Eduskuntapuolueet

Suomen ilmapiirin parantamiseksi tarvitaan järjestäytyneestä rasismista luopumista

~ Reija Härkönen ~ 1 kommentti

Väkivaltaisten rasististen ja fasististen järjestöjen lakkauttamisesta on vihdoinkin alettu keskustella.

SVL:n (Suomen Vastarintaliikkeen) toiminta on selkeästi lainvastaista ja on siis kiellettävä. Mutta on todettava, että se ei pysäytä rasismin ja väkivallan etenemistä Suomessa. Se ei pysähdy ennen kuin meillä on hallitus, joka ei salli tai jopa suosi rasismia ja väkivaltaa.

Kaikenlaiselle rasistiselle toiminnalle Suomessa on tehnyt tietä Perussuomalaiset r.p. Hommaforumin kautta tunnetuksi tullut ja äänikuninkaaksi noussut Jussi Halla-aho ja hänen perussuomalaiset aatetoverinsa ovat jo kymmenen vuotta jatkaneet keskeytyksettä rasistista kiihottamista.

Perussuomalaisen rasistiryhmittymän, ns. nuivan vaalimanifestin allekirjoittaneet ja ryhmän toimintaan myöhemmin sitoutuneet poliitikot ovat se alkujuuri, josta on lähtenyt liikkeelle mm. aggressiivinen Rajat kiinni –toiminta ja rekisteröitynyt katujengiketju ”Soldiers of Odin”. Perussuomalaiset ovat luoneet mahdollisuudet menestykseen monille netin roskajulkaisulle, kuten MV-lehdelle ja Magneettimedialle. Heidän henkisen tukensa avulla ovat saaneet lisää voimaa ja aatteen paloa myös erilaiset äärioikeistolaiset natsiryhmittymät, kuten SVL.

Kovin usein perussuomalaisten äärioikeistolaisuutta tarkasteltaessa nousee nykyisin esiin vain Olli Immonen, joka on julkaissut näkyvän fasistisia kommentteja ja jopa joutunut hetkeksi eroamaan eduskuntaryhmästä. Ei pidä unohtaa, että koko maahanmuuttajavastainen ryhmittymä työskentelee taukoamatta saman agendan eteen, vaikka into ehkä nyt hieman on hiipunut, kun suuren pakolaismäärän saavuttua Halla-ahokin on todennut pelin menetetyksi.

Käydäänpä muistin virkistämiseksi läpi rasistisen ”nuivan vaalimanifestin” allekirjoittajat:

Juho Eerola: kansanedustaja, allekirjoitushetkellä uusfasistisen Suomen Sisun jäsen. Rasistisista, natseja tukevista lausahduksistaan huolimatta Eerola nostettiin vastikään eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Jussi Halla-aho: Suomen Sisun jäsen. Facebook-sivullaan avointa, julkista muslimeja vastaan kiihottamista harjoittava europarlamentaarikko. Saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

halla-aho-ja-tukija
Halla-ahoa tukevat myös perussuomalaiset, jotka itse eivät ole profiloituneet rasistisina toimijoina

James Hirvisaari: entinen kansanedustaja, perussuomalaisista natsimielisyyden vuoksi erotettu, Muutoksen riveissä agendaansa jatkanut Suomen Sisun jäsen. Saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Olli Immonen: kansanedustaja, Suomen Sisun puheenjohtaja.

Teemu Lahtinen: kaupunginvaltuutettu, Suomen Sisun entinen puheenjohtaja.

Maria Lohela: kansanedustaja, ensimmäinen julkirasisti eduskunnan puhemiehenä.

Heikki Luoto: kaupunginvaltuutettu, hommaforumilainen.

Heta Lähteenaro, entinen kunnanvaltuutettu.

heta-lahteenaro
Heta Lähteenaro Timo Soinin syleilyssä toukokuussa. Kuvakaappaus Internetistä.

Johannes Nieminen, kunnanvaltuutettu, Suomen Sisun jäsen ja entinen puheenjohtaja.

Vesa-Matti Saarakkala, kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja. Hyökkäilee kirjoituksissaan voimakkaasti seksuaalivähemmistöjä vastaan.

