Mitä Googlen hakusanat kertovat presidenttiehdokkaasta?

Huomasin, että lähes päivittäin joku kirjoittaa Googleen hakusanat ”laura huhtasaari tissit” ja ohjautuu blogiini lukemaan tätä kirjoitustani: https://reijaharkonen.com/2016/11/09/persun-takana-on-tissivakonainen/, joka kertoo perussuomalaisen naisen arkkityypeistä ja toisaalta naisen asemasta perussuomalaisissa. Pelkkä Huhtasaari-haku saattaa johdattaa muihinkin häntä käsitteleviin kirjoituksiini. https://reijaharkonen.com/tag/laura-huhtasaari/

Tuo hakuteksti sai miettimään, kumpaako se enemmän kuvaa, Laura Huhtasaarta vaiko hänen kannattajiaan. Kuinka moni äänestää Lauraa ulkonäön perusteella? Onko hän myös Jussi Halla-ahon suosikkinaistyyppiä ja siksi valikoitunut Mestarin ehdokkaaksi? Feministinä minun pitäisi tietysti närkästyä naissukupuolen puolesta ja perätä poliitikon tunnistamista hänen työnsä, ei naiseutensa perusteella. Huhtasaaren politiikassa ei kuitenkaan juurikaan ole tullut esille älykkäitä tai edes asiallisia  poliittisia avauksia, pelkästään rasistishenkistä kansankiihottamista ja maahanmuuttajavastaisten iskulauseiden kailotusta.

Kun Huhtasaaren seinällä aikanaan ihmeteltiin, eikö hän ollenkaan pidä pahana  idolinsa, Donald Trumpin, harjoittamaa seksuaalista ahdistelua, hän kuittasi asian raamantunlauseella: ”Missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi”. Huhtasaari kuulunee siis siihen perussuomalaiseen naistyyppiin, joka on sitä mieltä, että jos mies on ”oikea miesten mies”, naisen kuuluu alistua hänen palvelijakseen.

Maahanmuuttoon liittyviä hakusanoja ei Huhtasaaren kohdalla ole minun blogissani erikseen noussut esille. Suurin osa hakulauseista jää ohjelmalta tosin kertomatta ja ilmoitetaan vain suurena könttäsummana otsikon ”Tuntemattomat hakusanat” alla.

 

Laura Huhtasaari natsivartija
Laura Huhtasaaren vaalimainos johdattaa ajatukset 30-luvun Saksaan

Katsoin kuitenkin, mitä muita Huhtasaareen liittyviä hakusanoja oli ilmoitettu. Lista on melko paljastava.

  • laura huhtasaari
  • laura huhtasaari tissit
  • laura huhtasaari rinnat
  • huhtasaari
  • laura huhtasaari seksikäs
  • seksikäs laura huhtasaari
  • huhtasaari lastenvaunut
  • laura huhtasaari seksikuva
  • laura huhtasaari peppu
  • laura huhtasaaren tissit
  • laura huhtasaari sääret
  • huhtasaari tissit
  • laura huhtasaari lastenvaunut
  • huhtasaari seksikäs
  • laura huhtasaaren sanomisia
  • seppo lehto laura huhtasaari
  • laura huhtasaari alasti
  • laura huhtasaari kommentit
  • laura huhtasaari alusvaatteissa.

Kun säilön ovi kalahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa?

Ystäväni mietiskeli tapaamista nuoren, herkän ihmisen kanssa, jota oltiin pakottamassa palaamaan turvattomaan ja pelottavaan entiseen kotimaahansa. Hänen äitinsä oli saanut oleskeluluvan. Mitä voi sanoa lohduttaakseen tätä ihmistä? Entä hänen äitiänsä, joka joutuu lähettämään lapsensa kuolemanvaaraan ja jää itse turvaan? Kuinka lohduttaa viikko- ja kuukausikaupalla syyttöminä vankilassa istuvia, pakkopalautusta odottavia nuoria? Näin hänen kaverinsa vastailivat:

”Vaikea on mitään neuvoja antaa, itsekin niitä tarvitsisin.Tai sen verran voin sanoa, että olen niissä tilanteissa pysynyt rauhallisena: olen yrittänyt osoittaa nuorelle, että jos hänellä on noin kamala olo ja tilanne, niin kyllä minä kestän kuunnella.”

”Halauksia olen tarjonnut kun muuta ei enää ole ollut.”

”Elämä on niin helvetin epäreilua välillä. Mitä tein että sain onnen syntyä länsimaalaiseksi, valkoihoiseksi. En osaisi kuin halata, silittää kättä ja kuiskata anteeksi.”

