Ihmisellä on oikeus olla ihminen

Vielä tänään minulla on oikeus:

olla kaveri sen kanssa, kenen kanssa haluan olla

olla ystävällinen myös tuntemattomalle ihmiselle

kutsua ihminen kotiin, syöttää ja juottaa ja vaikka antaa jäädä yöksi, nukkua puhtailla lakanoilla, minkä värisillä hyvänsä

olla ilmoittamatta poliisille, jos joku syö, juo, laulaa tai nukkuu luonani

IMG_7198

ottaa luokseni ihminen yöpymään esimerkiksi internetin Flee b&b -järjestelmän kautta

päästää lapseni kaveri yökylään. Jopa, jos kaveri sattuisi olemaan kiharatukkainen

puuttua vääryyteen ja epäoikeudenmukaisuuteen

puolustaa ystävääni hädässä niillä keinoin, jotka ovat lain rajoissa eivätkä vahingoita muita ihmisiä.

Nämä oikeuteni kieltävä laki on suunnitteilla, mutta ajattelen, että nyt vielä on mahdollisuus estää tuonkaltaiset toimet.

IMG_7199
Kuvat: Alexander Popkov Photography

Kilteillä tädeillä ja turvapaikanhakijoilla on oikeus turvaan

Ehdotan, että tiedusteluoikeuksien nopeutettu lisääminen ja terroristien jahtaaminen jätetään hetkeksi vähemmälle huomiolle ja valtakunnan johto ja poliisi keskittyvät kotimaisessa turvallisuudessa ilmenneisiin puutteisiin:

1. Poliisi hoitaa huolellisesti loppuun saakka etenkin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa internet- ja sähköpostihäirintää ja uhkailua koskevat ilmoitukset. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun nainen tekee uhkailusta rikosilmoituksen, poliisi ei ilmoita, että rikoksen tutkimista ei jatketa, koska siitä määrättävä rangaistus olisi niin vähäinen.

2. Poliisi ei kehota ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä olemaan osallistumatta julkisiin tilaisuuksiin ”oman turvallisuutensa takia”. Suomessa on jokaisella asukkaalla oltava oikeus liikkua vapaasti ja kaiken näköisillä on oltava koskemattomuus esim. kirkon järjestämissä muistotilaisuuksissa. Myös ulkomaalaisen näköisten ihmisten kantasuomalaisilla ystävillä on oltava oikeus näyttäytyä turvallisesti ja pelkäämättä heidän seurassaan jokaisessa tilaisuudessa. Turvapaikanhakijoilla on myös oltava oikeus näyttää tunteitaan ja osallistua yhteiseen suruun ja iloon. Rasistisen uhkailun ei pidä vaikuttaa siten, että muiden asukkaiden oikeuksia rajoitetaan.

muistotilaisuus-kauppatorilla-olli-sulin-02-550x500.jpg
Muistotilaisuus Turussa elokuussa 2017 (kuva: Turu kaupunki/Olli Sulin)

3. Poliisin pitää uskaltaa ottaa vastuu rasistien valvonnasta pakottamatta naisia ja tyttöjä apuun. Esimerkiksi Rautatientorilla pitkään jatkuneen turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen aikana turvapaikanhakijat ja heidän suomalaiset avustajansa velvoitettiin – häpeällistä kyllä – menemään rasistien pitämään leiriin ”neuvottelemaan” mielenosoituksen jatkosta, sijainnista jne. Kaiken lisäksi rasistien sallittiin tuollaisissa ”tapaamisissa” videoida turvapaikanhakijoita ja heidän avustajiaan ja levittää videoita nettiin. Jos poliisin pitää neuvotella äärioikeistolaisten rasistien kanssa, poliisi hoitakoon neuvottelut itse.

Muistotilaisuus Tukholma Outi Popp 1
Muistotilaisuus Helsingin Rautatientorilla huhtikuussa 2017 (kuva: Outi Popp)

4. Poliisin tulee lakata korostamasta sitä, että he turvaavat tasapuolisesti kaikki mielenosoitukset. Poliisilla on lain mukaan kaikki oikeudet lopettaa rasistiset, kansanryhmää vastaan kiihottavat ja väkivaltaiset tilaisuudet. Nyt tilanne on se, että poliisi edesauttaa rasistisen aatteen levittämistä ja yhteiskuntarauhan häirintää. Rasisteille ei pidä myöskään antaa sellaista käsitystä, että heidän vihanpitonsa on oikeutettua. Maahanmuuttoa voi vastustaa, mutta kenenkään maahanmuuton vastustaminen ei saa vahingoittaa muiden vapautta ja turvallisuutta ja pilata yleistä ilmapiiriä maassamme.

5. Sisäministeri lopettaa kunniallisten kansalaisten uhkailun rankaisemisesta siitä, että he auttavat hädänalaisia. Yhteiskuntarauhan säilyminen edes nykytilassa on pitkälti ollut siitä kiinni, että kiltit, rauhaa ja ihmisiä rakastavat naiset ja miehet ovat jaksaneet pitää huolta turvapaikanhakijoiden ja muiden pakolaisten asioista ja avustaa heitä silloin, kun yhteiskunta on jättänyt heidät heitteille. Vapaaehtoiset, samoin kuin vastaanottokeskusten uuttera väki, ansaitsevat valtiovallalta kiitosta ja tunnustusta. Mitä he nyt saavat? Kyräilyä, mustamaalausta ja vihaa.

IMG_0032.JPG
Turvapaikanhakijoilla ja heidän avustajillaan on oikeus osoittaa mieltä neuvottelematta siitä rasistien kanssa!

Onko Suomella enää ystävälliset äidinkasvot?

IMG_6979

Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Syntymäpäivänsä kunniaksi toivoisin isänmaan antavan lapsilleen ja maailman lapsille sellaisen lahjan, että sen hallintoelimet alkavat rehdisti noudattaa lakia ja erityisesti ulkomaalaislain pykälää numero 100. Se kuuluu näin.

