä: Perussuomalaisista erotetut. Kaikki me tiesimme, että perussuomalaisista erottaminen tapahtui vain silloin, jos rasistinen möläyttely oli niin törkeää, että siitä nousi sosiaalisessa mediassa riittävän suuri kauhistelu tai perussuomalainen ei osannut tilanteessa olla riittävän nöyrää poikaa johdon suuntaan. Tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei ole ollut riittävä syy.

Turvapaikanhakijoiden mustamaalaaminen oli ja on määräävä osa perussuomalaisten toimintaa. Se pitää vain osata tehdä riittävän hillitysti.  Riikka Purrakaan ei siihen kykene, vaikka media on hehkuttanut perussuomalaisten nyt hänen johdollaan sopivan entistä paremmin hillittyä rasismia suosivan kokoomuksen hallituskumppaniksi.

Riikka Purra Twitterissä 2.1.2020

Kun nyt turtiaislaiset ovat päässeet median huomion kohteeksi, on syytä muistuttaa, että Ano Turtiainen ja hänen sihteerinsä eduskunnassa, James Hirvisaari, ovat molemmat näitä perussuomalaisista erotettuja tai ”eronneita” ja he jatkavat perussuomalaisen politiikan tekemistä. Hommaforumilla sovittiin jo aikojen alussa, että yhteiselle asialle kelpaavat myös kokoomuslaiset rasistit ja kaikki, jotka ilmaisevat halunsa ”islamin invaasion” estämiseen. Hirvisaari oli Soinin mukaan ”itseohjautuva” ja Turtiainen nousi julkisesti Mestaria vastaan.

Suomalainen media ei vieläkään, toisin kuin vaikkapa ruotsalaiset, pidä perussuomalaista puoluetta rasistisena eikä ota puoluejohtoa kunnolla kiinni puolueessa ilmenevästä rasismista. Törkeimmätkin rasistisen retoriikan käyttäjät ohitetaan olankohautuksella. Ano Turtiaisen hörhöilystä voitiin nyt tehdä kunnon paljastusartikkeli Helsingin Sanomiin, kun siinä ei loukata paria suurta eduskuntapuoluetta, niiden rahoittajia ja vaalikansaa. On muka kysymys pienestä hörhöjoukkiosta, vaarallisesta, mutta ei kunniallisiin rasisteihin kuuluvasta.

Dagens Nyheter ilmaisee 27.8.2015 selkeästi, että Timo Soini välttelee puolueensa rasistisuuden tunnustamista
https://www.dn.se/nyheter/varlden/utrikesminister-soini-valjer-att-ducka-for-rasistiska-utspel/

Kun vain äänestäjät huomaisivat sen, että samalla edistetään Perussuomalaiset rp:n rasistista politiikkaa. Perussuomalaiset ovat Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon johdolla jo päässeet ensimmäiseen tavoitteeseensa: rasistinen puhe on arkipäiväistetty. Hyvin nopeasti se johtaa siihen, että se on totta. Siitä ei sitten olekaan enää pitkä matka väkivaltaisuuksiin.

Oletko vilpitön demokratian puolustaja?

Jalkapallomaajoukkueen kapteeni sai myös kuraa niskaan, kun asettui näkyvästi rasismia vastaan.

Rasismin vastustaminen ja yhteiskunnan säilyttäminen demokraattisena ja elinkelpoisena onnistuu vasta kun jakamatonta ihmisarvoa ja tasa-arvoa vilpittömästi puolustavat ihmiset lähtevät mukaan.

Aika iso osa suomalaisista suhtautuu rasistisesti maassa oleviin ”ulkomaalaisiin”. Kirjoitin sanan lainausmerkkeihin, sillä eiväthän he ole ulkomaalaisia, jos ovat tähän maahan asumaan asettuneet. Enemmistö suomalaisista tunnistaa jo ongelman yhteiskunnassa, mutta vain harvat haluavat tai uskaltavat kunnolla asettua rasismia vastaan.