”Joskus halaus antaa voimia ja uskoa siitä, että joku välittää, yrittää auttaa ja jaksaa kuunnella. Pienin askelin päivästä toiseen. Voimia ja jaksamista sinulle, tuulta siipiesi alle, lämpöä jaettavaksi muille.”

Pakkopalautettavat ovat hallitukselle numeroita ja prosentteja. Meille tavallisille kansalaisille he ovat hädässä olevia kanssaihmisiä, monille meistä jo ystäviä ja läheisiä.

afghanistan times
Lapsi pakolaisleirillä Kabulissa. Kuva: Afghanistan Times

Kun maahanmuuttoviraston toiminta on nyt mennyt sellaiseksi, että saatuaan moitteita ihmisten epäinhimillistämisestä virasto julkaisee lehdistötiedotteen, jossa hätäiltyä, ihmisarvon ja ihmisten suoranaisen hädän sivuuttavaa turvapaikkakäsittelyä ja tukkimiehen kirjanpitoa Kabuliin lennätettävistä lapsista kutsutaan toiminnan virtaviivaistamiseksi, alkaa epätoivo jo raastaa mieliä. Eikö mitään ole enää tehtävissä, onko inhimillinen oikeusvaltio jo menetetty?

Tuore oikeusministeri nosti ensimmäisessä haastattelussaan suurimpana ongelmana esiin sen, että peräti julkisesti on juljettu keskustella kansalaistottelemattomuudesta. Häkkänen viitannee tapaukseen, jossa jokunen pienten lasten äiti, pappi ja tavallinen työtä tekevä ihminen uskalsi hetken seistä poliisiauton edessä vastustamassa lapsiperheen käännytystä hengenvaaraan. Tämä ministeri kuuluu siihen samaan hallitukseen, joka elää onnellisessa liitossa rasistipuolueen kanssa, on jo vuosia sallinut väkivaltaisten rasistijengien virkapukuiset pelottelupartiot kaduilla ja vastaanottokeskusten pihoilla ja joka ei ole kyennyt lakkauttamaan rikollista natsijärjestöä, vaikka sen tilillä on lukuisia pahoinpitelyjä ja jopa yksi kuolema. Hävettää uuden ministerin ja koko hallituksen puolesta!

Vihapuhe ja rasismi ovat meillä levinneet niin voimakkaasti, että Suomi sai YK:lta moitteet puuttumattomuudesta. Puutupa siihen, kun Suomen valtuuskuntaa seurantatilaisuudessa johtaa rasistihallituksen rasistiministeri.

Jotta viimeinenkin toivo menisi, tasavaltamme presidentti, uudestaan samaa pestiä hamuava kannatusäänten keräilijä, kehtasi Kirkkopäivillä moittia pappeja siitä, että he haluavat auttaa hädänalaisia, jotkut jopa majoittaa heitä omassa kodissaan. Presidenttimme tietää vallan mainiosti, että meillä on paperittomien pakolaisten joukko, joka on ajettu talven selkään kadulle eikä heitä voida palauttaa mihinkään maahan. Sellaisia ihmisiä ei sitten saisi auttaa kovin pitkään, ettei Suomi tuntuisi liian helpolta paikalta elää. Alkaa presidentillinen retoriikka mennä jo käsittämättömäksi. Vaikka ihmisellä itsellään olisi ”pahat mielessä”, voisi sentään kuvitella, että hän valtion päämiehen virassa toimiessaan sallisi muiden ihmisten ja etenkin seurakuntien tehdä hyvää.

Mitä meillä on tässä maassa jäljellä, jos kaikki hyvät ihmiset luopuvat viimeisestäkin toivosta? Kuvitteleeko Suomen hallitus todellakin, että tässä maassa voi elää, jos ihmisten ja heidän läheistensä ihmisarvolla ja edes hengellä ei ole enää mitään sijaa hallituksen kylmien laskelmien joukossa? Itselleen ja omaisuudelleen heillä tietysti on taivaspaikka paratiisisaarelle varattuna.

Ennen ihminen uhrasi jumalalleen lampaan tai vuohen. Nyt näyttäisivät ihmisuhrit olevan käytössä.

Eikö kansan ja kirkonkaan vetoomuksilla ole mitään merkitystä?

