HALUATKO AUTTAA UKRAINAA?

Ukraina tarvitsee apua. Monet haluavat auttaa heti ja tuntuu, että se on tehtävä itse, kun järjestöt ja keräykset eivät ole tarpeeksi nopeita. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko esim. Ukrainaan autolla ajaminen se paras tapa saada mahdollisimman suuri määrä apua nopeasti perille ja oikeisiin kohteisiin.

Lue tästä SaferGloben toiminnanjohtajan, Maria Mekrin ohjeet auttamisesta. Mekri on saanut mm. siviilikriisinhallinnan koulutuksen ja hänen erityisasiantuntemustaan ovat hauraat alueet, arviointi, rauhan teknologiat sekä yritystoiminnan ja kehitysavun toteuttaminen kriisialtteilla alueilla.

YLEISESTI:

👉 ÄLÄ LÄHDE Ukrainaan tai lähialueille! Auttamisenhalu on niin käsittämätön, ettei koordinaatio enää kestä, joten aiheuttanet enemmän harmia kuin hyötyä.

👉 anna rahaa isoille (kansainvälisille) apuorganisaatioille

—– kyllä, hallintoon menee rahaa mutta eipä mene sitten korruptioon tai järjestäytyneelle rikollisuudelle—

👉 valmistaudu auttamaan ukrainalaisia perheitä Suomessa kun tarve.

👉 viesti aktiivisesti rauhan puolesta ja osoita tukeasi Ukrainalle. Tämä ei sotatoimia lopeta mutta luo painetta Venäjällä ja antaa jaksamista ukrainalaisille.

👉 vastusta russofobiaa Suomessa ja muuallakin. Tuomitse Putinin Venäjän toimet mutta kunnioita venäläisiä sekä Venäjää ylipäätään. Tässä ei ole ristiriitaa.

•vastusta kaikenlaista yksinkertaistamista eli ”me ” ja ”he” retoriikkaa. Älä tue Putinin kuvaa, että länsimaat vihaavat Venäjää ja venäläisiä.

•pyri siihen, ettei konflikti leviä tänne yksilötasolle. Puutu heti jos kuulet huutelua yms. ja muistuta, että niin pelataan Putinin pussiin.

👉 tue venäläisten vastarintaa Putinia vastaan, jos voit. Erityisesti tarvittaisiin sankaritarinoita venäläisistä, jotka sanovat ”ei” sodalle.

👉 päivitä tietokoneesi ja ole kriittinen. Disinformaatiokampanjat ja kyberhyökkäykset oletettavia täälläkin. Suomessa luultavimmin tarkoituksena jakaa väestöä ja luoda epäluottamusta. Pelataan joukkueena.

👉 tue rauhanrakentamista tekeviä toimijoita Suomessa. Jos sinä tai yrityksesi voi kunnolla tukea, lähetä yv.

JOS TÄMÄ EI RIITÄ:

👉 toimi yhteistyössä niiden toimijoiden/ henkilöiden kanssa, joilla on pitkäaikaisia kontakteja Ukrainaan.

👉 kysy paikallisilta toimijoilta (myös Puolassa, Romaniassa ja muilla lähialueilla) mitä he tarvitsevat, koordinoi muiden kanssa.

👉 jos varoituksista huolimatta lähdet itse paikalle, ota rahaa mukaan, yritä ostaa paikallista, ja toimi koordinaatio-ohjeiden mukaan. Älä itse ala soveltamaan. Ostamalla paikallisesti tuet paikallista taloutta. Kysy paikallisilta erityistarpeista varsinkin liittyen lääkkeisiin ja erityistuotteisiin esim. vammaisille; niistä olla pula.

👉 Ota mieluusri mukaan ainakin joku joka puhuu ukrainaa/ venäjää/puolaa/romaniaa. Englannilla ei pärjää.

👉 muista, että logistiikan pitää jatkua ihan loppukäyttäjälle saakka. Ei riitä, että viet pakullisen tavaraa rajalle, ja oletat, että loppukäyttäjät ne tavarat löytävät, tai että paikallisilla on resursseja alkaa niitä jakamaan.

👉 huomioi Ukrainasta pakenevien haavoittuvuus, ja toimi itse turvallisuutta luoden. Ota selvää paikallisista viranomaistoimijoista, niin, että voit ilmoittaa, jos näet esim. mahdollista ihmiskauppaa.

👉 mikäli luot keräyksen, hanki rahankeräyslupa ja raportoi rahasta läpinäkyvästi. Kriisitilanteet saavat huijarit myös liikkeelle, eli hyvä, läpinäkyvä hallinto on erityisen tärkeää.

👉 mikäli haluat tuoda ukrainalaisia takaisin Suomeen, keskitä resurssit, toimi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa— ja toimi suomalaisen ohjeistuksen mukaisesti. Pikku-autot täynnä ukrainalaisia voi myös ylikuormittaa Suomen rajalla.

👉 Älä lähde jos et ole fyysisesti ja henkisesti hyvissä voimissa & tule takaisin mikäli et enää kykene kunnolla toimimaan.

👉 Tue kaikkia mukanasi lähteviä myös henkisesti: päivittäiset debriiffaukset ja mahdollista lisäapua Suomessa.