100 §
Turvallinen alkuperämaa
Hakijalle turvalliseksi alkuperämaaksi voidaan hakemusta turvapaikkamenettelyssä ratkaistaessa katsoa valtio, jossa hänellä ei ole vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkausten vaaraa.
Turvallisen alkuperämaan arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon:
1) toimiiko valtiossa vakaa ja demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä;
2) onko valtiossa riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos sekä vastaako oikeudenkäytön taso oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetettavia vaatimuksia; ja
3) onko valtio liittynyt keskeisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja noudattaako valtio niitä ja onko valtiossa tapahtunut vakavia ihmisoikeusloukkauksia.

Jokainen ymmärtää, että useat maat, joista meille on viime vuosina tullut pakolaisia, eivät vielä täytä näitä kriteerejä. Irak, Afganistan ja Syyria ovat kaaostilassa. Sieltä vainoa paenneita ja äärimmäisen vaikean matkan tehneitä ihmisiä on epäinhimillistä pakottaa palaamaan.

Ulkomaalaislain tarkoitus on lakitekstinkin mukaan ”toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa” sekä ”edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset”.

IMG_6970.JPG

Lain tarkoitus on siis edistää ja helpottaa maahanmuuttoa. Sen päämääränä ei ole, niin kuin nyt näyttää, maahanmuuton estäminen sellaisista maista, joista tulevat ärsyttävät muukalaispelkoisia suomalaisia, pakolaisten ajaminen takaisin taipaleelle kansainvälisistä sitoumuksistamme ja ihmisten todistetusta hädästä piittaamatta, eikä Maahanmuuttoviraston tulostavoitteiden täyttäminen seurauksista välittämättä.

100-vuotias Suomi, ole armollinen, tulkitse lakia parhain päin ja ihmisyyden hyväksi. Siihen on suvereenilla, pitkän rauhan kauden eläneellä valtiolla kaikki keinot ja osaaminen. Pakolaisten huono kohtelu raatelee heitä ja kaikkia hyväntahtoisia ihmisiä, jotka joutuvat seuraamaan pakkopalautettujen hätää.

Miksi lahja lapsille? Siksi, että lastemme pitää saada huomata, että elämme maassa, joka haluaa tehdä oikein, tehdä hyvää. Silloin heistäkin kasvaa tasapainoisia, oikeamielisiä kansalaisia. Ja siksi, että monet lapset ja nuoret, jotka nyt olemme lähettäneet takaisin kärsimysten keskelle, piileksimään ja pelkäämään tuntemattomien nurkissa, olisivat olleet oikeutettuja jäämään.

Sellainen on tilanne mm. Zakilla, nuorella pojalla, joka kylmästi pakkopalautettiin kesken hakuprosessin ja joka seuraavana päivänä sai hallinto-oikeudelta toimeenpanokiellon. Zaki haluaisi päästä takaisin kotiin, töihin, kouluun, mustikkametsään ja harrastusten pariin. Elämään. Olemaan niin kuin kaikki muutkin nuoret 100-vuotiaassa Suomessa.

IMG_6969.JPG

Afganistanissa hänellä ei ole ketään, on vain pelko. Suomessa hän ehti saada perheen, ystäviä, työpaikan ja edetä jo pitkälle kieliopinnoissa. Lainasin hänen FB-seinältään kuvat, joita tässä käytän. Hänestä voisi sanoa Aleksis Kiven sanoin: ”Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen”.

Zakilla on monta kohtalotoveria. Liian moni ei ole saanut Suomessa oikeutta, pakolaisina maahan saapuneita on kohdeltu kuin rikollisia ja pahantekijöitä ja kuskattu kesken hakuprosessin kiireellä ulos, pois silmistä.

Vaan ei pois meidän mielestämme!

 

 

 

 

 

 

 

 

Haluatko sinä lähettää ihmisen kuolemaan?

Turvapaikanhakijoiden kamppailu on tullut näkyväksi. Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla on tuonut vastaanottokeskuksista keskelle Helsingin arkea ihmiset, jotka ovat epätoivoisia ja anovat mahdollisuutta saada elää. Mielenosoitusta sävyttää jokaöinen häirintä ja viime yönä murhapolttoyritys.

Murhapolttoyritys
Turvapaikanhakijoiden telttaan heitetty palava kanisteri sai aikaan rumaa jälkeä. Kuvakaappaus Facebookin Stop Deportations -sivulta

Nyt vaaditaan tekoja. Perustuslain noudattaminen ja ihmisten pelastaminen kuolemalta ei ole mikään opposition juttu. Hallituksella ei ole mitään mahdollisuutta pelastaa kasvojaan sillä, että se tekee tästä vasemmisto vastaan oikeisto –jutun ja sanoo toteuttavansa kansan mandaatilla luotua hallitusohjelmaa. Suomen kansa ei halua olla murhaajakansa.

Hallituksen ääripääretoriikka alkaa mennä aika oudoksi. Näin sanotaan nyt sisäministeriön sivuilla: ”Äärimmäiset mielipiteet suuntaan ja toiseen ovat saaneet huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta, kuin mitä niiden suhteellinen osuus kansasta antaisi odottaa.” Mitä ovat ne äärimmäiset mielipiteet, joilla vastustetaan rasismia ja puolustetaan syrjimättömyyttä ja yhtäläistä ihmisarvoa? Tai perustuslain ja kansainvälisten sitoumusten noudattamista? Tai vastustetaan palavan kanisterin heittämistä mielenosoittajien telttaan?

Ymmärrän kyllä, että hallitus mielellään pitäisikin keskustelun sillä mallilla, että rasistit sopivan törkeästi ärsyttävät ja vain ne, jotka uskaltavat, nostavat esille heidän rasistista politiikkaansa ja puolustavat tasa-arvoa, yhtäläistä ihmisarvoa ja laillisuutta. Sillä välin, kun ”ääripäät” taistelevat, hallitus pääsee kuin huomaamatta toteuttamaan perustuslain vastaista politiikkaansa ja lähettämään ihmisiä takaisin sekasortoisiin kotimaihinsa, epäinhimillisiin oloihin ja kuolemaan.

