Suomi pitää huolen omistaan

Viime maanantaina Turun meripelastusseurasta kerrottiin, että sieltä on viimeksi aamuneljältä oltu yhteydessä suomalaisiin, Hongkongissa asuviin purjehtijoihin, jotka ovat joutuneet kovan merenkäynnin johdosta ajelehtimaan Etelä-Kiinan merellä.

Koko Suomen huoli on tietysti suuri, onhan 13-metrisessä teräsrunkoisessa avomeripurjeveneessä mukana kaksi kouluikäistä lastakin. Helsingin Sanomat ja muu lehdet seuraavat tilannetta kokosivun artikkeleilla. Meripelastuskeskus on yhteydessä Pekingin ja Hongkongin meripelastusten kanssa. Tiivistä yhteyttä pidetään myös merellä uupuvaan perheeseen, lukipa jossain, että peräti kahden tunnin välein otetaan yhteys huviveneen päällikköön. Meripelastusjohtaja kertoo: ”He eivät ole välittömässä hengenvaarassa, eikä sieltä ole tullut hätäkutsua.” Suomi pitää huolen omistaan, siihen meillä on varaa. Aikamoinen haloo varmasti nousisi, ellei pitäisi.

Kun viime kesänä nousi pieni kohu siitä, että Suomi on palauttanut Nigeriaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneita naisia ja heidän lapsiaan, ministeri Paula Risikko totesi kylmästi vain: ”Minä luotan siihen, että Migri tekee lain pohjalta sellaisia ratkaisuja kuin pitääkin”.
Sellaisia ratkaisuja kuin pitää? Laki antaa erikseen mainiten mahdollisuuden myöntää oleskeluluvan erityisen haavoittuvassa asemassa olevalle ihmiskaupan uhrille. Miksi ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja?

Risikko vetäytyi täysin vastuusta myös siinä, mitä näille naisille tapahtuu, kun he joutuvat palaamaan tyhjän päälle: ”Meillä ei ole edes mahdollisuuksia seurata sitä, mitä kullekin yksilölle siellä tapahtuu, valitettavasti. Siihen ei ole resursseja eikä oikeuksiakaan seurata ihmisten yksityiselämää. Ei siihen ole mahdollisuuksia, ihminen tekee erilaisia valintoja elämässään.” Onhan se tietysti aivan sietämätöntä, että jotkut valitsevat joutua ihmiskaupan uhreiksi.

Viime viikonloppuna humaanit kansalaiset havahtuivat: Afganistanin sekavaan tilanteeseen ja jälleen vahvistuvan Talebanin armoille ollaan lähettämässä raskaana oleva nainen lapsineen. Perhe väisti pakkolennon aktiivisten auttajien ansiosta, mutta ilmeisesti vain toistaiseksi. Helsingin Sanomien haastattelussa ministeri Risikko ylpeili olleensa itse viime vuonna allekirjoittamassa palautussopimusta Afganistanin kanssa ja laittaneensa asiat järjestykseen: ”Henkilöt jotka sinne tulevat, heistä otetaan koppi, viranomaiset ja IOM ovat auttamassa”. Mahtavaa, heitetään Afganistaniin naiset ja lapset, ja Taleban ottaa kopin!

Afganistanin naiset 3 Foreign Policy
Naisia Afganistanissa. Lähde: Foreign Policy

Risikko ei ota kantaa Helsingin Sanomien kysymykseen, onko Afganistaniin turvallista palauttaa ihmisiä. Miksi ei ota? Eikö ole ilmiselvää, että Afganistan on turvallinen, koska meillä vuokraillaan yksityiskoneita viemään sinne kymmenen henkilöä kerrallaan lähes yhtä monen saattajan kera?

Samaisessa haastattelussa Risikko sanoi Demokraatti-lehdelle, että laki EI ESTÄ palauttamasta naisia ja lapsia. Kun mietitään ihmisten palauttamista niinkin hurjaan paikkaan, kuin Afganistan tai Irak tällä hetkellä ovat, eikö pitäisi ajatella asiaa kokonaan toiselta kantilta: antaako laki MAHDOLLISUUDEN pelastaa naiset ja lapset? Laki antaa, juuri siksi meillä ovat laissa turvapaikat ja kansainvälinen suojelu.

Afganistanin naiset Al Jazeera
Naisia Afganistanissa. Lähde: Al Jazeera

Nyt jätetään säännönmukaisesti käyttämättä lain suomaa mahdollisuutta antaa hädänalaisille suojaa ja itse asiassa rikotaan lakia, kun palautetaan ihmisiä vastoin tahtoaan sellaisiin maihin, joissa he joutuvat suureen vaaraan ja ahdinkoon. Syyksi ei kelpaa se, että jos jollekin annetaan lupa jäädä, sadat tuhannet muut tulevat. Nämä ihmiset ovat täällä nyt.

Tässä koko selkkauksessa on unohtunut sellainenkin seikka, että ne ihmiset, jotka ovat asuneet puolitoista vuotta vastaanottokeskuksissa tai jo omissa asunnoissaan, ovat omia. He ovat päässeet pakoon, tehneet pitkän ja vaikean matkan, eivät yleensä huviveneissä, vaan kumiveneissä, kävellen ja salakuljettajien autoissa. He ovat saaneet mahdollisuuden hakea meiltä kansainvälistä suojelua ja ovat nyt Suomen asukkaita ja Suomen valtion vastuulla. Ei heitä saa noin vain heittää Talebanin tai Isiksen kynsiin. Suomihan pitää huolen omistaan. Naisista, miehistä ja lapsista. Vai pitääkö?

Haluatko sinä lähettää ihmisen kuolemaan?

Turvapaikanhakijoiden kamppailu on tullut näkyväksi. Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla on tuonut vastaanottokeskuksista keskelle Helsingin arkea ihmiset, jotka ovat epätoivoisia ja anovat mahdollisuutta saada elää. Mielenosoitusta sävyttää jokaöinen häirintä ja viime yönä murhapolttoyritys.

Murhapolttoyritys
Turvapaikanhakijoiden telttaan heitetty palava kanisteri sai aikaan rumaa jälkeä. Kuvakaappaus Facebookin Stop Deportations -sivulta

Nyt vaaditaan tekoja. Perustuslain noudattaminen ja ihmisten pelastaminen kuolemalta ei ole mikään opposition juttu. Hallituksella ei ole mitään mahdollisuutta pelastaa kasvojaan sillä, että se tekee tästä vasemmisto vastaan oikeisto –jutun ja sanoo toteuttavansa kansan mandaatilla luotua hallitusohjelmaa. Suomen kansa ei halua olla murhaajakansa.

Hallituksen ääripääretoriikka alkaa mennä aika oudoksi. Näin sanotaan nyt sisäministeriön sivuilla: ”Äärimmäiset mielipiteet suuntaan ja toiseen ovat saaneet huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta, kuin mitä niiden suhteellinen osuus kansasta antaisi odottaa.” Mitä ovat ne äärimmäiset mielipiteet, joilla vastustetaan rasismia ja puolustetaan syrjimättömyyttä ja yhtäläistä ihmisarvoa? Tai perustuslain ja kansainvälisten sitoumusten noudattamista? Tai vastustetaan palavan kanisterin heittämistä mielenosoittajien telttaan?

Ymmärrän kyllä, että hallitus mielellään pitäisikin keskustelun sillä mallilla, että rasistit sopivan törkeästi ärsyttävät ja vain ne, jotka uskaltavat, nostavat esille heidän rasistista politiikkaansa ja puolustavat tasa-arvoa, yhtäläistä ihmisarvoa ja laillisuutta. Sillä välin, kun ”ääripäät” taistelevat, hallitus pääsee kuin huomaamatta toteuttamaan perustuslain vastaista politiikkaansa ja lähettämään ihmisiä takaisin sekasortoisiin kotimaihinsa, epäinhimillisiin oloihin ja kuolemaan.