Pasi Salonen, kunnanvaltuutettu, Suomen Sisun jäsen, hommaforumilainen.

heikki-luoto-fb
Heikki Luodon aatemaailmaa ja sidosryhmää Facebookissa

Riikka Slunga-Poutsalo, puoluesihteeri, Perussuomalaiset r.p.

Slunga-Poutsalo on useaan kertaan tiukasti kieltänyt perussuomalaisten rasismin olemassaolon ja natsiyhteydet – siis valehdellut.

Freddy Van Wonterghem, kunnanvaltuutettu, Suomen Sisun jäsen. Saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Myöhemmin halla-aholaiseen rasistiryhmittymään on liittynyt mm. kansanedustaja Laura Huhtasaari, joka jopa piti viime itsenäisyyspäivänä puheen uusfasistisen Suomi ensin -liikkeen tilaisuudessa Helsingissä.

laura-huhtasaari-puhuu-natsimielenosoituksessa-061215
Laura Huhtasaari puhuu natsimielenosoituksessa

Puolustusministeri Jussi Niinistö, joka sanojensa mukaan poistaa aina varmistimen, kun kuulee sanan parlamentarismi, on myös näkyvästi veljeillyt perussuomalaisten rasistirintaman kanssa. Rasistisia ja syrjiviä ulostuloja olemme saaneet lukea myös usealta muulta perussuomalaiselta kansanedustajalta, esimerkiksi Tom Packalénilta, Mika Raatikaiselta, Veera Ruoholta sekä Leena Mereltä.

Ei sovi myöskään unohtaa näiden toimijoiden ympärillä kihisevää kymmenien tuhansien ihmisten joukkoa, joka sosiaalisessa mediassa seuraa johtajiaan ja kuin yhdestä käskystä täyttää sähköpostit, jos joku uskaltautuu kirjoittamaan pakolaisia tai maahanmuuttajia puolustavan tekstin tai arvostelemaan asiattomia kirjoituksia.

Yhteiskunnan ilmapiiri ei sillä parane, että puolueista yksi kerrallaan erotetaan – kokonaan tai vähäksi aikaa – ilmiselvimmät natsit, jotka eivät saa ulostulojaan pysymään seurapiireihin sopivassa moodissa, tai että julkisesti väkivallalla uhkailevat ja väkivaltaa harjoittavilta järjestöiltä kielletään toiminta. Huomattavasti heitä vaarallisempia ovat hallinnossa työskentelevät, rasistiset ja natsimieliset toimijat, kansanedustajat ja ministerit ja heidän avustajansa. Osa heistä jo niin salonkikelpoisia, että harva edes tietää, mikä on heidän agendansa.

Perussuomalaiset ei ole ainoa puolue, johon mahtuu tällaisia toimijoita. Hyväksyipä jopa nykyinen valtiovarainministeri, Petteri Orpo, vaalityöntekijäkseen useita tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saaneen henkilön. Syrjintäkään ei ole kovin kamalaa, jos sen avulla tulee lisää ääniä.

Rasisminvastaisten julkilausumien toistuvalla allekirjoittelulla hallituspuolueet yrittävät tehdä kansalaisista narreja, jotka menevät mihin tahansa vipuun. Perussuomalaisten kanssa hallituksessa toimivat puolueet ovat edistäneet perussuomalaisten maahanmuuttajavastaista missiota, ottaneet heidät tasapuolisiksi kumppaneiksi Suomen hallitukseen ja sitoutuneet perussuomalaisten rasistiseen maahanmuuttopolitiikkaan.

Jokainen tällainen teko, jokainen yhteinen toimi natsien, uusfasistien ja rasistien kanssa vahvistaa heidän itseluottamustaan, lisää heidän jokapäiväisyyttään ja tukee heidän toimintaansa. Viime vuoteen saakka natsit ja natsimieliset sentään vielä olivat vain osa perussuomalaisten öyhötysrintamaa, nyt he ja heidän toimintansa ovat osa hallituspuoluetta ja sitä myötä Suomen hallitusta.