Outi Neuvonen 1
Sallitko sinä sen, että turvapaikanhakijalle annetaan oikeus elää? Kuva: Outi Neuvonen

Juuri siksi kaikkien ihmisten pitää nyt herätä. Unohtaa ääripäät ja ryhtyä ihmisiksi. Nyt alkaa olla hätä. Jo nyt meiltä on palautettu lukemattomia tuvapaikanhakijoita olosuhteisiin, joihin yksikään ihminen ei vapaaehtoisesti menisi. Karkotettu siskolta veli, äidiltä poika tai tytär. Oletko sinä se henkilö, jonka nimissä näitä tekoja tehdään? Kuinka monta ruumista, kidutusta ja lapsen raiskausta kirjataan sinun nimiisi? Ketä poliitikkoa äänestät? Millaiselle politiikalle sinä annat siunauksesi?

Asia ei mene niin, että kun meillä nyt laki sallii, niin lähetetään ne pois ja päästään vaivasta. Perustuslaki määrää, että ”ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu”. Mikään muu laki ei ylitä perustuslakia. Ei edes hallituksen vilpitön tahto.

Brad Howard 3
Mitä jää Irakin ja Afganistanin pakolaisista jäljelle – tuulessa liehuva toiveko? Kuva: Brad Howard

Palaaville pakolaisille suomalaista saattohoitoa

oikeus-elaa
Turvapaikanhakijat osoittavat mieltä oikeudenmukaisen kohtelun puolesta Helsingin Rautatientorilla helmikuussa 2017.     Kuva: Right to Live – Oikeus elää

Meillä on alettu karkottaa pakolaisia takaisin maihin, joissa heillä on ilmeinen vaara tulla tapetuiksi, kidutetuiksi tai kohdelluiksi ihmisarvoa loukkaavalla tavalla.

Tällaista ei saa tapahtua. Suomen perustuslain yhdeksäs pykälä on laadittu noudatettavaksi:

”Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.”

Jotta viranomaisten ja poliittisten päättäjien toimiin tulisi lisää huolellisuutta ja vilpitöntä halua hoitaa asia lain ja oikeuden mukaan, ehdotan, että jokaiseen turvalliseksi luokiteltuun maahan, johon pakolaisia pakkopalautetaan, lähetetään hallituksen edustajat varmistamaan, että asuminen kyseisessä maassa on riittävän turvallista ja ihmisarvoinen elämä mahdollista.

Tämän voisi toteuttaa siten, että hallituksen komitea kokoontuu pitkäaikaiselle turvallisuus- ja yhteistyöleirille jokaisessa maassa, johon pakolaisten palautus on päätetty aloittaa. Samalla voitaisiin luoda yhteisiä projekteja maan jälleenrakentamisessa. Nykytekniikalla tämä ei olisi juuri sen kummempaa, kuin europarlamentaarikkojen sukkulointi Brysselissä. Mitään erityisiä turvatoimia ei turvallisiksi todetuissa maissa tarvittaisi. Myös komitean jäsenten perheet voisivat matkustaa mukaan, lapsille ja nuorille voitaisiin järjestää kansainvälisiä leirikouluja ja avustusprojekteja.

iraq_erbil_unhcr_2016
Pakolaisia Baharkan pakolaisleirillä Irakin Erbilissä v. 2016. Kuva UNHCR

Käytäntö avaisi uusia markkinoita, loisi uudenlaisia yhteyksiä ja ideoita ja kehittäisi maailman yhteenkuuluvuutta. Tällä hetkellä tilanne on se, että sysäämme ihmiset kauas pois, jotta he katoaisivat silmistämme ja saisimme unohtaa heidät. Kenties lähettää vähän kehitysapua perässä.

Se on väärin tehty ihmisille, jotka ovat tehneet äärimmäisiä uhrauksia päästäkseen maahamme turvaan ja etsimään uusia elämisen mahdollisuuksia. Silloin jätetään myöskin ottamatta huomioon maahan saapuneiden tuomat uudet yhteydet, uusi näkökulma johonkin maailmankolkkaan, joka on ollut meille aikaisemmin paljon vieraampi. Palaavien pakolaisten kautta syntyisi uusia siltoja ja heidän kotimaistaan tulisi vähän kuin meidänkin maitamme, samaan tapaan, kuin Namibia tuli meille Martti Ahtisaaren työn myötä ikään kuin sukulaisvaltioksi.

risikon_vierailu-telttaleirissa
Sisäministeri Risikko vieraili lehtitietojen mukaan vaivihkaa turvapaikanhakijoiden mielenosoituksessa. Miksi vaivihkaa, sisäministeri on juuri sellainen henkilö, jonka vastuualueeseen turvapaikanhakijoiden oikeuksista huolehtiminen kuuluu ?                   Kuva: Sana-lehti

Suomen aloitteesta tästä voisi syntyä Euroopan laajuinen käytäntö. Ennustettu ja jo alkanut kansainvaellus ei ole yhdensuuntainen asia, Euroopan kauhu ja muiden ongelma. Globalisaatio ei tarkoita vain sitä, että poimitaan halpa työ, tavarat, huvitukset ja rantaelämä sieltä, missä milloinkin vallitsee rauhan tila ja sopiva ilmasto. On kannettava myös vastuu yhteisestä maailmasta. Jotenkin nyt tuntuu siltä, että ihmiset, jotka tänne hädässään saapuvat, tulevat jostain kaukaa ja tuntemattomasta ja tuupataan sinne mahdollisimman nopeasti takaisin. Takaisin väärään kulttuuriin. Toinen on tilanne silloin, kun suljetaan tehdas Suomessa ja pistetään iloisesti uusi pystyyn toiselle puolelle maapalloa.

unhcr_un_refugee_agency_winter_syria_h2
Pakolaislapsi leirillä Syyrian ja Turkin rajalla. Kuva: UNHCR

Meille saapunut pakolainen on rajan ylitettyään meidän asukkaamme ja ansaitsee saman kunnioituksen ja huolenpidon, kuin muutkin ihmiset. Pakolainen ei oleskele maassamme laittomasti. Ihmisen lähettäminen kuolemaan ja kidutukseen sen sijaan on vastoin kaikkia lakeja ja inhimillisyyttä. Saattohoidosta on ainakin huolehdittava.