Juuri sinun, tavallinen, hyvinvoiva ihminen, jota politiikka ei juuri kiinnosta, mutta joka ymmärrät, kuinka vakavasta asiasta on kysymys, pitäisi olla aktiivinen tässä asiassa. Mukana olon ei tarvitse tarkoittaa lähtöä barrikadeille. Mutta siihen ei myöskään riitä ajattelu: ”Minä en koskaan toimi rasistisesti” tai ”Minulla on vaikka kuinka paljon ulkomaalaisia ystäviä”. Riittää, kun edes joskus painat tykkäyksen jollekin rasisminvastaiselle kirjoitukselle. Jos oma kaverisi jakaa sellaisia, mikä kumma on perustelusi sille, että et koskaan tukisi häntä näin tärkeässä asiassa? Yksityisviestillä, jos pelottaa, mutta mieluummin julkisesti – tykkäyksin, kannustavin tai kantaa ottavin kommentein. Tämä on asia, jota ei vain voi unohtaa ja jättää muiden hoidettavaksi.

Jos ajattelet, että politiikka on politiikkaa ja taloudesta huolehtiminen on järki-ihmisen hommaa, rasismista hölöttäminen vasemmiston ja ämmien touhua, et kuulu järki-ihmisiin. Jos missä, juuri tässä kohtaa on unohdettava jako vasemmistoon ja oikeistoon ja havahduttava vihdoinkin huomaamaan, että jokainen asia, joka liittyy arvoihin ja toisista ihmisistä välittämiseen, ei ole ”vasemmistolaista” eikä mikään sivuseikka, jonka voit tolkun ihmisenä unohtaa.

Jos taas ajattelet, että eihän siinä mitään väärää ole, jos pidetään vähän ”omien puolta” ja heitetään maasta pois väkeä, jolla on väärä kulttuuri, uskonto, sukupuoli tai ulkonäkö, olet jo – ehkä huomaamattasi – aika syvällä rasismin syövereissä.

Sellaisessa yhteiskunnassa, missä tuollainen ajattelu on yhtäkkiä valtavirtaa, ei piankaan ole ”meitä”. On vain toisiaan kyttääviä ryhmittymiä, jotka ilmiantavat toinen toisiaan pysyäkseen suosiossa ja välttääkseen putoamisen hylkiöiden kastiin. Vihapolitiikka johtaa aina siihen, että hyvää ei enää ole, on vain pelko ja ennakkoluulot, jotka pian yltävät kaikkiin läheisimpiinkin. Vihapoliitikko pysyy vallassa vain vihan ja pelon avulla. Vastakkaiset mielipiteet omassa puolueessa vaimennetaan – vaikka väkivalloin.

Kun puolisoni kanssa aikanaan läksimme vastustamaan perussuomalaisten rasistista marssia, persukonstit olivat monet. Puolisoni yritykseen saapui aivan lähipiiristämme kirjeitä, joissa kummasteltiin, kuinka on mahdollista, että yrityksen työntekijä ja tämän vaimo käyvät julkista kampanjaa perussuomalaisia kansanedustajia vastaan. Ajattelivat, onnettomat, pystyvänsä näin vaikeuttamaan puolisoni työuraa. Arvaattekin varmaan, kuinka esimies suhtautui: ”Oikealla asiallahan te olette”. Emme Suomessa vielä ole siinä vaiheessa, että Puolueen vastustajat menettävät työpaikkansa.

Nyt ovat äärioikeistolaiset otteet kuitenkin jo koventuneet. Jatkuvasti ovat uutisissa murhayritykset, henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten suunnittelu, järjestelmällinen pandemian kieltäminen ja ihmisten usuttaminen hallituksen määräämiä toimenpiteitä vastaan. Toimittaja on tuomittu sakkoihin natsin nimittämisestä natsiksi. Tutkijat eivät uskalla tutkia tärkeitä aiheita vihakampanjoiden pelossa. Sekä perussuomalaisten että kokoomuslaisen äärilaidan kommentointi sosiaalisessa mediassa on yhä törkeämpää ja syrjivämpää.

Merkit ovat selvät. Yhteiskunnan koveneminen ja demokratian rapistuminen ovat kuitenkin pysäytettävissä.

Se on kiinni sinusta. Se on kiinni siitä, mille puolueelle äänesi annat, mitä vaadit kansanedustajaltasi ja kunnallisvaltuutetultasi. Kuinka kauan ajattelit sallia sen, että sinun puolueessasi saavat esteettä toimia rikolliset, kansanryhmää vastaan kiihottajat ja laiskat moukat, jotka käyttävät kansanedustaja-aikansa lähes pelkästään rasistiseen trollaukseen ja naisvihamieliseen häirintään sosiaalisessa mediassa? Niin kauan kuin sallit sen, olet yksi heistä.