Toisessa ääripäässä on ihan tavallinen kansa, joka toivoo Suomen demokraattisen järjestelmän säilymistä, hyvää talouspolitiikkaa ja rauhanomaista rinnakkaineloa.

Kuulutko vaikenevaan enemmistöön?

~ Reija Härkönen ~ 1 kommentti

Sanotaan, että juutalaisten joukkomurha Saksassa ei olisi ollut mahdollista, jos vaikeneva enemmistö olisi kunnolla asettunut vastustamaan tapahtumien kulkua. Jälkeenpäin on ollut vaikea saada selville miksi kävi niin, että tavalliset, hyvät ihmiset antoivat sen kaiken tapahtua.

Kun ihmisiä on haastateltu, on käynyt ilmi, että paljon kuitenkin tiedettiin. Totta kai sellaiset asiat, vaikka niitä salailtaisiinkin, aina kulkeutuvat ihmisten tietoon. Ensin huhuina, aikaa myöten yhä hurjempina tietoina. Niin hurjina, että monen on ollut vaikea uskoa, että se kaikki oli totta.

Siinä vaiheessa kuitenkin on ollut jo myöhäistä tehdä mitään: organisaatiota on rakennettu vuosikymmenien ajan. Lähes jokaisesta perheestä joku on mukana toiminnassa, näyttävien menojen ja juhlallisuuksien avulla on saatu ihmiset vakuuttumaan uusien vallanpitäjien kyvykkyydestä. Viha on väkevä väline etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Mieleltään kieroutuneet ja ahneet poliitikot käyttävät meillä ja muualla hyväkseen ihmisten intoa lähteä mukaan joukkoon, jolle annetaan julkinen lupa vihata toisia ihmisiä, jotakin ryhmää, joka valheellisin syin nostetaan tikunnokkaan ja syljeksittäväksi .

Sen, mitä parhaillaan tapahtuu Unkarissa, Turkissa ja Venäjällä, pitäisi jo herättää kaikki. Noissa maissa ollaan samalla tiellä, kuin toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa: monen ihmisen aviomies, vaimo, isä tai setä on jo edennyt urallaan ja saanut tai juuri saamassa uusia tärkeitä tehtäviä, valtaa, kunniaa ja yhteiskunnallista arvostusta. Silloin ollaan jo hiljaa. Ei haluta pilata suvun välejä, ei vaarantaa läheisten uraa. Kun tarpeeksi pitkällä ollaan, joudutaan jo ajattelemaan omaa ja läheisten turvallisuutta.

Suomessa ei tietenkään olla niin pitkällä, mutta niin kiihkeä on ollut poliittisen roskamedian ja perussuomalaisen kansanosan tuesta riippuvaisen perinteisenkin median ylläpitämien viha-alustojen toiminta, että niiden harjoittama terrori ja pelottelu on jo estänyt esim. tutkijoita ja arempia median edustajia julkisesti arvostelemasta uusfasististen joukkojen toimintaa. Hiljainen enemmistö on jo syntynyt: niin poliitikot kuin tavallinen kansakin vaikenevat, osa pelosta, osa ärtymyksestä, osa siksi, että ei voisi vähempää välittää.

Tuntuu aivan uskomattomalta, että meillä keskustellaan nyt ihan vakavasti, että oliko se nyt rasistista, kun kansanedustaja sanoi, että muslimit ulos, tai kuunnellaan tyytyväisinä sivusta, kun hallituspuolueen johtaja ja ulkoministeri sanoo, että hänen oman puolueensa rasististen kansanedustajien törkypuheet ovat vain kesäistä hupsuttelua.

Eivät kaikki kuuntele hiljaa, mutta juuri ne, joiden ehdottomasti pitäisi nyt olla äänessä ja tuoda julki muukalaisvihamielisten puheiden kammottavuus ja sietämättömyys, vaikenevat.

Tässä asiassa ei voi olla tyytyväinen siihen, että ehkä joskus tulevaisuudessa pääsee sanomaan: ”Minähän sanoin” tai ”Mehän varoitimme”. Tämä on sellainen asia, joka on saatava ihmisten tietoisuuteen juuri nyt.