Jussi Niinistön kiihkon ei saa antaa runnella uskoa ihmiseen ja ihmisyyteen

Lapsuuden kirkonkylässä asui ”herrojen Eeva”, vuokrahuoneessa Kuokkasen kauppaa vastapäätä. Koskelan Baari oli ihan vieressä, sieltä oli hyvä rohkaisuryypyn jälkeen pistäytyä päiväkahvilla. Kun Eeva tuli raskaaksi ja sai lapsen, sille etsittiin elättäjää. Ruokkomaksuille joutui kylällä tuttu mies, perheenisä, maanviljelijä ja luotettu kunnallispoliitikko. Skandaali oli tietysti tuohon aikaan 3000 asukkaan kylässä suuri, niin kuin aina näissä sukupuoliasioissa, mutta se asettui ja kylä jatkoi elämäänsä.

Pitäisikö sitten tuollaisten tapausten varalta olla luottamatta ihmiseen, menemättä naimisiin ja hankkimatta lapsia? Ovatko kaikki miehet ja naiset petollisia huijareita? Tuskinpa vain, joitakin vietti vie ja aviolupaus unohtuu, toiset eivät siitä kovin paljon perusta alunperinkään.

Ihmisten välisissä suhteissa pitäisi kuitenkin aina perustaa tekonsa ja toimensa siihen, että luotetaan toiseen ihmiseen, hänen hyväntahtoisuuteensa ja rehellisyyteensä. Avioliitossa ja muissa suhteissa sitten katsotaan, että itse toimitaan avoimesti ja hyvässä hengessä ja että toinenkin tekee niin. Jos on syytä epäillä, että toinen on täysi lurkki, niin olisi ehkä syytä olla solmimatta sitoumuksia.

Sama koskee mielestäni kansalaisia. Jos Suomen valtio ottaa ihmisen hakemuksesta kansalaiseksi, valtio luottaa tällöin henkilön hyväntahtoisuuteen ja haluun asua ja elää kunniallisena, luotettavana kansalaisena. Muussa tapauksessa kansalaisuutta ei myönnetä. Näinhän lakikin sanoo.

kansalaisuuslaki
Kansalaisuuslaki, 13. pykälän loppu

Suomalaisista monet tuntevat epäluottamusta venäläisiä naapureita kohtaan. Myös niitä venäläissyntyisiä ihmisiä kyräillään, jotka ovat muuttaneet Suomeen, asettuneet elämään ja hakeneet ja saaneet kansalaisuuden. Pitkät sodat, sukulaisten kaatumiset, karjalaiset evakot ja ryssä viholaisena ovat vielä muistissa, ja itsenäisyyspäivinä muistutellaan. Vanhempien ihmisten tuntema kauna on vielä melko luonnollista, vaikkakin turhaa, mutta nuoremmalla polvella – jo minunkin ikäisilläni kohta kuusikymppisillä – tämä on usutettua ennakkoluuloa, josta olisi jo aika kasvaa irti. Hyvä yhteiselo sekä omien että naapureiden kesken perustuu aina luottamukseen ja turhista ennakkoluuloista vapautumiseen.

Suomessa, niin kuin muuallakin maailmassa, on nousussa yleisiä kansalaisoikeuksia ja moniarvoisuutta vastustava, äärikansallismielinen tapa harjoittaa politiikkaa. Meillä on suuri määrä poliitikkoja, jotka mielellään hyödyntävät pienenkin vihan ja epäluulon, jota joku kansanosa tuntee toista kohtaan, herättelevät sitä ja työntelevät sytykkeitä liekkeihin.

Tällä kertaa liikkeellä on uusfasistinen puolustusministeri Jussi Niinistö, joka on keksinyt, että venäläiset kaksoiskansalaiset ovat uhka maallemme. Puolustuvoimista on valunut tietoa siitä, että heidät on asetettu erityistarkkailuun. Niinistö itse käsittelee samanaikaisessa blogikirjoituksessaan venäläisiä nimellä ”vihreät miehet”. Tämä on luonnollisesti vain tapa kertoa, että venäläiset noin ylipäätään ovat epäluotettavia, eikä heitä pitäisi päästää maahan ollenkaan, mutta jostainhan on aloitettava. Puolustusministerin virkaan päässeellä on oiva tilaisuus tarttua nimenomaan armeijan virkoihin ja julistaa diskriminoivaa agendaansa julkisesti mahdollisimman monella foorumilla ilman, että kukaan voi estää tai edes pahemmin paheksua. Puolustajien joukko on heti suuri. Jopa osa venäläisestä vähemmistöstä on huolissaan putinilaisesta vaikutuksesta – ehkä syystäkin, mutta unohtaen sen, että ihmiset ja kansalaiset, myös venäläiset, ovat yksilöitä ja oikeutettuja yksilölliseen, mutta aina yhtäläiseen kohteluun kansalaisina.

Kun puhutaan puolustusvoimien asioista ja etenkin SALAISUUKSISTA, on todella helppoa kiihottaa kansanryhmää vastaan. Johtavassa asemassa olevalla henkilöllä onkin siksi erityisen tärkeä tehtävä keskustella tuollaisista asioista riittävän diskreetisti asianosaisten kanssa. Tarpeellisten toimenpiteiden kriisien aikana tai niihin valmistautuessa on oltava nopeita, täsmällisiä ja vain pienten piirien tiedossa. Rajat kiinni –joukkojen älämölöä tuskin tarvitaan vahvistamaan päätöksentekoa. Tiedustelutehtävät ovat salaisia, vakoojia on ja tulee aina olemaan sekä valtion laitoksissa että yksityisissä yrityksissä. Kaikki ovat yksityistapauksia ja sellaisina käsiteltävä. Mikään kansa, venäläisetkään, ei ole kokonaisuutena paha tai pelättävä.

Sama koskee pakolaisina maahan muuttaneita ihmisiä. Voi olla inhimillistä, että presidentti juhlapuheissaan osoittaa tietämyksensä: salaista tiedustelutietoa on luovutettu minulle, johtajalle, ja siksi voin kertoa, että jotkut tulevat pahat mielessä. Ehkä tuolla oli tarkoitus myös myöntää lupa hermostuksen vuoksi käydä häiritsemässä saapuneita pahoja. Taitava johtaja, empaattinen ja rauhantahtoinen, olisi kuitenkin todennut vain sen tosiasian, että maahamme on saapunut ihmisiä, jotka ovat tulleet tänne hyvät mielessä: etsimään turvaa, kotoutumaan, opiskelemaan kielen, tekemään työtä ja rakentamaan maata. Osa kotoutuu, saa työpaikan ja jää pysyvästi asumaan, mikä olisi maamme kannalta toivottavaa.

