Kokoomuksen aatteellinen hallakausi

Thilo Sarrazin julkaisi v. 2010 Saksassa teoksen Deutschland schafft sich ab (Saksa lopettaa itsensä). Hänen ”yhteiskunta-analyysinsa” sisältää mm. väitteet, että Saksassa on liikaa muslimeja, he kotoutuvat muita tulijoita heikommin ja ovat tyhmempiä kuin saksalaiset. Kirja nousi nopeasti Euroopassa leviävän rasistiliikkeen suosikiksi ja sitä on myyty jo  yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Teos on nyt Saksan myydyin ei-kaunokirjallinen teos toisen maailmansodan jälkeen

Suuri lukijamäärä ei ole osoitus minkään teoksen kirjallisesta tai muusta annista. Kerrottakoon, että Hitlerin Mein Kampfia myytiin pelkästään Saksassa melkein 10 miljoonaa kappaletta ja Saksan valtio lahjoitti sitä vihkipareille kuin vihkiraamattua konsanaan. Toisin, kuin Sarrazinilla, Hitlerillä suurimpana huolena eivät olleet muslimit, vaan juutalaiset. Aatteen ja tavoitteiden perusta on kuitenkin täysin sama: ihmisten jaottelu meihin ja muihin ja muiden järjestelmällinen ja kylmä demonisoiminen.

Miksi tuo kirja nyt minua kiinnostaa? Siksi, että Kokoomuksen tuore puheenjohtajaehdokas, Elina Lepomäki, käytti sen sanomaa kylmästi hyväkseen vaalikampanjassaan eduskuntavaaleissa v. 2011.

Elina Lepomäki

Kirjaa ylistävässä ja sen nostattamaa hälyä kummastelevassa blogissaan Lepomäki kirjoitti:

 ”Saksassa toisen maailmansodan jälkeen vallinneeseen poliittisen korrektiuden hyssyttelykulttuuriin oli Sarrazinin virkkeissä muutama epäonninen sanavalinta liikaa. Ehkä ”juutalaisgeeni” ei ollut paras termi, vaikka kauttaaltaan myönteisessä merkityksessä sitä käyttikin. Böömiläisgeenistä puhuminen olisi herättänyt huomattavasti vähemmän kohkaamista skandaalinhakuisessa mediassa.”

Kirjan pääteemaa, saksalaisten ”katoamista”, referoivan blogitekstin väliotsikot kertovat olennaisen teille, jotka ette jaksa lukea koko nuivaa vuodatusta:

Saksalaiset näivettyvät pois

Kulttuuri katoaa

Vähemmän koulutetut lisääntyvät nopeammin

 Johtopäätös

Lepomäen teksti osoittaa, että hän on vilpittömästi sisäistänyt muslimi- ja maahanmuuttovastaisessa, niin sanotussa vastajihadistisessa liikkeessä keskeisen Eurabia-teorian.

Kirjoituksessaan Lepomäki pyrkii Thilo Sarrazinin avulla ikään kuin tilastotieteellisesti osoittamaan, että Saksan tyhmentyminen on väistämättä edessä, koska maahan saapuvien tyhmempien ihmisten sikiävyys on viisaita saksalaisia suurempi. Tähän tapaan:

”90 vuodessa suppenee lisääntymiskykyisten alkuperältään saksalaisten naisten määrä yli 90 prosenttia.”

 ”Muslimit myös säilyttävät hanakasti uskontonsa, ja uskonto määrää kulttuuria. Saksalainen kulttuuri katoaa tässä asetelmassa nopeasti.”

 ”Vähän koulutettujen keskuudessa vaihtuu sukupolvi nopeammin: 68 prosentilla 25-29-vuotiaista vähänkoulutetuilla naisilla on lapsia. Vastaava osuus on koulutetuilla naisilla 15%. Vähänkoulutetut naiset siis lisääntyvät merkittävästi nopeammin kuin hyvinkoulutetut.”

 ”Ihmisten ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle geenien myötä. Tarkkoja lukuja kunkin ominaisuuden periytyvyyden osalta ei ole olemassa – esimerkiksi älykkyyden katsotaan olevan 40-80-prosenttisesti perinnöllistä. Sisäsyntyisten ominaisuuksien lisäksi myös opitut ominaisuudet siirtyvät vanhemmilta lapsille. Esimerkiksi koulutustottumukset periytyvät sukupolvelta toisellemyös yhteiskunnissa, joissa koulutus on vapaata kaikille.”