Miksi nekään mieleltään jalot kansanedustajat, poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, jotka samanmielisten tilaisuuksissa käyvät puhumassa kauniita, korkealentoisia sanoja, eivät muissa yhteyksissä nosta uusfasismin ja etnisen syrjinnän uhkaa esille? Miksi kukaan ei koskaan kunnolla haasta vaikkapa Timo Soinia, joka poikkeuksetta asettuu puolustamaan törkeintäkin perussuomalaista rasismia? Miksi harhaudumme keskustelemaan siitä, kenen häissä ulkoministeri vierailee tärkeän kokouksen sijaan, eikä siitä, millaista ajattelua edustavat herrat, joita hän meidän palkkaaminamme virkamiehinä lähettää maailmalle edustamaan Suomea?

Ahneusko se on, joka meidän poliitikkojamme ja heidän tukijoitaan pelkästään ohjaa? Äänten menettämisen pelossako ollaan hiljaa ja rasistien menestyksen peräaalloissa koitetaan pitää venettä pystyssä? Uuden vaalikauden odottelussako ollaan varovaisen vaitonaisia, tartutaan vanhustenhoitoon ja sote-uudistuksiin, mutta ei nosteta rasisteja seinälle? Rakennetaanko meillä, niin kuin Hitlerin Saksassa, suurella metelillä infrastruktuuria, tuetaan ja kuulutetaan leijonien ja susilauman urheilumenestystä, ja siinä sivussa kasvatellaan sortovaltaa?

Monet ehkä hyvääkin tarkoittavat ihmiset hokevat, että rasismin vastustajien pitäisi olla hiljaa, etteivät rasistit saa huomiota ja innostu entisestään. Rasistit saavat kyllä haluamansa huomion, meillä on jo tässä ajassa selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka kiihottavaa vihapolitiikka on, ei edes tarvitse aina viitata historiaan. Meidän muiden on pidettävä huolta siiŧä, että rasismi tuomitaan, eivätkä rasistit enää pääse etenemään valtakunnan politiikassa ja toteuttamaan hyytävää agendaansa.

Miten on, Suomen hallituksen ja eduskunnan jäsenet, oletteko pitäneet siitä huolta?

Täällä alhaalla kansan joukossa seisovasta näyttää siltä, että ahneuksissaan ja omien poliittisten ambitioidensa toteuttamiseksi sekä Kokoomus että Keskusta sallii hallituksen piirissä julkean rasismin ja vaalii sisällään peitellympää, hienovaraisempaa syrjintää ja muukalaisvastaisuutta.

Näiden puolueiden kannattajista, äänestäjistä ja toimijoista on löydyttävä niiden ihmisten, jotka kääntävät Suomen suunnan. Heidän on riistäydyttävä irti vaikenevasta enemmistöstä ja vaadittava, että talous pannaan kuntoon ilman että kannatusta ja ääniä kalastellaan rasismilla tai sallitaan muiden harjoittama rasismi.

Radiossa soi tänä kesänä usein kappale, jossa kysytään Tommy Tabermannin sanoin: ”Kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?” Sitä samaa kysyn teiltä, Suomen politiikan ja yhteiskuntaelämän johtavat naiset ja miehet. Uskallatteko vaieta?

Rasistisesta solvaamisesta tulisi sakottaa paikan päällä

~ Reija Härkönen

Kun kaupan kassa, tummaihoinen suomalainen neitokainen, saa asiakkaalta päälleen rasististen solvausten ryöpyn, muut asiakkaat tyytyvät yleensä vain katsomaan vierestä, jotkut ehkä puuttuvat asiaan, mutta solvaaja ei käytöstään muuta. Hänhän on perussuomalaisen nykyopin mukaan oikeassa ja rasismi ei kuulemma ole rikos.

Maissa, joissa rasismia ei suvaita, tällainen tapahtuma aiheuttaa välittömästi sen, että poliisi kutsutaan paikalle ja rasisti saa sakot.