Oli ihminen lähtenyt maastaan sodan ja vainon, tai työ- ja perheasioiden vuoksi, häntä on arvostettava ihmisenä ja kansalaisuuden saatuaan kohdeltava kansalaisena. Kansainvälisesti epävarmoina aikoina emme saa antaa pelkureiden ja pyrkyreiden liikaa vaikuttaa valtakunnan politiikkaan.

Yksi Putin ja perussuomalainen hallitus eivät saa määritellä sitä, mikä on Suomen suhde demokratiaan, tasa-arvoon ja yhtäläiseen ihmisarvoon nyt ja kaukana tulevaisuudessa.

Kirjoituksen linkit helpommin klikattavina:

Yle: Puolustusvoimat laittoi Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun

Yle: Niinistö: kaksoiskansalaisuuden poissulkemiselle on painavat perusteet

Jussi Niinistö ja vihreät miehet:

Iltalehti: Niinistö kiistää, että puolustusvoimat rajoittaisi Venäjän kaksoiskansalaisten

ottamista töihin

Ovatko tolkun ihmiset tolkullisesti rasisteja?

Ne ihmiset, jotka sanovat, että syrjäytyneillä, pelokkailla ja kaunaisilla ihmisillä on ihan pikkuisen oikeus olla rasisti, eivät ole mitään tolkun ihmisiä, vaan ehkä ihan pikkuisen rasisteja. He käyttävät hyväkseen toisten ihmisten vihaa, pelkoa ja kateutta ja toivovat, että surkimusten tekemät viharikokset ja kadun rasismi toimisivat niin, että väärää kulttuuria harjoittavia ihmisiä ei enää tulisi maahan ja entisetkin lähtisivät. Että kotimaa säilyisi puhtaan valkoisena ja suomalaisena. Että karjalanpiirakoita ei kukaan väheksyisi.

Jotkut heistä ovat ehkä menneet vipuun ja luulevat vilpittömästi, että rikollisuus on lisääntynyt, kun tuli niin paljon komeita, nuoria arabimiehiä maahan. He saattavat ihan oikeasti olla itsekin vähän pelokkaita ja kateellisia. Mutta heilläkään, vaikka he osaavat esiintyä ja kirjoittaa, ei ole oikeutta ryhtyä syrjimään ja vihaamaan itseään kurjempia. Ei, vaikka he olisivat päässeet toimittajiksi, poliitikoiksi ja presidenteiksi.

Monet rasistisen politiikan tukijat ovat nyt tarttuneet siihen hienoon juttuun, että presidenttimmekin on tolkun ihminen. Hän jopa asettui tukemaan blogikirjoittajaa, joka piti Teemu Selänteen yllättäviä rasistisia purkauksia ja epämääräisten raiskaustietojen levittämistä tolkun ihmisen tekoina. Koskaan ei Selännettä – eikä presidenttiä – kunnolla otettu kiinni tästä jutusta. Kuinka paljon siinä oli ns. vaihtoehtoista faktaa? Miksi lastenklinikoiden kummi käyttää omaa kuuluisuuttaan hyväksi lisätäkseen maahanmuuttajanuoriin kohdistuvaa vihaa?

syyrialaisia-pakolaisia-kanadassa-unicef
Kanadaan turvaan päässeitä syyrialaisia lapsia. Kuva: Unicef

”Tolkun ihmisille” maahanmuuttajat ovat tolkullisia vain silloin, jos he jotenkin nousevat esille massasta, kurjuudesta kuuluisuuteen, eli itse asiassa pärjäävät huomattavasti meikäläisiä paremmin. Presidentti Niinistökin on nostanut esiin joitakin maahanmuuttajia, ehkä kaksi. Toinen heistä oli Makwan Amirkhani, joka vihreälle oksalle päästyään unohti oman lähtökohtansa ja omat vaikeutensa ja hyppäsi tolkun ihmisten kelkkaan. Sieltä hän nyt potkii vähän heikommin pärjänneitä maahanmuuttajanuoria ja kerjää ja saa itselleen kantasuomalaisten ja etenkin äärioikeistolaisten rasistiryhmittymien suosiota.

Toinen tapaus oli itse asiassa hyvin samankaltainen: presidentin lounaspöytiin kivunnut kuuluisien jalkapallonpelaajien sisar, joka avusti Niinistön kampanjassa ja sitten omassa vaalikampanjassaan useammassa blogikirjoituksessa tökki somaleita: älkää siellä nyt somaliperheet opettako nuorillenne väärää kulttuuria, vaan käyttäytykää niin kuin minun perheeni käyttäytyy. Inhimillisiä tapauksiahan nämä sinänsä tässä ilmapiirissä ovat, kun oma lähipiiri ja viiteryhmä tulee koko ajan epäillyksi, syrjityksi ja sadatelluksi vain siksi, että joku maahanmuuttaja jossain on tehnyt rikoksen. Mutta juuri heidän pitäisi ymmärtää, että siirtyminen tyrkkijätolkkujen leiriin on melkein kuin petos, omien hylkääminen.

Ja presidentillisten tahojen tulisi ymmärtää, että niin suomalaisten kuin maahanmuuttajien joukosta syrjäytyneet ovat ihan samaa väkeä. Nuoret ovat yksilöitä, osa heistä pärjää heti omillaan, toiset tarvitsevat enemmän apua. Jos presidentti nostaa mediahuomioon voimalajin edustajan vain siksi, että hän on maahanmuuttaja ja on sanonut muille maahanmuuttajille soo, soo, se tuntuu aika hoopolta. Kaikki tolkulliset ihmiset kasvattavat lapsiaan rakkaudella, parhaiden taitojensa mukaan, yksikään heistä ei kasvata lapsiaan  raiskaajiksi.