Outi Neuvonen 1
Sallitko sinä sen, että turvapaikanhakijalle annetaan oikeus elää? Kuva: Outi Neuvonen

Juuri siksi kaikkien ihmisten pitää nyt herätä. Unohtaa ääripäät ja ryhtyä ihmisiksi. Nyt alkaa olla hätä. Jo nyt meiltä on palautettu lukemattomia tuvapaikanhakijoita olosuhteisiin, joihin yksikään ihminen ei vapaaehtoisesti menisi. Karkotettu siskolta veli, äidiltä poika tai tytär. Oletko sinä se henkilö, jonka nimissä näitä tekoja tehdään? Kuinka monta ruumista, kidutusta ja lapsen raiskausta kirjataan sinun nimiisi? Ketä poliitikkoa äänestät? Millaiselle politiikalle sinä annat siunauksesi?

Asia ei mene niin, että kun meillä nyt laki sallii, niin lähetetään ne pois ja päästään vaivasta. Perustuslaki määrää, että ”ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu”. Mikään muu laki ei ylitä perustuslakia. Ei edes hallituksen vilpitön tahto.

Brad Howard 3
Mitä jää Irakin ja Afganistanin pakolaisista jäljelle – tuulessa liehuva toiveko? Kuva: Brad Howard

Ovatko tolkun ihmiset tolkullisesti rasisteja?

Ne ihmiset, jotka sanovat, että syrjäytyneillä, pelokkailla ja kaunaisilla ihmisillä on ihan pikkuisen oikeus olla rasisti, eivät ole mitään tolkun ihmisiä, vaan ehkä ihan pikkuisen rasisteja. He käyttävät hyväkseen toisten ihmisten vihaa, pelkoa ja kateutta ja toivovat, että surkimusten tekemät viharikokset ja kadun rasismi toimisivat niin, että väärää kulttuuria harjoittavia ihmisiä ei enää tulisi maahan ja entisetkin lähtisivät. Että kotimaa säilyisi puhtaan valkoisena ja suomalaisena. Että karjalanpiirakoita ei kukaan väheksyisi.

Jotkut heistä ovat ehkä menneet vipuun ja luulevat vilpittömästi, että rikollisuus on lisääntynyt, kun tuli niin paljon komeita, nuoria arabimiehiä maahan. He saattavat ihan oikeasti olla itsekin vähän pelokkaita ja kateellisia. Mutta heilläkään, vaikka he osaavat esiintyä ja kirjoittaa, ei ole oikeutta ryhtyä syrjimään ja vihaamaan itseään kurjempia. Ei, vaikka he olisivat päässeet toimittajiksi, poliitikoiksi ja presidenteiksi.

Monet rasistisen politiikan tukijat ovat nyt tarttuneet siihen hienoon juttuun, että presidenttimmekin on tolkun ihminen. Hän jopa asettui tukemaan blogikirjoittajaa, joka piti Teemu Selänteen yllättäviä rasistisia purkauksia ja epämääräisten raiskaustietojen levittämistä tolkun ihmisen tekoina. Koskaan ei Selännettä – eikä presidenttiä – kunnolla otettu kiinni tästä jutusta. Kuinka paljon siinä oli ns. vaihtoehtoista faktaa? Miksi lastenklinikoiden kummi käyttää omaa kuuluisuuttaan hyväksi lisätäkseen maahanmuuttajanuoriin kohdistuvaa vihaa?

syyrialaisia-pakolaisia-kanadassa-unicef
Kanadaan turvaan päässeitä syyrialaisia lapsia. Kuva: Unicef

”Tolkun ihmisille” maahanmuuttajat ovat tolkullisia vain silloin, jos he jotenkin nousevat esille massasta, kurjuudesta kuuluisuuteen, eli itse asiassa pärjäävät huomattavasti meikäläisiä paremmin. Presidentti Niinistökin on nostanut esiin joitakin maahanmuuttajia, ehkä kaksi. Toinen heistä oli Makwan Amirkhani, joka vihreälle oksalle päästyään unohti oman lähtökohtansa ja omat vaikeutensa ja hyppäsi tolkun ihmisten kelkkaan. Sieltä hän nyt potkii vähän heikommin pärjänneitä maahanmuuttajanuoria ja kerjää ja saa itselleen kantasuomalaisten ja etenkin äärioikeistolaisten rasistiryhmittymien suosiota.

Toinen tapaus oli itse asiassa hyvin samankaltainen: presidentin lounaspöytiin kivunnut kuuluisien jalkapallonpelaajien sisar, joka avusti Niinistön kampanjassa ja sitten omassa vaalikampanjassaan useammassa blogikirjoituksessa tökki somaleita: älkää siellä nyt somaliperheet opettako nuorillenne väärää kulttuuria, vaan käyttäytykää niin kuin minun perheeni käyttäytyy. Inhimillisiä tapauksiahan nämä sinänsä tässä ilmapiirissä ovat, kun oma lähipiiri ja viiteryhmä tulee koko ajan epäillyksi, syrjityksi ja sadatelluksi vain siksi, että joku maahanmuuttaja jossain on tehnyt rikoksen. Mutta juuri heidän pitäisi ymmärtää, että siirtyminen tyrkkijätolkkujen leiriin on melkein kuin petos, omien hylkääminen.

Ja presidentillisten tahojen tulisi ymmärtää, että niin suomalaisten kuin maahanmuuttajien joukosta syrjäytyneet ovat ihan samaa väkeä. Nuoret ovat yksilöitä, osa heistä pärjää heti omillaan, toiset tarvitsevat enemmän apua. Jos presidentti nostaa mediahuomioon voimalajin edustajan vain siksi, että hän on maahanmuuttaja ja on sanonut muille maahanmuuttajille soo, soo, se tuntuu aika hoopolta. Kaikki tolkulliset ihmiset kasvattavat lapsiaan rakkaudella, parhaiden taitojensa mukaan, yksikään heistä ei kasvata lapsiaan  raiskaajiksi.

Kunniallista politiikkaa ei voi tehdä leikittelemällä vihalla: katsomalla, kuinka paljon yhden ihmisryhmän levittämää vihaa kunnon ihmiset sietävät, kuinka paljon tulee ruumiita vihattujen vähemmistöjen joukossa ja mikä on lopputase, jos poliitikkojen vihaan kiihottamien annetaan syrjäytyä ja vihata rauhassa. Se on raukkamaista toimintaa. Valitsemme poliitikkomme laittamaan syrjäytyneiden asiat kuntoon, ei kiihottamaan heitä toisiaan vastaan. Tolkun ihmisiä eivät äänestäjistäkään ole he, jotka hyväksyvät vihapuheen ja jopa väkivallan – he ovat rasismin ja syrjinnän mahdollistajia ja rasisteja.

 

yle-loldiers
Näinkin hyväntahtoiset tyypit saavat nyky-Suomessa sakkoja rasistisen mielenosoituksen vastustamisesta. Kuva: Yle/Lehtikuva, Kalle Parkkinen

Ei voi myöskään ajatella niin, että jos ihminen on köyhä ja syrjäytynyt, hänellä on valtionjohdon turvaama oikeus käyttäytyä huonosti vielä köyhempiä ja syrjäytyneempiä kohtaan. Rasismi on aina tuomittavaa, olipa rasisti kuinka vihainen tahansa. Ei köyhä edes halua olla paha, mutta paha meissä kaikissa nousee hyvin helposti pinnalle, jos vähän usutetaan.