Miksi ei meillä voitaisi toimia samalla tavoin? Rasismi ei ole erikseen rikoslaissa määritelty rikos, mutta toisaalta rasistinen motiivi kunnianloukkauksessa on rangaistuksen koventamisperuste. Solvaaminen ei ole pelkkää huonoa käytöstä. Se voi olla kunnianloukkaus. Se voitaisiin myös käsittää ihmisen vapauden ja kansalaisoikeuksien loukkaukseksi. Jokaisella pitää olla oikeus tehdä työtään sivullisten häiritsemättä ja tummaihoisenkin ihmisen esiintyä julkisesti tuntematta pelkoa. Jatkuvat rasistiset poliittiset puheet ja kirjoitukset myös kiihottavat ihmisiä vihaan vähänkin erinäköisiä ihmisiä kohtaan.

image
Kokoomuksen kansanedustaja levittää väärää tietoa maahanmuuttajista.

Suomen perustuslain nojalla jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Nuo oikeudet eivät tällä hetkellä täysin toteudu maassa, jossa etenkin perussuomalaiset, mutta myös muiden hallituspuolueiden edustajat, ovat ryhtyneet maahanmuuttajien, erityisesti pakolaisina maahan tulleiden systemaattiseen mustamaalaamiseen ja pelotteluun. Maahanmuuttajien vapaa liikkuvuus ei ole taattu, kun rasistiset joukkiot partioivat kaduilla. Lapsetkin joutuvat jatkuvasti pelkäämään koskemattomuutensa ja turvallisuutensa puolesta.

Tuollaisessa tapauksessa, missä solvaaja ja solvattu ovat paikalla ja todistajia on lukuisia, ei luulisi olevan kummakaan asia todeta, että rikos on tapahtunut ja poliisi voisi sakottaa rikollista heti paikan päällä.

Nyt sellaiset hyökkäykset, joista rikoksen kohde vaivautuu tekemään rikosilmoituksen, venyvät ja vanuvat käsittelyssä ja päätyvät usein siihen, että odotettavissa olevan rangaistuksen vähäisyyden vuoksi ei tutkintaan ryhdytä. Rikollinen jää siihen käsitykseen, että mitään väärää ei tullut tehtyä ja kohde oli tyhmempi kuin hän luulikaan.

Tämä on myös periaateasia. Olemme havainneet, että paikalla sakottaminen onnistuu poliisilta hyvin, jos joku vaikkapa yrittää mennä huutelemaan hävyttömyyksiä äärioikeistolaisille mielenosoittajille. Rasistinen häpäisy ja sen sisältämä väkivallan uhka tuntuu minun oikeuskäsitykseni mukaan huomattavasti rankemmalta rikokselta. Siitä pitäisi saada rangaistus, ja rikosnimike pitäisi ilmaista siten, että kaikille on selvää, että kysymys on nimenomaan rasistisesta rikoksesta, toisen ihmisen loukkaamisesta tai häirinnästä siksi, että hän on tekijän mielestä väärän värinen tai edustaa väärää rotua tai etnisyyttä. Kysymys on pyrkimyksestä kiistää toisen ihmisen yhtäläinen arvo ja ihmisyys. On väärin, että sellaista saa tehdä ilman seuraamuksia.

Suomalaisen perusihmisen mentaliteetti on se, että jos ei rangaistusta tule, teko on sallittu. Kansalaisten kasvattaminen lain avulla tuntuu hassulta, mutta usein on havaittu, että suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan laki, ennen kuin suomalainen toimii tavalla, joka on parhaaksi hänelle itselleen ja lähimmäisille. Ja nyt ei edes ole kysymys niin triviaaleista asioista, kuin turvavyöpakko tai pysähtyminen suojatien eteen. Kysymys on yhtäläisestä ihmisarvosta, henkilökohtaisesta koskemattomuudesta ja oikeudesta elää rauhassa, ilman pelkoa ja väkivaltaa.