Jouduin kaivamaan Lepomäen kirjoituksen esiin Internetin syövereistä. Hän oli nyt piilottanut kirjoituksen ja muuttanut sen jatko-osan otsikkoa poistamalla ensimmäisen lauseen: Rasismin ja tilastojen ero (osa II): Maahanmuuttoon kurssimuutos.

Jatko-osa on muistutusta edellisestä kirjoituksesta ja siitä, että Lepomäki on Jussi Halla-ahon linjoilla – itse asiassa lauseita ei edes erota perussuomalaisten rasistijoukkion teksteistä muuten kuin ehkä siinä, että laiskoiksi ja tyhmiksi kokoomuslainen Lepomäki nostaa pakolaisten rinnalle suomalaiset sosiaaliturvan saajat, jotka ”maahanmuutto-kriitikoiden kriitikot” ovat pilanneet: ”Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät.” Tilastot ja teoriat ovat nyt selvillä, hiljainen tieto elää kannattajien keskuudessa, ja yhteisesti hyväksyttynä johtopäätöksenä on se, että ne tyhmemmät sikiäjät on pidettävä maan rajojen toisella puolen. ”Autetaan niitä siellä missä ne ovat” –hokema ei Lepomäenkään tapauksessa ollenkaan pehmennä ajatuksen taustalla olevaa rasismia.

Lepomäen ilmiselvä tarkoitus oli noilla kirjoituksillaan saada rasistinen kansanosa huomaamaan, että jos perussuomalainen puolue junttilippiksineen ei ole omaan yhteiskunnalliseen asemaan sopiva, Kokoomuksessa olisi tarjolla tällainen näpsäkkä, varakas nainen. Hommaforumillakin asia heti noteerattiin, kirjoitus julkaistiin juuri vaalien alla v. 2011 etusivulla ja lukijoita muistutettiin keskusteluosiossa, että Jussi Halla-ahoahan voi äänestää vain Helsingissä.

Kokoomuksen kulku kohti äärioikeistoa sekä taloudellisissa että maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä on ollut jo pitkään selvää. Nuorisojärjestön ohjelmassa vuonna 2013 julkaistussa ohjelmassa oli nähtävissä selvää siirtymistä perussuomalaiseen ja rasistiseen suuntaan. Kunnon kohua asiasta ei noussut muualla kuin mediassa. Jotkut kokoomuslaiset toki ottivat asiallisesti kantaa ja silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi kauniisti, että Kokoomuksen perusarvoja ovat välittäminen ja suvaitsevaisuus.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että kovasti välitettiin rasistienkin äänistä ja suvaittiin sellaisten hankkijoita omassa puolueessa. Nyt Kokoomuksen äärioikeistolaisen linjan edistäjinä eduskunnassa ovat Lepomäen lisäksi ainakin Susanna Koski, jonka johdolla nuorisoliiton kyseenalainen ohjelma syntyi, sekä Wille Rydman, jonka puheenjohtajakauden aikana kokoomuslaisen nuorisojärjestön kasvava rasismi nousi useinkin esille mediassa.

Kokoomusta olen minäkin äänestänyt. Olen saanut kauppatieteellisen koulutuksen ja olen sitä mieltä, että poliittisessa päätöksenteossa on ensi sijassa otettava huomioon terveen talouden rakentaminen ja yritysten mahdollisuudet toimia kannattavasti. Vain silloin on mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä nykyinen suuntaus, että puolueelle tärkeintä onkin yrittäjien, ja etenkin vauraimpien yrittäjien, yksityinen hyvinvointi ja mahdollisimman suuri henkilökohtaisen omaisuuden kerääminen ja muu kansa, ”heikompi aines”, jätetään tappelemaan mahdollisesti heruvista almuista, on mielestäni kestämätön.

Viime vaaleissa en juuri tästä syystä enää äänestänyt Kokoomusta. Seuraavissa vaaleissa se ei tässä tilanteessa voi olla edes harkinnassa. Tiedän, että puolueessa nyt aatteet kamppailevat, mutta juuri tässä tilanteessa ihmisten yhtäläistä arvoa kunnioittavien kokoomuslaisten olisi uskallettava julkisesti ja selvästi puolustaa hyviä arvoja ja moraalia.

Julkirasismi, hyytävän kylmä politiikka ja elitismi tekevät puolueen kannattamisen mahdottomaksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Kokoomuksen aatteellinen hallakausi

Kommentointi on suljettu.