Mitä äänestät, jos äänestät perussuomalaisia?

Mitä olet saanut, kun olet äänestänyt perussuomalaisia? Kuinka paljon perussuomalaiset ovat tuottaneet onnellisuutta ja hyvinvointia tähän maahan? Kuinka moni vaalilupaus on täyttynyt? Tuskin monikaan ja jos joku onkin, sen lisäksi on tullut niin paljon vääryyttä ja pahaa, että sen tuoma hyvä on jo moneen kertaan kumoutunut. Onko perussuomalaisen antama vastine äänellesi vain se, että saat lukea ja kuunnella rumia? Sillä tapaako ajattelit Suomen muuttuvan lapsillesi paremmaksi paikaksi elää?

Oletko seurannut perussuomalaisten esiintymistä eduskunnassa? Perussuomalaiset räyhäävät, riekkuvat ja pärskäyttelevät käsiteltävään asiaan täysin kuulumattomia, usein rasistisia kommentteja. Kuinka paljon tämä vie aikaa tähdellisistä asioista ja kuinka paljon se kiristää ilmapiiriä ja estää asiallisia kansanedustajia keskittymästä työhönsä?

Vaikka perussuomalaiset kuinka tekisivät kunnanvaltuustoissa ihan normaalejakin avauksia kunnan asioista, kaikki tapahtuu vain oheis- ja peitetoimintana puolueen rasistisen ohjelman edistämiseksi. Jokainen kunniallinen ihminen, joka haluaa edistää kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia voi valita puolueekseen jonkun muun kuin perussuomalaiset. Miksi jotkut ihan mukavan tuntuiset tyypit valitsevat rasistipuolueen?

Eivät ole kokoomuslaisetkaan ollenkaan kuivilla tässä asiassa. Katsotaanpa vaikkapa Helsingin kokoomusta. Kun he viimeksi valitsivat omaa pormestariehdokastaan, ehdolla oli vain yksi säällinen ehdokas ja toinen erittäin kyseenalainen, toistuvista rasistisista kommenteistaan tunnettu kansanedustaja. Jälkimmäinen sai peräti 34 % äänistä.

Aina on ollut äänestäjiä, jotka ovat äänestäneet naisen sukuelintä, Aku Ankkaa, Mikki Hiirtä tai Batmania. Monesti tuntuu, että parempi tapa sekin on purkaa pahaa oloa ja pettymystä omaan menestymiseen, kuin äänestää rasistia ja uusfasistia.

Työperäisestä maahanmuutosta puhuvilla on puolueperäinen sairaus

Työperäisiä ihmisiä

Äärioikeistolaiset ja Suomea ”valkoisena” säilyttelevät poliitikot puhuvat usein työperäisestä maahanmuutosta silloin kun haluavat peittää rasisminsa. He ajattelevat, että he ovat hyviä ihmisiä, kun he muistavat mainita, että he hyväksyvät kyllä sellaiset ihmiset, jotka tulevat tänne töitä hakemaan. Tosin tämäkään ei kaikille riitä. Moni ajattelee, että tänne saa tulla vain, jos työpaikka on jo sovittu ja työsopimus allekirjoitettu. Eikä liene suurikaan paljastus se, että suuri osa heistä ajattelee, että tähän pystyy vain valkoisen eurooppalaisen tai amerikkalaisen näköinen ihminen tai että yritysjohto osaa hoitaa asian siihen malliin.

”Työperäisyyden” vaatimisella he siis ajattelevat, että näin estetään etnisistä suomalaisista liikaa poikkeavien maahanpääsy. Ihonväri heitä ei tietysti sinänsä haittaa, hehän ovat lukeneet Wikipediasta, että rasismi on syrjintää rodun tai etnisyyden perusteella ja ihonväriin viittaaminen saattaisi siksi todistetusti olla rasismia. Niinpä he ovat päätelleet, että pitääkin puhua tietyistä kulttuureista tai maista tulevista ihmisistä. Kun siis maahan ei päästetä tietyistä maista tai kulttuureista tulevia ihmisiä, jotka nyt vaan eivät ole työperäisiä, voidaan säilyttää Suomi valkoisena.