Ellei Suomen laista löydy valmista säädöstä, jonka perusteella rasistin välitön rankaiseminen olisi mahdollista, niin eikö lakia pitäisi sitten korjata? Jos ylinopeudesta voidaan sakottaa rikospaikalla, miksi sitten ei rasistisesta solvaamisesta? Jos tilanne taas on se, että lainsäädäntö on olemassa ja kysymys on poliisin haluttomuudesta ryhtyä toimeen, niin olisi varmaankin syytä alkaa esittää toivomuksia kansanedustajille ja ministereille, jotta sisäministeriö kehottaisi poliisia muuttamaan käytäntöään.

image
Hallituksen ministerit eivät ole suhtautuneet riittävällä vakavuudella rasistiseen kiihottamiseen ja pelotteluun

Britannian laissa vihapuhe on määritelty laissa rangaistavaksi teoksi. Vihan ilmaiseminen toista ihmistä kohtaan tämän ihonvärin, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi on laissa kielletty. Mikä tahansa kanssakäyminen, joka on uhkaavaa tai loukkaavaa ja jonka tarkoituksena on häiritä, pelotella tai ahdistella, on kiellettyä ja voi johtaa sakko- tai vankeusrangaistukseen.

Meillä tällaiseen toimintaan kansalaisia usuttavat hallituspuolueiden edustajat. Muiden puolueiden olisi jo aika ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin systemaattisen rasismiaallon pysäyttämiseksi.

Poliitikot rasistikansan asialla

~ Reija Härkönen

Tänään oli sitten sellainen uutispäivä, että tiesi, mitä on odotettavissa, kun kurkistaa tietynlaisten kansanedustajien Facebook-sivuille. Kalevassa julkaistiin uutinen epäillystä raiskauksesta aamulla klo 10. Tämä on tilanne iltapäivällä klo 13. Kansanedustajilla on toiveita siitä, että turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet rikokseen.

Raiskaus Eerola
Kansanedustaja Eerolan olisi suotavaa antaa tarkempi erittely tietämistään prosentuaalisista osuuksista.
Raiskaus Halla-aho
Kansanedustaja Halla-aho leimaa kaikki kempeleläiset sotalapsiksi.
Raiskaus Halla-aho 2
Kansanedustaja Halla-aho keskeyttää työt Brysselissä toistamiseen päästäkseen nuuhkaisemaan mahdollista pakolaisen tekemää rikosta.
Raiskaus Immonen
Kansanedustaja Immonen tuomitsee maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneeksi sillä perusteella, että Kempeleellä tutkitaan mahdollista raiskausta.
Raiskaus Packalen
Kansanedustaja Packalen on tyytyväinen poliisiveljien työhön: vastoin poliisin ohjeita kansalle kerrotaan ovelasti epäiltyjen etnisyydestä.
Raiskaus Rydman
Kansanedustaja Rydmanin mielessä on rasistinen yleistys,  että kaikki yksin tulleet alaikäiset maahanmuuttajat ovat ”partavauvoja”, jotka vain tekeytyvät alaikäisiksi.
Raiskaus Tolppanen
Kansanedustaja Tolppanen on huolissaan pääministeri Sipilän omakotitalon kohtalosta.

Nämä ihmiset on valittu hoitamaan kansanedustajan tärkeää tehtävää. Virkaan astuessaan he ovat vannoneet noudattavansa perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimivansa oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

Näiden kansanedustajien eduskuntaryhmät ovat vastikään allekirjoittaneet rasisminvastaisen sitoumuksen.

 

 

 

 

 

Onko puolueiden allekirjoituksilla merkitystä?

~ Reija Härkönen

Kun Suomen eduskuntapuolueet 14.10.2015 allekirjoittivat uudelleen edellisen kerran v. 2011 allekirjoitetun eurooppalaisten poliittisten puolueiden yhteisen rasisminvastaisen peruskirjan, eduskunnassa kuultiin kahdenlaista keskustelua.

Kuultiin Nasima Razmyarin erinomainen keskustelunavaus sekä Petteri Orvon, Ozan Yanarin ja eräiden muiden kansanedustajien hyvät kannanotot.

Mutta kuultiin myös omituisia heittoja siitä, että pitäisi määritellä, mitä se rasismi oikein on. Joku piti perussuomalaisten puoluetoimistoon kohdistunutta ilkivaltaa suunnilleen ainoana maininnan arvoisena asiana. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Sampo Terho, oli kuitenkin omassa puheenvuorossaan ääneen lukenut, kuinka tuona päivänä jälleen allekirjoitetussa paperissa rasismi määritellään:

”kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla”.