On täydellistä historiattomuutta toistella, että rasismista olisi vaiettava ja puhuttava vain hyvistä asioista, niin hyvä kertautuu. Tuo ylevä ajatus pitää toki paikkansa yleensä ihmisten kesken, hyvällä saamme aikaiseksi hyvää. Mutta pahassa maailmassa on aina väkeä, joka lähtee huonoille teille. Niin sanotut tolkun ihmiset yrittävät nyt tarttua ihmisten viattomaan pyrkimykseen hyvään ja kieltää rasistipoliitikkojen vastustamisen. Jotkut jopa yrittävät vihjailla, että jotainhan siinä on, kun niin monet heitä äänestävät. Toiset vetoavat sananvapauteen. Tällä kertaa voisimme kuitenkin sallia sen, että rasistien voittokulkuun puututaan, vaikka he herättävätkin kiihkoa ja innostusta.

Ihmisten jakaminen ääripäihin on rasismin vähättelyä ja piilottelua. Ihmiset yritetään saada ajattelemaan, että rasismia vastustavat vain kommunistiset mellakoijat, muut ovat tolkun väkeä. Rasismin torjuntaan on lähdettävä yhdessä, koko kansakunnan. Kaikille, joka ainoalle ihmiselle, on tehtävä selväksi, että ihmisen arvottaminen ihonvärin, uskonnon tai kulttuurin perusteella on väärin ja halveksittavaa.

Ajat ovat nyt sellaiset, että on kirjoitettava pääministerille

Kirjoitin kirjeen pääministerille:

 

Pääministeri Juha Sipilä

Valtioneuvoston kanslia

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

 

Hyvä pääministeri,

Tiedän, että monet ihmiset ovat kirjoittaneet teille samasta asiasta, mutta pyydän teitä lukemaan ne kirjeet ja kaikki tulevatkin. Maamme tulevaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ei voi olla tämän tärkeämpiä kirjeitä luettavana tai asioita hoidettavana.

Te, Juha Sipilä, Suomen pääministeri, olette yhdessä muiden ministerien kanssa vastuussa siitä, että maamme toimii kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti. Nyt meillä vallitsee tilanne, jossa osa ihmisistä – pieni, mutta äänekäs vähemmistö – hurraa ja ilakoi, kun pakolaisia palautetaan epäinhimillisiin oloihin, jopa kuolemaan.

Suurelle enemmistölle on luonnollisesti tärkeää, että maahanmuutto ja pakolaistenkin vastaanotto on viranomaisten hallinnassa, mutta siihen ei tarvita raakuuksia. Harva meistä toivoo, että maahanmuuttovastaisten kansanedustajien, äärioikeistolaisten kiihkoilijoiden ja reppanarasistien tyydyttämiseksi tehdään sellaisia päätöksiä, jotka ovat epäinhimillisiä, humaaneille ihmisille kestämättömiä ja maamme kansainvälisen maineen kannalta arveluttavia.

Hallituksen ja maahanmuuttoviraston toiminta näyttää nyt siltä, että kirkuen ja silmät kiinni huidotaan pahoja henkiä pois, kun pitäisi rauhallisesti, tarkasti ja oikeudenmukaisesti tarkastella jokaisen turvapaikanhakijan, ihmisen, tilannetta ja tehdä päätöksiä sen perusteella, mikä hänen hätänsä on, ei sillä perusteella, kuinka paljon pakolaisia juuri nyt on liikkeellä ja kuinka monen pelkäämme saapuvan rajoillemme.

Henkensä hädässä oleva lähtee pakoon. Emme voi yhtäkkiä päättää, että hätä on nyt pienempi, koska meidän halumme auttaa on hävinnyt. Meidän, niin kuin muidenkin kansakuntien, on venyttävä niin pitkälle, kuin mahdollista. Tällä hetkellä emme ole lähelläkään mahdollisuuksiemme rajoja, ainoa, mikä on näkyvissä, on loputtomiin venyvä ahneuden ja itsekkyyden määrä.

Maailmalla luetaan jo kertomuksia siitä, kuinka Suomessa yritetään tehdä maa niin ikäväksi, että sitä alkavat pakolaiset karttaa. Hyvä pääministeri, jos sallitte omatuntonne vähän kolkutella, niin huomaatte, että sellaiseen maahan eivät muutkaan halua tulla eivätkä kaikki entisetkään asukkaat siellä pysyä.

Toivon oikeudenmukaisia, inhimillisiä päätöksiä. Jos eivät turvapaikan saannin kriteerit täyty, luulisi voivan olla mahdollista suoda sodan keskeltä pakoon päässeille edes väliaikaisia oleskelulupia ja saatella aikuiset pakolaiset töihin ja lapset kouluun.

Ystävällisin terveisin,

Reija Härkönen

 

Liian monet tahot edesauttavat rasistisen väkivallan lisääntymistä Suomessa

 

Kun SDP:n Antti Rinne alkuviikosta melko lievin sanakääntein moitti perussuomalaisia rasistien suojelemisesta, ainoa vastaväite, jonka Timo Soini jälleen keksi, oli leimakirveen heittely ja iso äänestäjien määrä. Kaikki ne, jotka vielä viime vaaleissakin erehtyivät pölhöpopulisteja ja rasisteja äänestämään, eivät ehkä tehneet sitä rasistisin motiivein. Aika iso osa kuitenkin teki ja toinen puoli rasismista piittaamatta. 1930-luvun Saksassa natsien valta varmistui vaaleissa annetuilla äänillä. Harhautettu kansa saattaa tehdä tyhmiä tekoja. Pahuuteen mukaan lähteminen onnistuu lähes jokaiselta meistä, kun oikein kiihotetaan.

Timo Soini ei tule saamaan sitä anteeksi, että hän ujutti rasistit syvälle Suomen hallintoon. Osa häpeästä lankeaa myös niiden poliittisten puolueiden päälle, jotka jo neljä vuotta maassa lisääntyvää rasismia katseltuaan mielihalulla ottivat perussuomalaiset mukaan hallitustyöhön ja tekaisivat yhdessä heidän kanssaan rasistisen maahanmuutto-ohjelman.

Kuluneiden viiden vuoden aikana, jolloin rasismia on meillä eduskunnasta ohjattu ja lisätty, on asiassa ehtinyt olla jo monenlaisia suhdanteita.

Vuonna 2011, kun perussuomalaiset saivat ison vaalivoiton, rasismista puhuminenkin perussuomalaisten yhteydessä oli kiellettyä. Jos Helsingin Sanomiin yritti kirjoittaa kriittisen kommentin, jossa mainittiin Jussi Halla-aho nimeltä tai mainittiin sana rasismi tai fasismi, kommentti jätettiin säännönmukaisesti julkaisematta. Uuden Suomen Puheenvuorosta lensi eräskin kirjoittaja ilman varoitusta ulos, kun uskaltautui osuvasti vertailemaan Natsi-Saksan ja perussuomalaisen Suomen viha- ja kiihotusretoriikkaa. Yhtäläisyys oli ilmeinen ja jokaisen ajattelevan ihmisen huomaama.

Perussuomalaisiin suhtauduttiin suojellen ja oli ikään kuin hienoa ja arvostettua se, että oltiin hiljaa ja sallittiin Timo Soinin tuoda ”pienen kansan ääni” esiin. Tällä tarkoitettiin kai sitä, että on hienoa, että joku osaa kiihottaa vähän koulutettuja ihmisiä sellaiseen vihaan, että saa heidät äänestyspaikoille. Rasismia vähäteltiin tai sen olemassaolo kiellettiin. Harva muisti, että äänestäjiä voi villitä myös ilman ihmisten yhtäläisen arvon kieltämistä. Sekin unohtui, että ”pieni ihminen” ei ole yhtään sen tollompi kuin johtajansa.