On todella hoopo ajatus, että Suomi saisi työteliäitä ja onnellisia uusia kansalaisia vain sillä keinoin, että joku työperäinen nero jossain maassa sattuisi kiinnostumaan tunnetusta suomalaisesta yrityksestä ja hakisi sieltä töitä. Heitä on aika harvassa ja heillä saattaa olla vaimoja ja lapsia, jotka eivät ole alkuunkaan työperäisiä ja saattavat olla vielä väärän värisiäkin ja puhua väärää kieltä. Taas kohdattaisiin rasismia, rasistien koulimat lapset hylkisivät heitä koulun pihalla ja suureksi vartuttuaan he joutuisivat hakeutumaan työperäisiksi muihin maihin, koska väärällä sukunimellä on vaikea saada Suomessa töitä, jos ei asu muualla, ole vaalea nero ja saa työsopimusta ennen maahanmuuttoa.

Suomi saa työteliäitä ja onnellisia kansalaisia ainoastaan sillä keinolla, että Suomi kehittyy avoimeksi ja vastaanottavaksi maaksi, jossa täällä asuvat ja tänne tulevat pystyvät elämään ja tekemään töitä ilman syrjintää ja kiusaamista. Tänne pitää voida tulla katselemaan, harjoittelemaan ja opiskelemaan. Täällä jo olevien on saatava tehdä samoin – ilman tönimistä ja työperättömäksi haukkumista. Pitää saada ihastua ja rakastua maahan tai ihmisiin, löytää kumppani, perustaa perhe. Myös ihan tavallisen, tavallisesti koulutetun ihmisen ilman IT-alan erityistä osaamista. On ihan turha luulla, että ketään työperäistä missään maassa imartelee sellainen, että meillä kytätään kaula kenossa matemaattisia neroja, joille voisimme antaa hyvät pisteet ja jotka tulisivat juuri tähän kylmään maahan tekemään meidät onnellisiksi. Luovuttaisivat lahjakkuutensa meidän hyväksemme, pelastaisivat teollisuutemme ja väestöpyramidimme ja antaisivat meidän keskittyä saunomiseen ja grillaamiseen mökkilaiturilla ja rasvoittuneen, työperäisen takapuolen muotoiluun kuntosalilla.

Ihminen ei kulje pelkästään työn perässä, tänne lähes orjatöihin kuskatuilla köyhien maiden marjanpoimijoillakin on haaveita paremmasta elämästä. Työperäisiä ovat sairaudet. Ihmiset hakevat elämää ja sen osana perhettä, harrastuksia, elämyksiä. Työ on yksi osa elämää, joillekin ehkä se kaikkein tärkein, mutta hyvin suurelle osalle tärkeä siksi, että kaikki muu tulisi mahdolliseksi.

Äärioikeistolla on siis puolueperäinen sairaus: harhaluulo siitä, että maailma olisi mallillaan, jos Suomi saisi jotenkin haalittua meille töihin työperäiset, meitä viisaammat ihmiset, jotka eivät aiheuta kuluja, eivät jää työttömiksi, eivät täytä kauppakeskusten käytäviä, eivät oleskele rautatieasemalla, eivät mongerra vieraita kieliä, eivät mumise väärien uskontojen loitsuja, eivät pidä meteliä itsestään, harrastavat omaa kulttuuriaan vain omassa asunnossaan, eivätkä ole ruskeita. Tuo se on sairaus jos joku. Ja sitä paitsi – kokoomus ja perussuomalaiset, te jalompi väki – miksi ette itse pelasta Suomen teollisuutta?

Työperäisiä ihmisiä?

Ulos Suomesta miesten raiskaustaipumus!

Kokoomuslainen sisäministeri on tänään järjestänyt tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan, kuinka seksuaalirikoksia ja maahanmuuttoa aletaan tomerasti käsitellä, jos Kokoomus on vaalien jälkeen hallituksessa. Maahanmuutto ja seksuaalirikokset kun ovat itse asiassa ihan sama asia. Rajat auki ja seksuaalirikollinen puikahtaa sisään.

Kokoomuksen, Keskustan ja muuntopersujen ehdotukset ovat kuitenkin täysin vaillinaisia ja Jussi Halla-ahonkin mielestä vain yritys näin vaalien alla kalastella äänestäjiä hänen kustannuksellaan, onhan hän sentään jo vuosia osannut puhua maahanmuuttajataustaisten taipumuksista selvästi suoremmin sanoin. Suorat sanat ovat nyt valttia, Ylekin on jo alkanut puhua selkein sanoin maahanmuuttajavaarasta: seksuaalista uhkaa aiheuttavat nopeasti säilöön!

