On tuo Petteri Orpo vähän nolo tyyppi, kun ei sukunimi Orpo alkuperäisessä merkityksessään hänelle kelpaa. Hänen isoisänsä, vuonna 1888 syntynyt Matti Selim Grönholm jäi orvoksi, kun vanhemmat kuolivat kulkutautiin. 1900-luvun alussa, jolloin suomalaisuus nousi arvossa, Matti vaihtoi sukunimensä suomenkieliseksi ja hänestä tuli Orpo. Petteriä tuo on harmittanut niin, että on sanonut isoisänsä olleen huono ruotsissa, kun tuolla lailla on Grönholmin kääntänyt. Ei mies sen vertaa kunnioita orvon isoisän kohtaloa ja sitä, kuinka kauniisti hän on menetyksensä muistoksi Orpo-nimen ottanut.

Politiikassa, niin kuin muutenkin elämässä mies menestyy nimestään riippumatta – jos nyt ei aivan orpo piru ole. Orpo on kuitenkin niin kovasti ajatellut nimen miestä pahentavan, että lähetti v. 2013 medialle tiedotteen, jossa esitti toiveen, että sukunimi taivutettaisiin genetiivissä hänen sukunsa yli satavuotisen käytännön mukaisesti ”Orpon”. Petteri vetosi muka vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan nimi taivutetaan niin kuin nimenhaltija haluaa. On sitä voitu Turun murteella niin taivuttaakin, turkulaiset taivuttavat isoisää tarkoittavan pappa-sanankin ”pappan”, ”pappalle”.

Orvon mainitsemaa käytäntöä ei kuitenkaan ole. Kotimaisten kielten keskus kertoo, että nimet taivutetaan niin kuin sanat muutenkin taivutetaan, eikä nimenhaltijan toivomusta koskaan tarvitse julkisessa viestinnässä noudattaa, vaan suomen kieliopin mukainen taivutus on aina korrekti.

Vuonna 2013 Orpo oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana jo sen verran iso kiho, että osa mediasta taipui käyttämään Turun murretta. Vielä v. 2016 Aamulehden Jussi Tuulensuu kuitenkin kirjoitti pääkirjoituspalstalla suoraselkäisen isänmaallisesti näin:  

”Miksi Aamulehti taivuttaa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orvon sukunimen Orvon eikä Orpon? Lyhyt vastaus: Aamulehdessä noudatamme mahdollisimman tarkkaan suomen kielen virallisia suosituksia. Tämä on yksinkertaista ja johdonmukaista.” Armon vuonna 2024 Aamulehdessä on kuitenkin paljon ”Orpon”-taivutuksia. Suomen Tietotoimisto sinnitteli pitkään, mutta ilmoitti sekin vuonna 2016 liehittelevänsä sisäministeriä ja taipuvansa taivuttamaan suomea virheellisesti.

Molempia taivutuksia mediassa yhä näkyy, onhan suomen kielen oikeellisuus monelle toimittajalle tärkeää. Tiedä sitten, kuinka selkärankainen Petteri Orpo itse on taivutuksissaan: mahtaako kirjoittaa ja lausua esim. poikansa ja hänen kaimojensa nimet säännönmukaisesti ”Pekkan” ja ”Pekkalle”. Tai – niin kuin eräs vääräleuka huomautti – taipuuko kyrpäkin sitten ”kyrpän”?

Jos Orpo todella haluaa, että hänen nimensä taivutetaan mediassa aina ”Orpon”, hänen olisi syytä vaihtaa sukunimensä muotoon ”Orppo”. Tosin Petteri itse ja hänen sukulaisensa taivuttaisivat silloin ”Orppon”, mutta Petteri ei varmastikaan alkaisi vaatia medialta samaa, koska kummastakaan ei syntyisi mielleyhtymiä orpo poika poloiseen.

Sikäli kyllä ymmärrän Petterin epätoivon, että hänen sukunimeään voidaan oikein taivutettuna käyttää näinkin ärsyttävästi: ”Miltä tuntuu Suomi ilman Marinia?” ”Orvolta”.