Muut puolueet pelkäsivät äänten menetyksiä ja ottivat vaalipuheisiinsa samoja rasistisia teemoja tai sallivat nuorisojärjestöjensä puuhailla niiden kanssa, jotta edes osa rasismiin ja vieraan pelkoon kallellaan olevista ihmisistä pysyisi äänestäjinä. Soini meloneinensa oli median lempilapsi, möläyttelijä, joka antoi klikkausjournalismille valmiit otsikot. Häntä, joka uskaltautui perussuomalaisten rasismia esiin nostamaan ja arvostelemaan, pidettiin vähän arveluttavana äärivasemmistolaisena riehujana. Oman puolueen kannatuksen vaarantamisen uhalla ääneen uskaltautuivat vain omasta arvostaan, omista arvoistaan ja aatteestaan varmat, viisaat miehet ja naiset. Liian vähän on heitä Suomessa.

Eduskuntapuolueista ainoat, jotka kuluneiden vuosien aikana ovat uskaltaneet toistuvasti julkisesti ja selvin sanoin moittia rasistista politiikkaa, ovat RKP, Vasemmistoliitto ja SDP. Vihreistä valtaosa on kirkasotsaisia rasismin vastustajia, mutta jotkut heistä ovat  myötäilleet pahimpiakin rasisteja. Rasisteja on myös hyväksytty  puolueen jäseniksi. Kun asia kyseenalaistetaan, vihreät toteavat, että heidän puolueensa on moniääninen. Moniäänisyyttä ei missään yhteydessä pitäisi ymmärtää rasismin hyväksymiseksi. Kokoomus kielsi kyllä vuoden 2011 vaaleissa yhden ehdokkaansa julkirasistiset vaalimainokset, mutta ei millään tavalla ilmaissut, että sellaisia levitelleen ehdokkaan äänestäminen olisi ei-toivottavaa. Jatkossa Kokoomus salli nuorisojärjestönsä lähteä ajamaan maahanmuuttajavastaista ja syrjivää ohjelmaa ja hyväksyi sen myötä esille nousseet rasistiset henkilöt ehdokkaiksi seuraaviin eduskuntavaaleihin. Valitettavasti osa heistä tuli myös valituksi. Keskusta on ollut rasismista hiljaa, eli antanut kaiken rauhassa tapahtua, ja onhan heilläkin jo ainakin yksi syrjiviä kirjoituksia laativa kansanedustaja.

Viime eduskuntavaalien jälkeen suhdanteet muuttuivat. Perussuomalaisten suosio väheni jokaisessa gallupissa ja muiden puolueiden pelko haipui. Helsingin Sanomiinkin ilmestyi suomalaista äärioikeistoa ja perussuomalaista rasismia paljastavia kirjoituksia. Natsia sai pikku hiljaa mediassa sanoa natsiksi ja rasistia rasistiksi.

Mutta edelleen kaikki tämä pysyy vain raportoinnin ja toteamisen tasolla. Nyt jo tiedämme, että se, mihin perussuomalaiset ovat tähdänneet, on osittain toteutunut: muukalaisviha ja rasismi ovat  lisääntyneet ja rasistiset puheet arkipäiväistyneet. Väkivallanteot ovat lisääntyneet ja julkinen  usutus niihin kasvanut ja koventunut.

En tiedä, ovatko istuvan hallituksen ministerit tietoisia siitä, että he ovat osasyyllisiä sotaa pakoon lähteneiden ihmisten pahoinpitelyyn pesäpallomailoilla. Eivät he ole suoraan siihen kehottaneet, ovatpa jopa saattaneet sanoa, että soo, soo, ei noin pidä tehdä. Timo Soinikin saattaisi sanoa: ”Minä en tekisi noin.” Mutta samaan aikaa he sallivat – Timo Soini omiltaan ja muut hallituspuolueet perussuomalaisilta ja osin jopa omilta kansanedustajiltaan ja kunnallisilta toimijoiltaan – jatkuvan, määrätietoisen ja systemaattisen pakolaisten ja erilaisesta kulttuurista maahan muuttaneiden ihmisten mustamaalaamisen, halventamisen ja heidän yhtäläisen ihmisarvonsa kyseenalaistamisen.

Ei tällaisessa tilanteessa auta mitään se, että hallitus tiedottaa tuomitsevansa jyrkästi polttopulloiskut tai muut väkivaltaisuudet. Eikä se, että opetusministeriö suuntaa varoja tulevien sukupolvien rasisminvastaiseen työhön. Kaikki on pelkkää sanahelinää ja tyhjiä muodollisuuksia niin kauan kuin rasistisia liikkeitä innostetaan ja kiihotetaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmistä.

Rasistiseen yhteiskuntaan ei ajauduta vahingossa ja sattumalta. Rasismi lisääntyy vain jos me annamme sen lisääntyä.

Kokoomuksen aatteellinen hallakausi

Thilo Sarrazin julkaisi v. 2010 Saksassa teoksen Deutschland schafft sich ab (Saksa lopettaa itsensä). Hänen ”yhteiskunta-analyysinsa” sisältää mm. väitteet, että Saksassa on liikaa muslimeja, he kotoutuvat muita tulijoita heikommin ja ovat tyhmempiä kuin saksalaiset. Kirja nousi nopeasti Euroopassa leviävän rasistiliikkeen suosikiksi ja sitä on myyty jo  yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Teos on nyt Saksan myydyin ei-kaunokirjallinen teos toisen maailmansodan jälkeen

Suuri lukijamäärä ei ole osoitus minkään teoksen kirjallisesta tai muusta annista. Kerrottakoon, että Hitlerin Mein Kampfia myytiin pelkästään Saksassa melkein 10 miljoonaa kappaletta ja Saksan valtio lahjoitti sitä vihkipareille kuin vihkiraamattua konsanaan. Toisin, kuin Sarrazinilla, Hitlerillä suurimpana huolena eivät olleet muslimit, vaan juutalaiset. Aatteen ja tavoitteiden perusta on kuitenkin täysin sama: ihmisten jaottelu meihin ja muihin ja muiden järjestelmällinen ja kylmä demonisoiminen.

Miksi tuo kirja nyt minua kiinnostaa? Siksi, että Kokoomuksen tuore puheenjohtajaehdokas, Elina Lepomäki, käytti sen sanomaa kylmästi hyväkseen vaalikampanjassaan eduskuntavaaleissa v. 2011.

Elina Lepomäki

Kirjaa ylistävässä ja sen nostattamaa hälyä kummastelevassa blogissaan Lepomäki kirjoitti:

 ”Saksassa toisen maailmansodan jälkeen vallinneeseen poliittisen korrektiuden hyssyttelykulttuuriin oli Sarrazinin virkkeissä muutama epäonninen sanavalinta liikaa. Ehkä ”juutalaisgeeni” ei ollut paras termi, vaikka kauttaaltaan myönteisessä merkityksessä sitä käyttikin. Böömiläisgeenistä puhuminen olisi herättänyt huomattavasti vähemmän kohkaamista skandaalinhakuisessa mediassa.”

Kirjan pääteemaa, saksalaisten ”katoamista”, referoivan blogitekstin väliotsikot kertovat olennaisen teille, jotka ette jaksa lukea koko nuivaa vuodatusta:

Saksalaiset näivettyvät pois

Kulttuuri katoaa

Vähemmän koulutetut lisääntyvät nopeammin

 Johtopäätös

Lepomäen teksti osoittaa, että hän on vilpittömästi sisäistänyt muslimi- ja maahanmuuttovastaisessa, niin sanotussa vastajihadistisessa liikkeessä keskeisen Eurabia-teorian.