Kunniallista politiikkaa ei voi tehdä leikittelemällä vihalla: katsomalla, kuinka paljon yhden ihmisryhmän levittämää vihaa kunnon ihmiset sietävät, kuinka paljon tulee ruumiita vihattujen vähemmistöjen joukossa ja mikä on lopputase, jos poliitikkojen vihaan kiihottamien annetaan syrjäytyä ja vihata rauhassa. Se on raukkamaista toimintaa. Valitsemme poliitikkomme laittamaan syrjäytyneiden asiat kuntoon, ei kiihottamaan heitä toisiaan vastaan. Tolkun ihmisiä eivät äänestäjistäkään ole he, jotka hyväksyvät vihapuheen ja jopa väkivallan – he ovat rasismin ja syrjinnän mahdollistajia ja rasisteja.

 

yle-loldiers
Näinkin hyväntahtoiset tyypit saavat nyky-Suomessa sakkoja rasistisen mielenosoituksen vastustamisesta. Kuva: Yle/Lehtikuva, Kalle Parkkinen

Ei voi myöskään ajatella niin, että jos ihminen on köyhä ja syrjäytynyt, hänellä on valtionjohdon turvaama oikeus käyttäytyä huonosti vielä köyhempiä ja syrjäytyneempiä kohtaan. Rasismi on aina tuomittavaa, olipa rasisti kuinka vihainen tahansa. Ei köyhä edes halua olla paha, mutta paha meissä kaikissa nousee hyvin helposti pinnalle, jos vähän usutetaan.

On täydellistä historiattomuutta toistella, että rasismista olisi vaiettava ja puhuttava vain hyvistä asioista, niin hyvä kertautuu. Tuo ylevä ajatus pitää toki paikkansa yleensä ihmisten kesken, hyvällä saamme aikaiseksi hyvää. Mutta pahassa maailmassa on aina väkeä, joka lähtee huonoille teille. Niin sanotut tolkun ihmiset yrittävät nyt tarttua ihmisten viattomaan pyrkimykseen hyvään ja kieltää rasistipoliitikkojen vastustamisen. Jotkut jopa yrittävät vihjailla, että jotainhan siinä on, kun niin monet heitä äänestävät. Toiset vetoavat sananvapauteen. Tällä kertaa voisimme kuitenkin sallia sen, että rasistien voittokulkuun puututaan, vaikka he herättävätkin kiihkoa ja innostusta.

Ihmisten jakaminen ääripäihin on rasismin vähättelyä ja piilottelua. Ihmiset yritetään saada ajattelemaan, että rasismia vastustavat vain kommunistiset mellakoijat, muut ovat tolkun väkeä. Rasismin torjuntaan on lähdettävä yhdessä, koko kansakunnan. Kaikille, joka ainoalle ihmiselle, on tehtävä selväksi, että ihmisen arvottaminen ihonvärin, uskonnon tai kulttuurin perusteella on väärin ja halveksittavaa.

Kansanedustajien avustajat uusiksi

Viime vuosina olemme vähän väliä joutuneet seuraamaan näytelmää, jossa kansanedustajan avustaja ei malta pysyä lestissään, vaan tekee eduskunnasta oman narsisminsa näyttämön, käyttää hyväkseen asemaansa oman julkisuuskuvansa kehittämiseen, alkaa kylvää poliittista tai henkilökohtaista närää tai muuten hakeutuu kyseenalaiseen julkisuuteen.

Jotta tällaiseen tulisi stoppi ja eduskunnan arvovaltaa ei enää enempää myös avustajien toiminnan seurauksena heikennettäisi, ehdotan selkeää muutosta kansanedustajien avustajien palkkaukseen ja toimenkuvaan.

Eduskunnan nettisivuilla kansanedustajan avustajan toimenkuva määritellään näin: ”Työntekijän tehtävänä on avustaa kansanedustajaa valtiopäivätoimintaan liittyvissä valmistelu- ja suunnittelutehtävissä, tausta-aineiston kokoamisessa, viestinnässä, yhteydenpidossa sekä sihteeri- ja toimistotehtävissä. Toimenkuva painottuu kansanedustajan tarpeiden mukaan.”

Kansanedustajat ovat nyt valinneet avustajia kuka mihinkin tarpeeseen: tuomaan pöydälle pikkuporkkanoita, viihdyttämään äänestäjiä eroottisesti latautuneilla nettikirjoituksilla, kiihottamaan kansanryhmää vastaan, muhinoimaan, oppipojiksi ja –tytöiksi. Toiset vain riittävän sieviksi eduskunnassa vierailevien kavereiden saattelijoiksi. Jotkut vanhan tyylin sihteereiksi. Toiset ehkä vain siksi, kun sellainen pitää olla. Suurella osalla toki on tänäänkin pätevä ja asiallinen avustaja.

eduskunta-avustajat-1
Avustajien kelpoisuusehdot vaihtelevat edustajien mukaan.

Julkisuudessa on kuitenkin näkynyt myös eduskunnan kanslian tarve siirtää hankalat avustajat eduskuntaryhmien vastuulle. Sekin olisi ihan mahdollinen ratkaisu, mutta vain siten, että siihen ei liikaa suunnata kansan rahoja, vaan eduskuntaryhmät hoitelisivat tällaisten avustajien palkat puoluetuista.

Kansanedustajilla on nykyään it-järjestelmä ja kätevät taulutietokoneet käytössään. Perinteisen sihteerin tarve on huomattavasti vähäisempi, kuin ennen. Uskon, että ahkerilla, työhönsä asiallisesti ja kunnianhimoisesti suhtautuvilla kansanedustajilla olisi kuitenkin käyttöä avustajille, jotka tekisivät tehtäväkuvauksen mukaista työtä: avustaisivat edustajaa valmistelu- ja suunnittelutehtävissä, tausta-aineiston kokoamisessa ja viestinnässä. Työtehtävien määritelmän perusteella ei olisi ollenkaan tarpeellista palkata avustajiksi esim. blogikirjoittajia tai agitaattoreita – tämä työ, jos kansanedustaja niin haluaa, kuuluu hänelle itselleen.

