Hallitus on lähettänyt puolustusministeri Antti Häkkäsen Israeliin tukemaan Netanjahun toimia muslimilasten hävittämiseksi ihmiskunnasta. Häkkäsen muslimiviha on entuudestaan tunnettu ja höpsöt vihjailut ”sharia-lain” mahdollisesta tulosta Suomen lain tilalle ovat saaneet mennä mediassakin lävitse ilman asianmukaista taustoitusta tai kommentointia. Nyt Häkkänen pääsee Israelin varjolla toteuttamaan muslimisopeutusta ihan melkein pyssy kädessä.

Ulkoministeri Elina Valtonen luikahti eduskuntaan rasistisilla, muslimivastaisilla kirjoituksilla ja jatkaa nyt työtään pitämällä yllä kiinteää suhdetta USA:n äärioikeistohallituksen ulkoministeriin. Harva kokoomuslainen tuota lukiessaan huomaa, että ”Lähi-idän tilanne” tarkoittaa Valtosenkin tukemaa, yhä jatkuvaa muslimimurhaa usealla eri rintamalla.

Sisäministeri Mari Rantanen on saanut toimensa nojalla rauhassa toteuttaa muslimivihaansa ja tuoda Suomeen yhä rasistisemman ilmapiirin. Hänen alaisensa suojelupoliisi ja rajavartiosto toimivat jo kuin konsanaan natsi-Saksan aikaiset järjestys- ja terrorilaitokset.

Muslimiviha on jo niin tavanomaista, että kokoomusrouvatkin uskaltautuvat julkisesti mukaan. Kun persukansanedustaja, natsimielisen Suomen Sisun piiripäällikkö Mauri Peltokangas laittoi liikkeelle outoja epäilyjä SDP:n varapuheenjohtajan, Nasima Razmyarin, kelpoisuudesta edustamaan suomalaisia, kokoomuksen silmää tekevät naiset tarttuivat tilaisuuteen. Kukin syytti tahollaan Razmyaria vihapuheesta, kun hän oli videollaan maininnut hallituksen järjestövihasta. Kenellekään ei liene epäselvää, millainen vimmattu tarve hallitusta piinaa saada kansalaisjärjestöjä lakkautettua. Ovat näet liian tarmokkaasti auttaneet vähemmistöryhmiä, vaikka hallitus on juuri niihin yrittänyt kohdistaa puhdistustoimensa.

Järjestövihan tekninen toteuttaja on sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman. Hänen muslimipelkonsa on ollut näkyvää jo hänen toimiessaan kokoomusnuorten puheenjohtajana. Tuo pesti jäi liian julkean rasismin takia yhteen kauteen, mutta se ei estänyt pääsyä puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi eikä Rydmanin yhä jatkuva, julkinen rasismi puoluetta haitannut. Vasta alaikäisten tyttöjen juottaminen ja vikittely johti puolueesta erottamiseen. Nykyisen äärioikeistohallituksen ministerinä Rydman jakaa estoitta rasistista propagandaa muiden ”sopeutustoimien” ohessa. Israelin harjoittaman kansanmurhan tukeminen sujuu tältäkin ministeriltä estoitta.

Opetusministeri Anders Adlercreutz säestää Suomen politiikan natsahtelua kaihoisalla sellollaan. Israelin kouluissa vierailleet artistit kertovat, että maan hallituksen harjoittama rasismi on tehonnut ja lapset vannovat tappavansa kaikki muslimit. Sama sävel soinee pian jo Suomenkin kouluissa. Adlercreutz puhuu kauniisti lapsista ja koulutuksesta, mutta ei koskaan sanallakaan tuomitse hallituksensa rasismia ja muslimivihaa. Kaikki käy, kunhan RKP saa olla hallituksessa, sanotaan, mutta totuus on, että tällä varjolla Adlercreutz edistää kylmästi muukalaispelkoa ja -vihaa.

Suomen kauppapolitiikasta vastaava ministeri Ville Tavio on toimessaan näyttäytynyt lähinnä pakolaisvastaisena rasistina, joka perussuomalaisille tyypillisin tavoin kuluttaa aikaansa kuuluttamalla maahanmuuton estämistä ja jakamalla internetistä uutisia maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Ministeriys velvoittaa?

Eduskunnan alainen Kansaneläkelaitos on luonnollisesti sekin edustajien enemmistön politiikan toteuttaja. Tällä eduskuntakaudella Kelaan on palkattu vakoilijat tutkimaan, onko köyhä ostanut jääkaappiin margariinin lisäksi myös ketsuppia ja olisiko siksi toimeentulotukea vähennettävä.

Oli selvää, että fasistinen ja rasistinen vähemmistöviha ja kyykytys eivät koske vain ”ulkomaalaisia”. Kun on alkuun päästy, joutuvat vihatoimien kohteeksi lähes kaikki ryhmät, jotka eivät vastaa ylimystön käsitystä ”tuottavasta kansalaisesta”. Köyhät, sairaat, vammaiset, vanhukset  – kaikkien heidän elinehtoja on jo vaikeutettu ja ihmisoikeuksia rajoitettu. Säästöäkö, ja kenen plakkariin? Valvontarälssin palkat on myös maksettava.

Pääministeri Petteri Orpo uskonee pääsevänsä kautensa läpi puhtoisena, kilttinä poikana, kun piileskelee jokaisen ilmi tulleen rasistisen hallitustoimen ajan ja kohun tauottua astuu julkisuuteen kertomaan: ”Olemme nyt keskustelleet asiasta. Hallitus ei hyväksy rasismia”. Riikka Purra hoitelee intohimoisesti rasisti-Suomen ohjauksen ja saa sulkia hattuunsa – valitettavasti myöskin kokoomuslaisilta.

Koko tämän näkyvän ja äärioikeistolaisen, ihmisvihaisen hallituskauden jälkeen ainoa, mitä presidentti Alexander Stubbilla on Suomen kansalle sanottavana, on kehottaminen kuluttamaan. Pitäisi näet nyt nopeasti kuluttaa riittävästi, jotta talous näyttäisi edes näennäisesti nousevan ja rasistihallituksen politiikka näyttäisi vähän paremmalta. Vaalit lähestyvät. Äärioikeistolaista hallitusta voimakkaasti tukenut ja sisäpolitiikkaankin puuttunut presidentti haluaisi sen jatkavan.

Mitä ajattelevat hallituspuolueiden äänestäjät? Voivatko he todellakin hyvällä omalla tunnolla jatkaa oman puolueensa äänestämistä? Luultavasti voivat, kokoomuksenkin äänestäjät lienevät jo vuosia  sitten huomanneet, missä mennään ja hyväksyneet natsitouhun. Ne, jotka eivät ole huomanneet mitään uskovat, että kyllä kokoomus ja persut laittavat talouden kuntoon. Näin se meni natsi-Saksassakin.