Kirjoituksessaan Lepomäki pyrkii Thilo Sarrazinin avulla ikään kuin tilastotieteellisesti osoittamaan, että Saksan tyhmentyminen on väistämättä edessä, koska maahan saapuvien tyhmempien ihmisten sikiävyys on viisaita saksalaisia suurempi. Tähän tapaan:

”90 vuodessa suppenee lisääntymiskykyisten alkuperältään saksalaisten naisten määrä yli 90 prosenttia.”

 ”Muslimit myös säilyttävät hanakasti uskontonsa, ja uskonto määrää kulttuuria. Saksalainen kulttuuri katoaa tässä asetelmassa nopeasti.”

 ”Vähän koulutettujen keskuudessa vaihtuu sukupolvi nopeammin: 68 prosentilla 25-29-vuotiaista vähänkoulutetuilla naisilla on lapsia. Vastaava osuus on koulutetuilla naisilla 15%. Vähänkoulutetut naiset siis lisääntyvät merkittävästi nopeammin kuin hyvinkoulutetut.”

 ”Ihmisten ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle geenien myötä. Tarkkoja lukuja kunkin ominaisuuden periytyvyyden osalta ei ole olemassa – esimerkiksi älykkyyden katsotaan olevan 40-80-prosenttisesti perinnöllistä. Sisäsyntyisten ominaisuuksien lisäksi myös opitut ominaisuudet siirtyvät vanhemmilta lapsille. Esimerkiksi koulutustottumukset periytyvät sukupolvelta toisellemyös yhteiskunnissa, joissa koulutus on vapaata kaikille.”

Jouduin kaivamaan Lepomäen kirjoituksen esiin Internetin syövereistä. Hän oli nyt piilottanut kirjoituksen ja muuttanut sen jatko-osan otsikkoa poistamalla ensimmäisen lauseen: Rasismin ja tilastojen ero (osa II): Maahanmuuttoon kurssimuutos.

Jatko-osa on muistutusta edellisestä kirjoituksesta ja siitä, että Lepomäki on Jussi Halla-ahon linjoilla – itse asiassa lauseita ei edes erota perussuomalaisten rasistijoukkion teksteistä muuten kuin ehkä siinä, että laiskoiksi ja tyhmiksi kokoomuslainen Lepomäki nostaa pakolaisten rinnalle suomalaiset sosiaaliturvan saajat, jotka ”maahanmuutto-kriitikoiden kriitikot” ovat pilanneet: ”Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät.” Tilastot ja teoriat ovat nyt selvillä, hiljainen tieto elää kannattajien keskuudessa, ja yhteisesti hyväksyttynä johtopäätöksenä on se, että ne tyhmemmät sikiäjät on pidettävä maan rajojen toisella puolen. ”Autetaan niitä siellä missä ne ovat” –hokema ei Lepomäenkään tapauksessa ollenkaan pehmennä ajatuksen taustalla olevaa rasismia.

Lepomäen ilmiselvä tarkoitus oli noilla kirjoituksillaan saada rasistinen kansanosa huomaamaan, että jos perussuomalainen puolue junttilippiksineen ei ole omaan yhteiskunnalliseen asemaan sopiva, Kokoomuksessa olisi tarjolla tällainen näpsäkkä, varakas nainen. Hommaforumillakin asia heti noteerattiin, kirjoitus julkaistiin juuri vaalien alla v. 2011 etusivulla ja lukijoita muistutettiin keskusteluosiossa, että Jussi Halla-ahoahan voi äänestää vain Helsingissä.

Kokoomuksen kulku kohti äärioikeistoa sekä taloudellisissa että maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä on ollut jo pitkään selvää. Nuorisojärjestön ohjelmassa vuonna 2013 julkaistussa ohjelmassa oli nähtävissä selvää siirtymistä perussuomalaiseen ja rasistiseen suuntaan. Kunnon kohua asiasta ei noussut muualla kuin mediassa. Jotkut kokoomuslaiset toki ottivat asiallisesti kantaa ja silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi kauniisti, että Kokoomuksen perusarvoja ovat välittäminen ja suvaitsevaisuus.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että kovasti välitettiin rasistienkin äänistä ja suvaittiin sellaisten hankkijoita omassa puolueessa. Nyt Kokoomuksen äärioikeistolaisen linjan edistäjinä eduskunnassa ovat Lepomäen lisäksi ainakin Susanna Koski, jonka johdolla nuorisoliiton kyseenalainen ohjelma syntyi, sekä Wille Rydman, jonka puheenjohtajakauden aikana kokoomuslaisen nuorisojärjestön kasvava rasismi nousi useinkin esille mediassa.

Kokoomusta olen minäkin äänestänyt. Olen saanut kauppatieteellisen koulutuksen ja olen sitä mieltä, että poliittisessa päätöksenteossa on ensi sijassa otettava huomioon terveen talouden rakentaminen ja yritysten mahdollisuudet toimia kannattavasti. Vain silloin on mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä nykyinen suuntaus, että puolueelle tärkeintä onkin yrittäjien, ja etenkin vauraimpien yrittäjien, yksityinen hyvinvointi ja mahdollisimman suuri henkilökohtaisen omaisuuden kerääminen ja muu kansa, ”heikompi aines”, jätetään tappelemaan mahdollisesti heruvista almuista, on mielestäni kestämätön.

Viime vaaleissa en juuri tästä syystä enää äänestänyt Kokoomusta. Seuraavissa vaaleissa se ei tässä tilanteessa voi olla edes harkinnassa. Tiedän, että puolueessa nyt aatteet kamppailevat, mutta juuri tässä tilanteessa ihmisten yhtäläistä arvoa kunnioittavien kokoomuslaisten olisi uskallettava julkisesti ja selvästi puolustaa hyviä arvoja ja moraalia.

Julkirasismi, hyytävän kylmä politiikka ja elitismi tekevät puolueen kannattamisen mahdottomaksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Leikatkaa kaikkein köyhimmiltä, se särvittää niin mukavasti!

 

Kehitysapua voi kevyesti leikata. Herrat voivat silti pulskasti ja Suomen kansasta älähtävät vain opposition ikävät, laiskat siipeilijät, opettajat, tutkijat ja apuhoitajat, jotka eivät itse kuitenkaan tee mitään talouden, eivätkä siis myöskään kehitysavun hyväksi.

Kehitysavusta voi huomaamattomasti leikata, koska ne, joille se raha on ennen mennyt tai nyt menisi, eivät koskaan valita, eivätkä osaa edes pyytää sitä. Nälkäisen lapsen kuva ei meitä enää hätkähdytä, niitähän on nähty.

Kehitysavusta on turvallista leikata, koska ei ole mitään pelkoa siitä, että joku nyt nälänhätää kärsivistä seisoisi ikkunan takana katselemassa, kun me pääsiäisen kärsimysjuhlan kunniaksi nautimme raskaan ateriamme jälkiruuaksi rommibabaa, rahkamoussea ja lämmintä passiolientä.

Bremdan Bannon 2
Kuva: UNHCR Brendan Bannon

Kehitysavusta on mahdollista leikata, koska hallituspuolueista Kokoomuksen nuorisosiipi,  Perussuomalaiset ja osa Keskustasta on jo pitkään ollut sitä mieltä, että sitä ei pitäisi maksaa ollenkaan.

Kehitysavusta on kiva leikata, koska perussuomalaiset ovat siitä niin riemuissaan. On niin mukava ilahduttaa oikeita, isänmaallisia suomalaisia. Mielenosoituksiakaan ei tule, ja sankarilliset kodinturvajoukot saavat partioida rauhassa.

Kehitysavusta pitääkin leikata, koska kehitysmaiden kansalaisten nälänhädästä voi aina syyttää heitä itseään.