Tuo määritelmä mielessään puolueet siis uudelleen sitoutuivat noudattamaan alle listattuja käytäntöjä ja periaatteita. Kunkin alakohdan alle kirjoitan huomioita tai kysymyksiä siitä, kuinka sitoumuksia on noudatettu:

Sitoudumme puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita, torjumaan rodullista häirintää ja kiihotusta kansanryhmää vastaan sekä rotusyrjintää ja kaikkia rasistisen väkivallan muotoja.

Molemmissa viimeisissä eduskuntavaaleissa perussuomalainen puolue on hyväksynyt listoilleen toimijoita, joiden koko vaalikampanja on perustunut rasistiseen mustamaalaamiseen ja kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.

Viime vaaleissa perussuomalaisten virallinen vaalivideokin oli ikävästi maahanmuuttajia leimaava ja islamisoitumisella pelotteleva: https://www.youtube.com/watch?v=BKExMU8GXtI

Sitoudumme kieltäytymään näyttämästä, julkaisemasta tai levittämästä näkemyksiä, jotka herättävät tai lietsovat tai joiden voi perustellusti odottaa herättävän tai lietsovan ennakkoluuloja, vihamielisyyttä ja kahtiajakoa eri etnisten tai kansallisten tai uskonnollisten ryhmien kesken sekä puuttumaan kaikenlaiseen rasistiseen käyttäytymiseen ja rasistisiin mielipiteisiin

Kunnollisvaalit-sivusto osoitti jo v. 2012, kuinka laajasti rasistiset, uusfasistiset ja kansanryhmää vastaan kiihottavat keinot olivat käytössä etenkin perussuomalaisilla poliitikoilla: http://kunnollisvaalit-2012.blogspot.fi/

Sitoudumme käsittelemään vastuullisesti ja reilusti aiheita, jotka liittyvät yllä mainittuihin ryhmiin ja välttämään heidän leimaamistaan.

Perussuomalainen kansanedustaja Tom Packalén on useammassa kirjoituksessaan antanut ymmärtää, että poliisi peittelee maahanmuuttajien tekemiä rikoksia ja että maahanmuuttajajengien kovat väkivaltarikokset ovat jo vuosia olleet arkipäivää. Hän on nähnyt mustia miehiä sellaisessakin poliisin videossa, jossa heitä ei ole ollut ja nostanut asiasta suuren julkisen metelin.

Saman puolueen edustajat levittivät tämän vuoden vaalien alla tekaistua huhua somalien tekemästä joukkoraiskauksesta. Poliisi yritti kiistää huhun, mutta vahinko oli jo tapahtunut: rasistisella kiihotuksella lieni melkoinen osuus perussuomalaisen puolueen vaalimenestykseen.

Molemmista tapauksista olen kertonut tarkemmin tässä blogissani: http://www.paljastettu.fi/276988564

Tapojen parantumisesta ei ole merkkejä. Poliisilla on tiedottamisesta tarkat säännöt, jotka pohjaavat perustuslakiin ja esitutkintalakiin. Vähemmistöjen tarpeetonta mainintaa rikostapauksista uutisoidessa vältetään juuri siksi, mistä tässä rasisminvastaisessa julkilausumassakin on kysymys: jotta joidenkin henkilöiden tekemät rikokset eivät leimaisi koko pientä vähemmistöä ja jotta joidenkin tahojen lietsoma muukalaispelko ei leimahtaisi joidenkin yksittäistapausten takia.