 

Oulun raiskaukset
Median ja poliitikkojen luoma uhka näkyy selvästi, kun kirjoittaa Googleen hakusanan: ”Oulun raiskaukset”

Näillä toimilla maahan jäisivät edelleen lähes kaikki maahanmuuttajataustaiset ihmiset, ja sehän se juuri on hallituksen mukaan uhka sisäiselle turvallisuudelle.

Minulla on briljantti ehdotus Kokoomukselle ja muillekin hallituspuolueille: aina, kun suomalainen tekee seksuaalirikoksen, lähetetään Suomesta pois yksi maahanmuuttajataustainen. Heidän mukanaan saadaan suomalaisten arvojen vastainen kulttuuri ulos Suomesta. Vähä vähältä, mies kerrallaan.

Nyt suomalaisten tekemiä seksuaalirikoksia tulee julki noin 1000 vuodessa, mutta raiskaustukikeskukset ovat kertoneet, että raiskausten määrä on jopa kymmenkertainen. Kun peruskansa huomaa, että tällä konstilla saadaan melko nopeasti kaikki muukalaiset ulos, myös raiskauksista poliisille tehdyt ilmoitukset lisääntyvät.

Maahanmuuttovirastokin voidaan pian lakkauttaa, koska maahan saapuneet turvapaikanhakijat voidaan välittömästi keskittää hallituksen jo rakennuttamiin säilöihin odottamaan raiskauspalautusta. Turvapaikkahakemusten käsittely on uudessa järjestelmässä ajanhukkaa. Vastaanottokeskukset onkin jo kaukokatseisesti lähes lakkautettu ja Kokoomushan on jälleen ehdottanut uusien säilytysleirien rakentamista Eurooppaan. Tärkeintä onkin saada palautettavat nopeasti pois Suomen rajojen sisäpuolelta, jottei kulttuuri ehtisi tarttua.

Kun turvapaikanhakijat ovat loppuneet, voidaan alkaa palauttaa muita vääryydellä rajan ylittäneitä seksuaalivaaroja. Ehkä ensimmäiseksi palautetaan IT-hommiin tulleet naimattomat nuoret miehet, sillä heidän raiskaustaipumuksensa on ilmeinen ja se juuri on omiaan aiheuttamaan oikeutettua pelkoa kunnollisissa suomalaisen kulttuurin miehissä ja ministereissä.

 

 

 

 

 

Haluatko sinä lähettää ihmisen kuolemaan?

Turvapaikanhakijoiden kamppailu on tullut näkyväksi. Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla on tuonut vastaanottokeskuksista keskelle Helsingin arkea ihmiset, jotka ovat epätoivoisia ja anovat mahdollisuutta saada elää. Mielenosoitusta sävyttää jokaöinen häirintä ja viime yönä murhapolttoyritys.

Murhapolttoyritys
Turvapaikanhakijoiden telttaan heitetty palava kanisteri sai aikaan rumaa jälkeä. Kuvakaappaus Facebookin Stop Deportations -sivulta

Nyt vaaditaan tekoja. Perustuslain noudattaminen ja ihmisten pelastaminen kuolemalta ei ole mikään opposition juttu. Hallituksella ei ole mitään mahdollisuutta pelastaa kasvojaan sillä, että se tekee tästä vasemmisto vastaan oikeisto –jutun ja sanoo toteuttavansa kansan mandaatilla luotua hallitusohjelmaa. Suomen kansa ei halua olla murhaajakansa.

Hallituksen ääripääretoriikka alkaa mennä aika oudoksi. Näin sanotaan nyt sisäministeriön sivuilla: ”Äärimmäiset mielipiteet suuntaan ja toiseen ovat saaneet huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta, kuin mitä niiden suhteellinen osuus kansasta antaisi odottaa.” Mitä ovat ne äärimmäiset mielipiteet, joilla vastustetaan rasismia ja puolustetaan syrjimättömyyttä ja yhtäläistä ihmisarvoa? Tai perustuslain ja kansainvälisten sitoumusten noudattamista? Tai vastustetaan palavan kanisterin heittämistä mielenosoittajien telttaan?