Tämähän juuri on sitä nykyhallituksen luomaa mahdollisuuksien tasa-arvon politiikkaa. Emmehän me halua harjoittaa positiivista syrjintää!

somali children collect water
Kuva: UNHCR, J. Ose

Onko meillä käynnissä sota pakolaisia vastaan?

Onko auttaminen mahdollista vain silloin, kun autettavat eivät liikaa häiritse omaa mukavuutta?

Miksi pakolaisten motiivit kyseenalaistetaan nyt, kun he ovat liikkeellä suurin joukoin? Eikö olisi silloin ollut tarpeellista kyseenalaistaa, kun paljon suurempi osa jäi kotimaihinsa? Eikö silloin ollut suuremmalla todennäköisyydellä niin, että siellä sittenkin pystyi elämään?

Käytän tässä kirjoituksessa sanaa pakolainen kaikista ihmisistä, jotka ovat jättäneet kaiken ja hengenhädässä lähteneet pakoon kodeistaan ja kotimaistaan.

Varsinaisen pakolaisaseman, turvapaikan ja siihen liittyvät edut saavat Suomessa vain tietyt kriteerit täyttävät ihmiset. Vaikka ei saisi turvapaikkaa, voi saada oleskeluluvan, jos ihmistä uhkaa omassa maassa kuolemanrangaistus tai epäinhimillinen kohtelu. Oleskeluluvan voi saada myös, jos ihminen voisi kotimaassaan joutua henkilökohtaiseen vaaraan aseellisen selkkauksen vuoksi. Myös ympäristökatastrofi tai esim. vaikea ihmisoikeustilanne voi oikeuttaa saamaan maassamme oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella.

Kun hätä on tarpeeksi suuri, ihmiset lähtevät joka tapauksessa pakoon. Tapa, jolla he nyt ovat paenneet, on jo selvästi osoittanut, että he eivät ole enää nähneet muuta mahdollisuutta. Hukkumalla Välimereen ei ole saavuttanut turvapaikkaa, mutta on ainakin yrittänyt. Heittämällä lapsen raja- aidan ylitse voi saada pienen toivonkipinän, että edes hänet joku löytää ja ottaa hoitoonsa.

Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla I. Prickett UNHCR
Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla. Kuva: I.Prickett, UNHCR

Suomessa on ollut suuri älämölö siitä, että tulijoista niin suuri osa on miehiä. Nyt, kun äidit ja lapset ovat lähteneet liikkeelle, heidän edestään portit suljetaan kylmästi. Perussuomalaiset ovat jo pitkään toistelleet, että perheiden yhdistäminen on suurin uhka maallemme. Eivät he kustannuksia pelkää, vaan sitä, että täällä jo olevat väärän väriset ihmiset saavat tänne puolisonsa ja lapsensa, perustavat lisää perheitä ja saavat lisää väärän värisiä lapsia. Ja pian käy niin, että Suomen jalkapallomaajoukkue ei – heidän likaisessa mielessään – enää ole valkoinen suomalainen joukkue.

Siksi meillä monet ajattelevat, että leiri mutakentällä on ”niille” sopiva paikka.

Pois silmistä, pois mielestä. Moni miettii, että muualla sijaitsevat pakolaisleirit olisivat sopiva ratkaisu pakolaisongelmaan. Kuinka monia vuosia siihen kuluu, että täysin raunioituneet, ilman järjellistä hallintoa olevat maat taas ovat ihmisen asuinpaikaksi sopivia? Millaista on elämä pakolaisleirillä maassa, joka on käynyt ihmiskauppaa: ostanut itselleen uusia etuuksia eurooppalaisessa yhteisössä ja maksuksi luvannut pysäyttää pakolaiset ja leirittää heitä omassa maassaan. Tämä tapahtuu maissa, joissa ihmiskauppa on jo vuosia saanut rauhassa jatkua ja rahanahneet salakuljettajat ovat käyttäneet pakolaisia monella eri tavalla hyväkseen. Ja kaupan vastapuolena on hyvinvoiva Euroopan eliitti, Suomikin.

Leireillä ihmiset eivät enää ole ihmisiä, vaan käsiteltävää massaa. Tai, niin kuin suomalaiset poliitikot niin kauniisti puhuvat, mutavyöry. Ja nyt sitten eurooppalaisten sivistysvaltioiden välistä kauppatavaraa. Siihenkö tämäkin pian menee, että meillä on kohta pörssissä yhtiöitä, jotka myyvät pakolaiseristä laadittuja sijoitusasiakirjoja, ja niistä laadittuja uusia spekulatiivisia pakolaisosakekirjoja?

Pakolaisia ei voi pestä pestä piiloon eikä sijoittaa veroparatiisiin.

Pakolaiset lepäävät rautatieasemalla Kroatiassa matkalla leirille Zagrebiin I.Pavicevic UNHCR
Pakolaiset lepäävät rautatieasemalla Kroatiassa matkalla leirille Zagrebiin. Kuva: I.Pavicevic, UNHCR

Ei pitäisi keskustella siitä, kuinka saadaan estettyä pakolaisten tulo Eurooppaan tai Suomeen. Pitäisi keskustella siitä, kuinka saadaan liikkeelle lähteneille mahdollisimman turvalliset reitit, heidän asiansa mahdollisimman pikaisesti käsiteltyä ja ihmiset uuden elämän alkuun, olipa se sitten missä tahansa. Pelkkää tekopyhyyttä ovat lausahdukset ”autetaan niitä siellä, missä ne ovat” tai ”pistetään niiden kotimaiden talous kuntoon”.

Leirit ovat tarpeellisia väliaikaisina ratkaisuina, mutta on myös tehtävä päätöksiä siitä, kuinka ihmiset sijoitetaan pois leireiltä. On melko häkellyttävää, että keskustelun ydin on nyt siinä, kuinka ihmiset voidaan pysäyttää ja heidän vyörynsä estää. Emme ole sodassa pakolaisia vastaan, olemme vastaanottamassa hengenhädässä pakoon lähteneitä. Elämme maissa, joilla on kaikki resurssit ja mahdollisuudet ottaa vastaan vielä huomattavasti suuremmat, moninkertaiset määrät pakolaisia.

Miettikää vähän asioiden mittasuhteita ensi kesänä, kun luette lehdestä vinkkejä siitä, kuinka saisitte auton kätevästi pakattua ja kuinka kummassa saatte pieniä pilttejänne viihdytettyä sen kauhean pitkän ja vaikean mökkimatkan aikana. Millaista on sillä pakolaisnaisella, joka kantaa yhtä selässään ja riepottaa kahta vierellään? Ilman mitään kuvaa tulevaisuudesta, ilman yhtään mitään, viimeisetkin mukaan haalitut kolikot ja arvoesineet ryöstettyinä tai matkan maksuihin kuluneina.

Syyrialaiset pakolaiset matkalla Unkarista Serbiaan O. Laban-Mattei UNHCR
Syyrian pakolaisia matkalla Unkarista Serbiaan. Kuva: O.Laban-Mattei, UNHCR

Turvapaikkaturisteja ei ole olemassa. Tuollaista sanaa käyttävät poliitikot ovat härskejä oman edun tavoittelijoita.

Ei pidä antaa nousevan oikeistopopulismin ja uusfasismin sekoittaa päitämme. Jatkuva propaganda islamista, Isiksestä, terroristeista ja Taharrush Gameasta, jota perussuomalaiset ja jotkut kokoomuslaiset poliitikot jakavat, on epäinhimillistä, omaan napaan tuijottavaa vihankylvöä. Ja tyhmää ja lyhytnäköistä politiikkaa, joilla nämä ihmiset saavat hetkeksi ympärilleen vihasta ja kateudesta hyrräävien herhiläisten kannattajalauman, mutta jotka vain ihan vähän pitemmällä tähtäimellä tekevät itselleen ja maallemme suurta vahinkoa.