Edellä mainittuihin avustaviin tehtäviin riviedustajat eivät tarvitse omaa sihteeriä, vaan kanslian palkkaama avustajakunta voi hoitaa tehtäviä keskitetysti. Osaavia avustajia palkkaamalla kulut saataisiin huomattavasti nykyistä systeemiä pienemmiksi. Osa avustajista voisi keskittyä tiedonhakuun ja kirjastovirkailijoiden tavoin hakea ja toimittaa edustajan tarvitsemat tiedot. Pääosin edustaja hoitaisi itse perinteiset sihteerin tehtävät – aivan niin kuin yritysjohtajatkin nykyisin tekevät, kun oman kännykän kalenteri on niin helposti pidettävissä ajan tasalla.

Uudessa järjestelmässä, kun avustajat olisivat eduskunnan vakituisia työntekijöitä, vältyttäisiin osa-aikaisten tai vain vaalikauden kestävien työsuhteiden sopimisesta ja vaikeuksista päättää sopimus, jos avustaja osoittautuu tehtävään kykenemättömäksi. Tai sellaisista tilanteista, että avustaja onkin yhtäkkiä sopimaton, jos edustajan lempi lakkaa leiskuamasta tai avustaja ”ei pysy edustajan tahdissa”.

Millainen edustaja, sellainen avustaja?

Uusi systeemi voisi jopa edesauttaa sitä, että puolueet asettaisivat himpun verran tasokkaampia ehdokkaita vaaleihin. Nythän eduskunnassa on useampi tomppeli, joka ei osaa itse kirjoittaa edes mielipidekirjoituksiaan. Onpa ollut tapauksia, että kansanedustaja on pitänyt avustajaa pääasiallisesti lirkuttelemassa rasistisilla nettisivustoilla ja viihdyttämässä omaa viiteryhmäänsä. Juuri tänään kuulimme, että kansanedustaja ei millään raski luopua rikostuomion saaneesta, sopivan rasistisesta avustajastaan.

Pääperiaatteena pitäisi olla, että jos kansanedustajalla on jotain sanottavaa, hän sanoo sen ihan itse.

Jos sitten puolueet valituttavat kansanedustajiksi henkilöitä, joilta ei kansanedustajan työ käy, puolueet voivat puoluetuellaan kustantaa heille henkilökohtaiset avustajat, jotka ohjailevat edustajan lainsäädäntötyötä ja valiokuntatyöskentelyä, kirjoittavat puheet ja mielipidekirjoitukset ja taluttavat edustajat juhlien jälkeen yöpuulle. Kansan maksama puoluetuki on niin mittava, että puoluetoimiston voisi kuvitella pystyvän antamaan edustajille heidän tarvitseman poliittisen tuen.

Kun avustajat olisivat kanslian valitsemia alansa ammattilaisia, kanslian ei enää tarvitsisi paimentaa kaiken maailman huitukoita ja egomatkalaisia. Eduskunnassa ei ole kanslian työntekijöiden mitään syytä politikoida, vaan, kuten määritelty on, ”luoda eduskunnalle edellytykset hoitaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät”. Tämä tarkoittaa hallinnollista, avustavaa työtä, ei politiikan tekoa, joka on varattu vaaleilla valituille kansanedustajille.

eduskunta-avustajat-2
Kansanedustajan entinen avustaja käy ohjeistamassa uutta.

Puhtaasti poliittiseen, puolueen propagandatyöhön valjastetut avustajat ja kansanedustajan rinnalla politiikkaan kasvatettavat märkäkorvat puolueet saisivat etsiä ja palkata omin avuin ja kustannuksin.

Terhi Kiemunkia ei voi erottaa

Miksi Terhi Kiemunki pitäisi erottaa? On totta, että hän käyttäytyy rasistisesti ja oli jopa niin röyhkeä, että teki itsestään tutkintapyynnön osoittaakseen, että väitteet hänen rasistisuudestaan ovat vain poliittisten vastustajien solvausyritys. Syytteen hän sitten sai, vaikka luotti poliisin tukeen asiassaan.

Kuljetusten järjestäminen ääriryhmien Rajat kiinni –mielenosoituksiin on ollut yksi toimi, jolla Kiemunki on osoittanut uskollisuuttaan ”maahanmuuttokriittiselle” liikkeelle. Sen hän on tehnyt Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan ominaisuudessa, joten siihenkään ei kansalla ole mitään sanomista. Perussuomalaisten poliittisen toiminnan ydin on maahanmuuttajavastaisuus ja ihmisten kiihottaminen vihaamaan etenkin tummaihoisia ja islaminuskoisia maahanmuuttajia. Luonnollisesti siihen pitää saada käyttää myös puolueen varoja ja valittujen toimihenkilöiden työaikaa. Moni kansanedustajakin on osoittanut varauksettoman tukensa vastaanottokeskusten pihoilla järjestettävälle pakolaisten häirinnälle.

terhi-kiemunki-rajat-kiinni
Terhi Kiemunki Rajat kiinni -mielenosoituksessa. Kuva: MTV

Kondomien ehdottaminen virpomispalkkioiksi lapsille, joiden vanhemmat eivät kuulu perussuomalaisille kelpaaviin ihmisryhmiin, oli sentään eettisesti ja moraalisesti niin arveluttava möläytys, että jopa vähän rasismiin kallellaan olevat ihmiset tajusivat, että joku tolkku olisi sentään oltava ja lapsille sallittava suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen ja turvallinen osallistuminen myös perinteisiin virpomistouhuihin.

Jokaisen esiin tulleen uuden Kiemunki-skandaalin jälkeen kansanedustaja Lea Mäkipäältä kysytään, aikooko hän erottaa avustajansa.

Miksi Kiemunki pitäisi erottaa?

Siksikö, että hän on rasisti?

Suuri osa perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmän kansanedustajista on rasisteja.

Siksikö, että hän on vain avustaja?

Helena Eronen pistettiin pihalle kansanedustaja James Hirvisaaren avustajan paikalta muutaman rasistisen typeryyden jälkeen. Hänen tilalleen palkattiin toinen nainen, joka aivan samalla innolla tuki rasistisen päämiehensä agendaa ja käytti kansan maksamaa työaikaa kirjoittamalla aatteen mukaisia mielipidekirjoituksia nettijulkaisuun. Eduskunta maksaa avustajan palkan, mutta kansanedustaja valitsee itse avustajansa, vakka valitsee kantensa.

Siksikö, että hän on nainen?