Haluamme, että ihmisiä Suomessa, oikeusvaltiossa, kohdellaan ihmisinä, ei viivoina viraston fläppitaululla. Haluamme, että yhteiskunnan sivulliset, lapset, sairaat, työttömät, vanhukset ja pakolaiset, se ”heikompi aines”, johon meistä jokainen jossain elämänsä vaiheessa kuuluu, saa arvokkaan ja oikeamielisen kohtelun, heidän asioihinsa paneudutaan ja ne hoidetaan hätäilemättä  ja niin hyvin, kuin laki sallii – ei missään tapauksessa sellaisella tasolla, mihin ihmisen paha tahto venyy.

Laillistettu julmuus ei milloinkaan ole hyvän hallinnon merkki, eikä siitä seuraa mitään hyvää, ei henkistä eikä taloudellista. Siitä seuraa luimisteleva kansa, joka ei enää saa itsestään mitään irti. Pelko ja kauna toimivat hengennostattajina ainoastaan alamaailman joukoille.

Miten lohdutamme ihmisiä, jotka hyvästelevät ystävänsä Kabulin lennolle, eivätkä itsekään enää löydä lähtevälle mitään lohdun sanoja? Toivoakaan kun ei oikein enää ole.

Niinistö hiihtää ja Niinistö kalastaa?

fullsizerender
Iltalehden mukaan Sauli Niinistö liiteli jäällä presidentinvaalikampanjansa loppukirissä 1.2.2012
falun                                          Niinistö ottaa tuntumaa latuihin ja määrää tahdin Falunissa 2015.  Kuva: MTV3

 

”Hiihtoretkillä Kekkonen tunnettiin kovakuntoisena, ja hänen takanaan tulevia kutsuttiin leikkisästi perässähiihtäjiksi. Yleensä Kekkonen määräsi tahdin.

Kekkosella oli metsästys-, kalastus- ja urheilukavereita kaikista sosiaaliryhmistä. Mukana oli yritysjohtoa, poliitikkoja mutta myös taiteilijoita ja tavallisia kansalaisia.”

Noin kirjoittaa Paavo Rytsä presidentti Kekkosesta Ylen arkistossa. Muistan lapsuudesta, kuinka Kekkosen hiihdolle ja valtaville kalansaaliille irvailtiin ja hyväntahtoisestikin hymyiltiin. Joku irvileuka väitti, että sukeltajat kiinnittävät kalat Kekkosen koukkuun. Kovasti olemme myös naureskelleet naapurimaan presidentin ihmeellisiä suorituksia judossa ja taivastelleet Pohjois-Korean suuren johtajan hole-in-one -lyöntien määrää. Supermiehiä!

asia-paljastui-2

MTV3 uutisoi 2015: ”Presidentti Sauli Niinistö kävi eilen illalla hiihtämässä Vuokatissa. Asia paljastui presidentin maakuntamatkan kansalaistapaamisessa Sotkamon torilla”.

Tänä aamuna Helsingin Sanomat avatessani saatoin todeta, että meidän johtajamme on melkein yhtä suurenmoinen. Tänä vuonna 69 vuotta täyttävä presidentti luistelee kuin Kekkonen hiihti, ja tulostakin tulee. Eivät siinä nuoret miehet perässä pysy.

hs12-2-17
Helsingin Sanomien etusivu ja sisäsivujen artikkeli tänään 12.02.2017

hs-120217-2

On ihan hieno juttu, että presidentti on urheilullinen. Mutta ehkä tässä nyt ihan hiukkasen kuitenkin on perässähiihtäjämeininkiä.

tpkanslia
Tasavallan presidentin kanslia twiittaa uutisen ensimmäisestä maalista.

yyterista

img_5832

Puolivallaton poikamies. Miesten mies. Laittoi sen räkänokka-Kataisenkin kuriin. Ikä ei paina, kunto ei lopu. Näin niitä sankareita tehdään. Vasta jälkeenpäin sitten vähän naureskellaan.

Kaikki on kuitenkin kunnossa niin kauan kuin näillä hyväntahtoisilla uutisilla ja kultin luonnilla ei yritetä korvata puolueetonta arviota presidentin terveydentilasta.

Kansalaisena minua kiinnostaa  huomattavasti enemmän se, toimiiko se osa, mikä on pipon alla, ei se, pysyykö presidentti luistimilla tai luistaako suksi.

lattya
Sekä Iltalehti että Ilta-Sanomat ehättivät uutisoimaan iloisesta ”yllätyksestä” tammikuussa 2016.
kultinluontia-yle
Uusi presidentti on valittu helmikuussa 2012. Yle tunnelmoi tulevaisuuden mahdollisuuksilla.