Luopiot käyttävät aina hyväkseen poikkeuksellisten aikojen mukanaan tuomaa hämmennystä ja epävarmuutta. Tolkun ihmisten on nyt säilytettävä maltti ja hoidettava myös pakolaiskysymys rauhallisesti ja järjestyksessä.

Vielä tähän mennessä Suomen kansa ei ole vanhoja vaatteita ja joitakin urheiluhallivuoroja lukuunottamatta joutunut luopumaan oikeastaan mistään maahamme saapuneiden pakolaisten hyväksi. Mikäli tarve vaatii, myös tätä SPR:n ehdotusta voitaisiin harkita: http://www.talouselama.fi/uutiset/radikaali-esitys-kt-tyhjillaan-olevia-mokkeja-ja-kunnostuksen-tarpeessa-olevia-asuntoja-alettaisiin-ohjata-turvapaikahakijoille-6091777http://www.unhcr.org/pages/49c3646c25d.html#

Muutenkin pitäisi ottaa käsittelyyn monenlaisia uudenlaisia tapoja auttaa ja sijoittaa pakolaisia. Leirejä vastaanottokeskuksetkin ovat ja pakolaisten pitäisi joutua niissä oleskelemaan mahdollisimman lyhyen aikaa. Sen sijaan, että mietitään, kuinka paljon nuoret miehet siellä tappelevat, pitäisi ottaa oppia esim. Kanadan tavasta kotouttaa ja saatella ihmisarvoiseen elämään kymmenet tuhannet vuosittaiset pakolaiset. Ei enää lähettämällä perussuomalaisia rasistikansanedustajia Kanadan matkalle tutustumaan metodeihin, vaan ryhtymällä toimeen täällä Suomessa.

Pakolaisten entistä suurempi määrä ei saa viedä meistä ihmisyyttä. Hätä ei muutu pienemmäksi hädäksi, kun sen kohtaa suurempi joukko ihmisiä.

Perussuomalaisia mielikuvia

Kun katsoo perussuomalaisten rasistisiiven jäsenen, Laura Huhtasaaren, Facebook-seinällä tätä kuvaa, jolla häntä siellä nyt kannattajat haluavat mairitella, ei voi kuin hätkähtää selvää yhteyttä Neuvostoliiton aikaiseen propagandaan.

russian 4

 

russian 2
Soturi, anna isänmaalle vastaukseksi voitto!

Mitä kuva kertoo tavalliselle ihmiselle? Kova nainen, sotilaallinenkin, valmis annettuun tehtävään?

Suomen demokratia ei kaipaa sellaisen tehtävän suorittajia, joiksi nämä perussuomalaiset ”roturealistit” ja valkoisen Elovena-tytön säilyttäjät ovat nyt asettuneet. Meillä ei myöskään kaivata stalinilaista kuria, suojeluskuntien katupartioita eikä keskitysleirejä, vaikka rasistikansanedustajat niitä toistuvasti vaativat. Siksi kauhistuttaa yhä enemmän se, että tämänkaltaiset eduskuntaturistit ovat nyt lakejamme säätämässä ja vaikuttamassa yleiseen asenneilmapiiriin. Tavallisen kansalaisen huoli on syvä.

Jos kuvalla taas on tarkoitus korostaa perinteisen työn merkitystä, niin toivotaan, että se sanoma sitten osuu roskasivustoilla ja rasistifoorumeilla mylviviin persusankareihin, jotka näyttäisivät käyttävän suurimman osan työnantajiensa ajasta Lauran ja taistelutovereiden mairittelun ohella kunniallisten kansalaisten solvaamiseen, vihapuheisiin, valheiden levittämiseen ja kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Eikä työttömyyskorvauksiakaan ole tarkoitettu tuollaiseen toimintaan. Me tavalliset kansalaiset loppujen lopuksi tuonkin maksamme.

russian 1
Maanviljelijöiden tärkein tehtävä on satomäärän nostaminen. Isänmaa, ota vastaan runsas satomme!

Kun tasavallan presidentti piti kyseenalaisen puheensa eduskunnan uuden istuntokauden alkajaisiksi, myös Laura Huhtasaari ulvahti ilosta. Olemme kuulemma juuri nyt saaneet arvojohtajan.

Tasavallan presidentin selkeä kädenojennus rasisteille oli minustakin hätkähdyttävä. Olemme, vaikka olemme huolella seuranneet vaikkapa Unkarin kehitystä, vielä sentään uskoneet, että Suomen tasavallan korkeimmassa johdossa on tolkun ihmisiä. Äärioikeistolaisia, rasistisia piirejä miellyttäviä puheita pitävä presidentti ei voi olla arvojohtaja. Arvojohtaja tarkoittaa henkilöä, joka johdattaa kansan pitämään kiinni hyvistä arvoista, vaikeinakin aikoina. Onhan meillä Euroopassakin ollut suuriakin kansankiihottajia, joita ei todellakaan voi mainita arvojohtajiksi.

Presidentti Niinistö on esiintymisessään jo useamman kerran antanut viitteitä siitä, että hän haluaa miellyttää perussuomalaisia äänestäjiään perussuomalaisella retoriikalla ja mielikuvilla. Hän on pelotellut kansalaisia pahat mielessään tulevilla maahanmuuttajilla ja nostanut erikseen esille ainoastaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat vihreälle oksalle päästyään valmiit solvaamaan muita maahanmuuttajaryhmiä ja esittämään heidät rikollisuuteen taipuvaisina, laiskoina ja raiskauskulttuurin omaavina. Näin Niinistö pikkuhiljaa profiloituu perussuomalaisia mielikuvia luovaksi presidentiksi. Keskitien kulkeminen ei voi tarkoittaa rasismin hyväksymistä.

Kenellekään tolkun ihmiselle ei ole epäselvää se, että suuri pakolaisten määrä tuo haasteita ja kustannuksia. Suomen vastaanottama pakolaismäärä on kuitenkin edelleen pieni verrattuna siihen, kuinka paljon vaikkapa läntinen naapurimaamme on ottanut vastaan jo vuosikymmenten ajan.

Tässä nykyisessä tilanteessa on tärkeää, että maamme korkein johto ei asetu vihankylväjien puolelle, sivuuttaa pelon kylvämisen ja rohkaisee kaikkia osallistumaan uusien asukkaiden kotouttamiseen ja kielen opettamiseen. Kokoomustaustaisen presidentin pitäisi myös aivan erityisesti rohkaista yrittäjiä palkkaamaan pakolaisia, vaikka vähän heikommallakin kielitaidolla. Työssä oppii. Pakolaisilla, toisin kuin perussuomalaiset mielikuvat kertovat, on valtava tarve sopeutua, oppia tavoille ja elää ihmisiksi, tehdä töitä ja elättää perheensä.

russian 3
Tee ahkerasti töitä kevät, kesä, syksy ja talvi – ja sato kasvaa!

Ei minun puhemieheni – Inte min talman!

Suomen henkinen alamäki jatkuu. Uuden istuntokauden aluksi eduskunta valitsi jälleen rasistisen ja yhtäläistä ihmisarvoa kunnioittamattoman henkilön puhemieheksi. Valtakunnan toiseksi arvokkaimmassa virassa on henkilö, joka on vaaleissa ja niiden jälkeen käyttänyt erittäin kyseenalaisia kampanjakeinoja ja osoittanut omaavansa hyvin rajoittuneen ja sivistymättömän maailmankuvan.