Myös naispuolisista perussuomalaisten kansanedustajista osa on rasisteja. Nekin, jotka eivät tuo julkisesti rasistisia ajatuksia esille, tukevat varauksetta rasistisimpiakin puoluetovereitaan eivätkä koskaan nosta esille puolueessa jylläävää uusfasismia. Jos Kiemunki saa tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, hän nousee puolueensa arvoasteikossa korkeimmalle tasolle.

juvonen-ja-halla-aho
Kansanedustaja Arja Juvonen on profiloitunut tasa-arvoisen avioliittolain kannattajana, mutta puolueen harjoittama muu syrjintä ei näytä häntäkään vaivaavan. Kuvakaappaus Arja Juvosen FB-sivuilta

Siksikö, että olemme jo tottuneet tällaiseen käytökseen?

Rasistinen ja syrjivä puhe on Suomen eduskunnassa tänä päivänä normikäytöstä. Ainoastaan sellainen kansanedustaja, joka näytösluontoisesti toi ystävänsä eduskuntaan tekemään natsitervehdyksiä, sai lähteä perussuomalaisesta puolueesta. Hänen seuraavia vastaavia hölmöilyjään eduskunnan tiloissa ei enää jaksettu noteerata, vaikka kuvia toimitettiin medialle ja myös eduskunnan silloiselle puhemiehelle. Ajateltiinkohan asiaan puuttumisen tuovan liian paljon mainosarvoa ääriryhmille?  Hirvisaarelle kansa ei sentään enää seuraavalla kaudella antanut mandaattia. Hänet ja kaikki muut rasistit puolueeseen tiheällä kammalla valinnut Soini nousi kuitenkin ulkoministeriksi.

orpo-rasismista-2-270916

Siksikö, että me maksamme hänen palkkansa?

Kansa maksaa koko eduskuntalaitoksen. Kansa maksaa myös sen, kun eduskuntaa ja sen arvovaltaa horjutetaan. Kansa on lähettänyt ääriryhmät eduskuntaan tekemään uusfasistista politiikkaa.

Tämä on historian vääjäämätöntä kehityskulkua, johon meillä ei ole mitään sanomista.

Älä vaikene, älä hyssyttele!

Rasmus-ryhmän rasisminvastaiseen keskusteluun osallistui jälleen kerran huolestuneita ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että rasismin vastustaminen lisää rasismia. Esiin nostettiin taas myös tolkun ihmiset, jotka kuulemma ymmärtävät, että rasismi on Suomessa marginaali-ilmiö. Ja osaavat siis olla hiljaa.

Juuri tällaiset tolkun ihmiset mahdollistivat natsien valtaannousun Saksassa. Kun kielletään vastustamasta ja sanotaan, että rasistien on sallittava tehdä omaa politiikkaansa, ollaan jo aika pitkällä.

Tavallisen kadunmiehen rasismi kasvaa taloudellisesti huonoina aikoina kateudesta ja katkeruudesta, mutta moninkertaistuu, kun sille on yllyttäjiä. Juurisyyt pitäisi poistaa kummassakin päässä. Tällaisina  aikoina, kun rasismiin suorastaan kehotetaan, ei riitä syrjäytymistä ehkäisevä, vuorovaikutusta lisäävä toiminta nuorison parissa.

On tehtävä työtä myös kiihottajien joukossa, nostettava esiin törkeimpiä rasismin ilmentymiä. Itse olen huomannut jo vuosia sitten, että ehkä tärkein työ rasisminvastaisessa työssä olisi saada ne tolkun ihmiset, tavalliset keskiluokkaiset kansalaiset ymmärtämään, mitä rasismi on ja mitä se aiheuttaa yhteiskunnassa. Eikä pelkästään huomaamaan, vaan toimimaan ja jättämään äänestämättä johtajia, jotka sallivat yhtäläistä ihmisarvoa mitätöivän politiikan ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja tekevät yhteistyötä sen harjoittajien kanssa. Laajan yhteisymmärryksen tässä asiassa olisi synnyttävä ajoissa, ei vasta sitten, kun poliittisen ilmapiirin koveneminen on johtanut hirmutöihin.

”Tolkun ihmisiä” ovat näinä aikoina monesti myös ne, jotka hiljaa sisimmässään ovat sitä mieltä, että ”maahanmuuttokriitikkojen” pitäisikin saada touhuta ja pitää Suomi puhtaana. Heidän joukossaan ovat myös he, jotka ovat rasististen poliittisten toimijoiden valtakaudella päässeet hyviin asemiin ja virkoihin, eivätkä halua horjuttaa asemiaan.

Tolkun ihmisten joukossa on valtava määrä ihmisiä, jotka haluavat, että rasismista ei puhuta, jotta olisi ihan rauhallista. Juuri siksi siitä on puhuttava ja Suomessa elävää, hyvin laajaa muukalaisvastaista ajattelua on nostettava esille monella eri tavalla. Rasismia ei ole vain se, että kadulla joku solvaa mustaihoista ihmistä. Rasismi ei ole meillä marginaali-ilmiö, vaikka fyysisesti väkivaltaiset rasistiset ryhmät ovat pieniä.

Vieraanpelkoista, syrjivää ajattelua on meissä kaikissa. Juuri nyt liian monet ovat päästäneet sen vaikuttamaan arkisissa toimissaan, ammatissaan, työhönotossa, politiikassa, naapurisuhteissa. Siitä kaikesta pitää ja saa keskustella. Vaikeneminen ei tässä asiassa ole hyve. Rasistia kohtaan ei voi olla tasapuolinen.

Suomen kehotetaan kitkemään rasismia.jpg
Euroopan neuvosto kehotti Suomea kitkemään rasismia ja syrjintää jo vuonna 2013

Huolestuneet ihmiset ovat osaltaan oikeassa siinä, että rasismi lisääntyy, kun rasistit saavat huomiota. On kuitenkin huomattava myös se, että siinä vaiheessa, kun julkinen keskustelu nousee niihin määriin, että tällainen ilmiö syntyy, ollaan jo rasismin etenemisessä kovin pitkällä. Tässä vaiheessa ei enää auta sanoa, että ollaan ihan hiljaa, niin paha menee pois.