Packalén näyttäisi tässä kuussa jälleen olevan asialla lisäämässä rasistien uskomuksia siitä, että asioita yritetään peitellä ja maahanmuuttajat ovat rikollisempia, kuin annetaan ymmärtää: http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2015102120543834_cm.shtml

Samalla asialla on perussuomalaisten julkaisujen päätoimittaja, Matias Turkkila, tässä Facebook-päivityksessään: ”Nämä kansalaisten ja heidän palvelijoidensa suiden tukkimiseen suunnatut toimet on totetutettu pääosin juuri nyt, kun Suomi kohtaa lähihistoriansa rajuimman siirtolaisvyöryn.
Kansalaisten ylivoimaisen enemmistön mielestä hyöky pitäisi tukkia. Valitettavasti oikeuslaitoksen ja aivan erityisesti median mielestä pitäisi tukkia mieluummin kansalaisten suut. Poliisi on tukkimassa omaa suutaan.”
Matias Turkkila 221015

Sitoudumme pidättäytymään kaikenlaisesta poliittisesta liittoutumisesta ja yhteistyöstä sellaisten poliittisten puolueiden kanssa, jotka yllyttävät tai yrittävät lietsoa rodullisia tai etnisiä ennakkoluuloja ja rotuvihaa.

Keskusta ja Kokoomus ovat tietoisesti ryhtyneet hallitusyhteistyöhön puolueen kanssa, joka yllyttää tai lietsoo rodullisia ja etnisiä ennakkoluuloja ja rotuvihaa. Eduskunnan puhemieheksi on valittu rasistisilla kirjoituksilla ääniä kerännyt perussuomalainen poliitikko.

Sitoudumme pyrkimään siihen, että yllä mainituilla ryhmillä on edustuksensa puolueen kaikilla tasoilla, erityisesti puolueen johdossa sekä kannustamaan kyseisten ryhmien edustajien rekrytointia niin jäseniksi kuin poliittisiin tehtäviin.

Onko suomalaisilla puolueilla, ehkä paria poikkeusta lukuun ottamatta, ollut vilpittömiä pyrkimyksiä tähän? Oliko esimerkiksi Abdirahim Hussein vain mukava hyvän mielen tuoja Keskustan eduskuntavaalikampanjassa v. 2015, vai saiko hän puolueelta henkistä ja materiaalista tukea kampanjointiin? Siis sellaista tukea, jonka tarkoituksena oli nostaa hänet yhdeksi puolueen kansanedustajista?

Oliko Jussi Halla-ahon rasistinen hyökkäys maahanmuuttajaehdokkaita vastaan kesken vaalikampanjan v. 2015 asia, johon Jussi Halla-ahon puolue, Perussuomalaiset r.p. otti kielteisen julkisen kannan?

Sitoudumme edelleen lupaamaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin varmistaaksemme, että kaikki ne henkilöt, jotka työskentelevät tai millään tavoin ovat mukana vaalikampanjassamme tai muussa toiminnassamme ovat tietoisia yllä mainituista periaatteista ja toimivat niiden mukaisesti kaikkina aikoina.

Mihin toimiin Timo Soini on ryhtynyt? Hän on kammannut tiheällä kammallaan joukon rasisteja puolueeseen. Rasistit ovat myös saaneet laatia puolueen maahanmuuttopoliittisen ohjelman. He pitävät Facebook-sivuillaan ja blogeissaan tyytyväisinä suuria joukkoja kannattajia, jotka häpeilemättä koristelevat maahanmuuttajavastaisia kommenttejaan rasistisin kuvin, hakaristein ja vihavideoin.

Halla-ahon seinä kesä 15
Kuvakaappaus Jussi Halla-ahon seinältä heinäkuussa 2015

Kun perussuomalaiset talousasioissa nyt joutuvat antamaan periksi ja ”lapioimaan rahat Kreikkaan”, tartutaan maahanmuuttoasioissa viimeisiin oljenkorsiin. Oman ohjelman edistämiseksi ja äänestäjien tyynnyttämiseksi rasistiset ulostulot näyttäisivät kovenevan, tulevan julkisemmiksi ja johtavan jo väkivallantekoihin.

Mikä tarkoitus rasisminvastaisen peruskirjan allekirjoittamisella oli? Ei perussuomalaisten toiminta ole ollut muilta puolueilta piilossa. Vaikea on uskoa, että etenkään perussuomalaiset olisivat allekirjoittaneet asiakirjaa vilpittömin mielin.

Miksi kansaa yritetään harhauttaa tyhjillä puheilla ja katteettomilla allekirjoituksilla?