Inte min talman

Lohela pyrkii selkeästi kiistämään uskonnonvapauden maassamme ja kehottaa muslimeita pysymään omissa maissaan. Tämä on todella outoa myös siksi, että suurin osa maamme islaminuskoisista on tullut maahan pakolaisina, hädänalaisina ja kaiken menettäneinä.

Näin kirjoitti Suomen eduskunnan puhemies eduskuntavaalikampanjansa aikana:

Minun mielestäni muslimit voivat lukea ohjeitaan juuri siitä kirjasta mistä parhaaksi näkevät, rukoilla matoillaan vaikka 50 kertaa päivässä ja noudattaa Sharia-lakiaan kaikkia sen äärimmäisyyksiä myöten, mutta heidän tulee tehdä se omissa islaminuskoisissa maissaan, joissa eletään kyseisen uskonnon ja sen luoman kulttuurin mukaan.

Lohela myös kyseli, ovatko islaminuskoiset mörköjä ja totesi ennakkoluuloisen, liioittelevan ja valheellisen kirjoituksensa lopuksi heidän olevan ei vain mörköjä, vaan myös uhka meikäläiselle elämäntyylille:

Näistä näkökulmista katsoen islaminuskoon vannovat eivät ole pelkkiä mörköjä, mielikuvituksen tuotteita, joita lymyilee sängyn alla ja metsän siimeksessä. Islam ei ole pelkkä uskonto, vaan se on politiikkaa, elämäntapa ja lain kirjain. Euroopan tulee pohtia minkä verran sijaa se haluaa antaa uskontoon perustuvalle maailmankatsomukselle. Me olemme omat sotamme uskonnon kahleita vastaan käyneet keskiajan pimeinä vuosina. Islam tarvitsee oman valistusaikansa.

Pelottelunsa vahvistukseksi Lohela julkaisi kuvan Tove Janssonin möröstä. Nyt tuo möröillä pelottelija on maamme ja etenkin suomalaisten naisten edustaja maailmalla. Tämäkö siis on se kuva, jonka Suomen eduskunta haluaa antaa naisistamne ja uskonto- ja islamkäsityksistämne miljardeille omaa uskontoaan rauhanomaisesti harjoittaville muslimeille ja koko muulle maailmalle?

Lohela mörkö

Puhemiesrouvan vähemmistöjen halveksinta ei ulotu pelkästään turvapaikanhakijoihin. Homoseksuaalien yhtäläiset oikeudet kieltävä ja pirullinen, suorastaan silmille sylkäisevä oli ehdotus, että heidän tulisi tyytyä siihen, että lakihan sallii heidän mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa:

Se, että seksuaalisesti samaan sukupuoleen vetoa tuntevat ihmiset eivät käytännössä pysty avioliittoon vastakkaisen sukupuolen kanssa, ei kuitenkaan tarkoita, että lain soveltaminen olisi jotenkin epätasa-arvoinen. Homoseksuaaleillakin on oikeus mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa, jos he niin haluaisivat. Kolmella ihmisellä ei kuitenkaan ole oikeutta mennä naimisiin keskenään, vaikka haluaisivat.

On jo riittävän vastenmielistä se, että tuollaisella retoriikalla yleensä on niin paljon kannatusta, että sillä voi päästä eduskuntaan. Henkilö, joka on valinnut agendalleen ihmisvastaisia ja syrjiviä teemoja, on jokaiselle ajattelevalle ja sivistyneelle ihmiselle osoittanut, että hänellä ei ole Suomen kansalle mitään hyvää annettavaa. Se, että perussuomalaisten johdossa juuri rasistista ja syrjivää kampanjointia harjoittavat henkilöt ovat niitä, jotka läpäisevät sen kuuluisan tiheän kamman ja pääsevät puolueen ehdokkaiksi, on selkeä osoitus siitä, millaista politiikkaa puolue tekee ja haluaa tehdä.

Juuri valittu puhemies julkaisi muutaman päivän ennen valintaa Turun Sanomissa kirjoituksen, jossa hän jatkaa poliittista kampanjaa maahanmuuttajia vastaan. Nyt jo hiljainen tieto puhuu, rouva on jo sellaisessa asemassa rasistien joukossa, että hänen ei enää tarvitse käyttää kaikkein rumimpia ilmaisuja, vaan hän voi hyvitellä perussuomalaisia ja muita rasisteja vaikkapa tällaisin, kierrätetyin halla-aholaisin sanakääntein:

On naiivia kuvitella, että hyvin erilaisesta kulttuurista tuleva henkilö rajan ylitettyään omaksuu suomalaisen yhteiskunnan arvot ja käytöskoodin.

Kun hyvinäkään taloudellisina aikoina Suomessa toteutetulla kotouttamispolitiikalla ei ole saavutettu riittäviä tuloksia, ei nykyinen malli voi toimia taloudellisesti huonona aikana tulijoiden määrän ollessa jopa kymmenkertainen.

Vain hyvin pahantahtoinen ihminen ajattelee, ja halua kiihottaa muutkin ajattelemaan, että pakolaiset, jotka ovat henkensä kaupalla lähteneet kodeistaan ja nyt anovat maastamme turvapaikkaa, eivät haluaisi noudattaa maamme lakeja. Suomen eduskunnan puhemies on yksi tällainen ”ajattelija”. Inte min talman.

Kun yksi perussuomalaisia rasistisia ajatuksia ahkerasti jakanut ja halla-aholaiseen rasistijoukkioon julkisesti kuuluva henkilö vielä toisenkin kerran valitaan eduskunnan puhemieheksi, ei voi muuta kuin todeta, että eduskunta on täynnä näitä uuden määritelmän mukaisia tolkun ihmisiä: kansansa edustajia, jotka kyllä näkevät, mitä rasistit tekevät, ovat huomanneet, että rasismi ja vähemmistöihin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta lisääntyvät, MUTTA HE EIVÄT VÄLITÄ. He ovat, kuten tasavallan presidenttikin toivoo, aivan hiljaa, etteivät tulisi leimatuksi ääripääksi.

Juuri näin kävi 30-luvun Saksassa. Pikku hiljaa, askel askeleelta, me kuljemme samaa tietä. Salaa mielessään nämä ”tolkun ihmiset” toivovat, että rasistit hoitavat homman, estävät väärän väristen ja vääristä kulttuureista tulevien ihmisten maahanpääsyn ja tekevät jo maassa olevien elämän riittävän hankalaksi ja tolkun ihmiset saavat touhuta rauhassa omia pikku asioitaan, eikä kukaan koskaan syytä heitä sattuneista hirveyksistä, he kun vain olivat hiljaa.

Se on virhe. Saattaa nimittäin olla niin, että te, jotka vielä nytkin vaikenette, vaikka olette nähneet, mitä on tapahtumassa, olette hiljalleen liukumassa ääriryhmään. Te mahdollistatte ja siten sallitte vihapuheet, maahanmuuttajien päivittäin kohtaaman rasismin, oman väen pelottelun ja hysteerisiksi menneet pikkukylien tytöt ja naiset, sekä sairaalloisia piirteitä sisältävän poliittisten toimijoiden ja kansalaiskeskustelijoiden häirinnän ja uhkailun. Ihan mitä vain, kunhan saatte itse olla rauhassa ja esiintyä muka tasapuolisina poliittisina keskustelijoina. Ihan kaikille ei ehkä enää edes ole selvää se, että rasismi, uusfasismi ja uusnatsismi eivät ole sama kuin ”maassa maan tavalla”.

Mitä kertoo historiankirjoitus 50 vuoden päästä Suomen tapahtumista? Kuka on vastuussa yhteiskuntarauhan rikkoutumisesta, vainajista vastaanottokeskuksissa, vähemmistöjen pahoinvoinnista, syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta? Kuka tolkun ihminen tiesi, mutta vaikeni?