👉 anna rahaa suomalaisille rauhanrakennusta tekeville toimijoille

ÄLÄ VAIKEUTA JO ENNESTÄÄN VAIKEAA TILANNETTA, esim:

– viemällä tavaraa mitä ei haluta (ympäristökatastrofi)

-tukemalla vahingossa paikallista järjestäytynyttä rikollisuutta tai korruptiota

-vaarantamalla lisää siviilejä (itsesi)

– viemällä aseita tai aseisiin verrattavia tarvikkeita (on vientirikos, ja luultavimmin joutuvat väärien ihmisten käsiin).

– ymmärtämättä pakolaisten tilannetta, kuten esimerkiksi pelkoa.

https://saferglobe.fi/

Pakolainen on päästettävä pannasta

Ukrainalaisia pakolaisia, Beregsurany, Unkari, 24.2.2022. REUTERS/Bernadett Szabo

Suomen rasistisella kansalla on suuria vaikeuksia sanojen kanssa. Yle vaihtoi jo kauan sitten termin  ”pakolainen” termiin ”siirtolainen”. Tällä pyritään etäännyttämään kansalaisia ihmisten hädästä ja ajattelemaan, niin kuin korkein valtionjohto toivoo: heillä saattaa olla ”pahat mielessä” tai niin kuin tasavallan presidentti puheessaan valtiopäivien avajaisissa ilmaisi:

”Viime vuosina turvallisuusympäristössä on nähty uusia ilmiöitä, jotka antavat aihetta valmiutemme tarkasteluun. Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki.”

Olen vuodesta toiseen odottanut, että presidenttimme joskus sanoisi hyvän sanan maassamme turvapaikan saaneille pakolaisille. Sitä ei ole kuulunut. Sen sijaa saamme useaan kertaan vuodessa tuollaisia pieniä heittoja, jotka pahantahtoiset ihmiset tulkitsevat siten, että maassa oleskelevat, valtaväestöstä ulkonäöltään poikkeavat ihmiset ovat vaarallista väkeä.

Tästäkö mahtaa johtua sekin, että kuusi vuotta maassamme eläneet, paperittomiksi ja oikeudettomiksi jääneet ihmiset, jotka eivät uskalla palata entisiin kotimaihinsa, eivät saa mitään ratkaisua tilanteeseensa? Hyvin suuri osa kansasta, ehkä jopa niin suuri, joka on Niinistöä presidentiksi äänestänyt, ei oikein tahdo tuntea myötätuntoa kaiken menettäneitä kanssaihmisiä kohtaan.

Nyt näyttää kuitenkin paremmalta, kun Ukraina on ahdingossa, niin surullista kuin se onkin. Konservatiivipoliitikot Petteri Orpoa myöten pitävät eduskunnassa puheita Ukrainan puolesta, itku kurkussa ja suurta myötätuntoa osoittaen. En ole koskaan kuullut moista intohimoa vaikkapa Irakin tai Syyrian lasten puolesta.

Toivomme siis nyt, että jos ja kun Ukrainan sota eskaloituu niin pahaksi, että ukrainalaiset pakenevat sadoin tuhansin, pakolaisleirit naapurimaissa täyttyvät tai olot niissä ovat kohtuuttomia ja pakolaiset lähtevät eteenpäin ja saapuvat Suomenkin rajoille, niin vastaanotto on huomaavainen ja osaaottava. En nyt jaksa surra edes sitä, että heidät hyväksytään paremmin pakolaisiksi, eikä ”elintasopakolaisiksi”, koska heidän ihonsa väri on vaalea eivätkä he muutenkaan ulkonäöltään juuri poikkea suomalaisista.

Mutta sitä perään, että näitä ihmisiä pitää saada kutsua pakolaisiksi. Siirtolaisia tai maahanmuuttajia he eivät ole, he eivät ole lähteneet matkaan etsimään parempaa elintasoa tai työpaikkoja. He ovat lähteneet sotaa pakoon ja he tarvitsevat suojelua. Turvapaikanhakijoita heistä lienee vain osa, enimmäkseen on kysymys tavallisista perheistä, jotka eivät halua jäädä pommitusten uhreiksi. Pakolais-sanaa kielletään käyttämästä ja perustellaan sitä sillä, että pakolainen tarkoittaa pakolaisstatuksen saanutta ihmistä, so. henkilöä, joka on henkilökohtaisen vainon nojalla saanut turvapaikan. Käytettäköön suurista pakolaisjoukoista ja yksittäisistä pakolaisista kuitenkin sitä sanaa, mikä meillä suomen kielessä heitä varten on ja mitä heistä maailmallakin käytetään: ”refugee” eli ”pakolainen”, ja kutsuttakoon huomattavasti pienempää joukkoa pitemmin termein: ”Suomessa turvapaikan saanut”, ”Suomessa pakolaisstatuksen saanut” jne.

Veikkaan nimittäin, että pakolaisia saattaa tulla meillekin taas suuria määriä ja kun suomalaisrasistien silmiin osuu liian monta ”ulkomaalaisen näköistä” ja heille lahjoitetaan ilmaiseksi vanhoja vaatteita, alkaa taas tuttu kateus ja tylytys, media alkaa laulaa elintasopakolaisista ja poliittiset päättäjät ihmisten ymmärrettävistä peloista.

Suru, pelko, uhka ja onneton kohtalo ovat pakolaisten osa, ei pakolaisten vastaanottajien.