Ymmärrän kyllä, että hallitus mielellään pitäisikin keskustelun sillä mallilla, että rasistit sopivan törkeästi ärsyttävät ja vain ne, jotka uskaltavat, nostavat esille heidän rasistista politiikkaansa ja puolustavat tasa-arvoa, yhtäläistä ihmisarvoa ja laillisuutta. Sillä välin, kun ”ääripäät” taistelevat, hallitus pääsee kuin huomaamatta toteuttamaan perustuslain vastaista politiikkaansa ja lähettämään ihmisiä takaisin sekasortoisiin kotimaihinsa, epäinhimillisiin oloihin ja kuolemaan.

Outi Neuvonen 1
Sallitko sinä sen, että turvapaikanhakijalle annetaan oikeus elää? Kuva: Outi Neuvonen

Juuri siksi kaikkien ihmisten pitää nyt herätä. Unohtaa ääripäät ja ryhtyä ihmisiksi. Nyt alkaa olla hätä. Jo nyt meiltä on palautettu lukemattomia tuvapaikanhakijoita olosuhteisiin, joihin yksikään ihminen ei vapaaehtoisesti menisi. Karkotettu siskolta veli, äidiltä poika tai tytär. Oletko sinä se henkilö, jonka nimissä näitä tekoja tehdään? Kuinka monta ruumista, kidutusta ja lapsen raiskausta kirjataan sinun nimiisi? Ketä poliitikkoa äänestät? Millaiselle politiikalle sinä annat siunauksesi?

Asia ei mene niin, että kun meillä nyt laki sallii, niin lähetetään ne pois ja päästään vaivasta. Perustuslaki määrää, että ”ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu”. Mikään muu laki ei ylitä perustuslakia. Ei edes hallituksen vilpitön tahto.

Brad Howard 3
Mitä jää Irakin ja Afganistanin pakolaisista jäljelle – tuulessa liehuva toiveko? Kuva: Brad Howard

Kuulutko vaikenevaan enemmistöön?

Sanotaan, että juutalaisten joukkomurha Saksassa ei olisi ollut mahdollista, jos vaikeneva enemmistö olisi kunnolla asettunut vastustamaan tapahtumien kulkua. Jälkeenpäin on ollut vaikea saada selville miksi kävi niin, että tavalliset, hyvät ihmiset antoivat sen kaiken tapahtua.

Kun ihmisiä on haastateltu, on käynyt ilmi, että paljon kuitenkin tiedettiin. Totta kai sellaiset asiat, vaikka niitä salailtaisiinkin, aina kulkeutuvat ihmisten tietoon. Ensin huhuina, aikaa myöten yhä hurjempina tietoina. Niin hurjina, että monen on ollut vaikea uskoa, että se kaikki oli totta.

Siinä vaiheessa kuitenkin on ollut jo myöhäistä tehdä mitään: organisaatiota on rakennettu vuosikymmenien ajan. Lähes jokaisesta perheestä joku on mukana toiminnassa, näyttävien menojen ja juhlallisuuksien avulla on saatu ihmiset vakuuttumaan uusien vallanpitäjien kyvykkyydestä. Viha on väkevä väline etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Mieleltään kieroutuneet ja ahneet poliitikot käyttävät meillä ja muualla hyväkseen ihmisten intoa lähteä mukaan joukkoon, jolle annetaan julkinen lupa vihata toisia ihmisiä, jotakin ryhmää, joka valheellisin syin nostetaan tikunnokkaan ja syljeksittäväksi .

Sen, mitä parhaillaan tapahtuu Unkarissa, Turkissa ja Venäjällä, pitäisi jo herättää kaikki. Noissa maissa ollaan samalla tiellä, kuin toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa: monen ihmisen aviomies, vaimo, isä tai setä on jo edennyt urallaan ja saanut tai juuri saamassa uusia tärkeitä tehtäviä, valtaa, kunniaa ja yhteiskunnallista arvostusta. Silloin ollaan jo hiljaa. Ei haluta pilata suvun välejä, ei vaarantaa läheisten uraa. Kun tarpeeksi pitkällä ollaan, joudutaan jo ajattelemaan omaa ja läheisten turvallisuutta.

Suomessa ei tietenkään olla niin pitkällä, mutta niin kiihkeä on ollut poliittisen roskamedian ja perussuomalaisen kansanosan tuesta riippuvaisen perinteisenkin median ylläpitämien viha-alustojen toiminta, että niiden harjoittama terrori ja pelottelu on jo estänyt esim. tutkijoita ja arempia median edustajia julkisesti arvostelemasta uusfasististen joukkojen toimintaa. Hiljainen enemmistö on jo syntynyt: niin poliitikot kuin tavallinen kansakin vaikenevat, osa pelosta, osa ärtymyksestä, osa siksi, että ei voisi vähempää välittää.

Tuntuu aivan uskomattomalta, että meillä keskustellaan nyt ihan vakavasti, että oliko se nyt rasistista, kun kansanedustaja sanoi, että muslimit ulos, tai kuunnellaan tyytyväisinä sivusta, kun hallituspuolueen johtaja ja ulkoministeri sanoo, että hänen oman puolueensa rasististen kansanedustajien törkypuheet ovat vain kesäistä hupsuttelua.

Eivät kaikki kuuntele hiljaa, mutta juuri ne, joiden ehdottomasti pitäisi nyt olla äänessä ja tuoda julki muukalaisvihamielisten puheiden kammottavuus ja sietämättömyys, vaikenevat.

Tässä asiassa ei voi olla tyytyväinen siihen, että ehkä joskus tulevaisuudessa pääsee sanomaan: ”Minähän sanoin” tai ”Mehän varoitimme”. Tämä on sellainen asia, joka on saatava ihmisten tietoisuuteen juuri nyt.

Miksi nekään mieleltään jalot kansanedustajat, poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, jotka samanmielisten tilaisuuksissa käyvät puhumassa kauniita, korkealentoisia sanoja, eivät muissa yhteyksissä nosta uusfasismin ja etnisen syrjinnän uhkaa esille? Miksi kukaan ei koskaan kunnolla haasta vaikkapa Timo Soinia, joka poikkeuksetta asettuu puolustamaan törkeintäkin perussuomalaista rasismia? Miksi harhaudumme keskustelemaan siitä, kenen häissä ulkoministeri vierailee tärkeän kokouksen sijaan, eikä siitä, millaista ajattelua edustavat herrat, joita hän meidän palkkaaminamme virkamiehinä lähettää maailmalle edustamaan Suomea?

Ahneusko se on, joka meidän poliitikkojamme ja heidän tukijoitaan pelkästään ohjaa? Äänten menettämisen pelossako ollaan hiljaa ja rasistien menestyksen peräaalloissa koitetaan pitää venettä pystyssä? Uuden vaalikauden odottelussako ollaan varovaisen vaitonaisia, tartutaan vanhustenhoitoon ja sote-uudistuksiin, mutta ei nosteta rasisteja seinälle? Rakennetaanko meillä, niin kuin Hitlerin Saksassa, suurella metelillä infrastruktuuria, tuetaan ja kuulutetaan leijonien ja susilauman urheilumenestystä, ja siinä sivussa kasvatellaan sortovaltaa?

Monet ehkä hyvääkin tarkoittavat ihmiset hokevat, että rasismin vastustajien pitäisi olla hiljaa, etteivät rasistit saa huomiota ja innostu entisestään. Rasistit saavat kyllä haluamansa huomion, meillä on jo tässä ajassa selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka kiihottavaa vihapolitiikka on, ei edes tarvitse aina viitata historiaan. Meidän muiden on pidettävä huolta siiŧä, että rasismi tuomitaan, eivätkä rasistit enää pääse etenemään valtakunnan politiikassa ja toteuttamaan hyytävää agendaansa.

Miten on, Suomen hallituksen ja eduskunnan jäsenet, oletteko pitäneet siitä huolta?

Täällä alhaalla kansan joukossa seisovasta näyttää siltä, että ahneuksissaan ja omien poliittisten ambitioidensa toteuttamiseksi sekä Kokoomus että Keskusta sallii hallituksen piirissä julkean rasismin ja vaalii sisällään peitellympää, hienovaraisempaa syrjintää ja muukalaisvastaisuutta.

Näiden puolueiden kannattajista, äänestäjistä ja toimijoista on löydyttävä niiden ihmisten, jotka kääntävät Suomen suunnan. Heidän on riistäydyttävä irti vaikenevasta enemmistöstä ja vaadittava, että talous pannaan kuntoon ilman että kannatusta ja ääniä kalastellaan rasismilla tai sallitaan muiden harjoittama rasismi.

Radiossa soi tänä kesänä usein kappale, jossa kysytään Tommy Tabermannin sanoin: ”Kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?” Sitä samaa kysyn teiltä, Suomen politiikan ja yhteiskuntaelämän johtavat naiset ja miehet. Uskallatteko vaieta?