Jenni Haukion kirja kertoo kokoomuksen hiljaisesta rasismista

Varsin vähäiselle huomiolle jäi viime vuonna Porvoon entisen piispan, Björn Vikströmin, 17.7.2023 Hufvudstadsbladetissa julkaisema valistunut arvio siitä, kuinka presidentti Niinistön puolison, Jenni Haukion muistelmakirja ”Sinun tähtesi täällä” saattaa selittää Petteri Orvon ajattelua ja politiikkaa. Ruotsin kieli liittynee artikkelin saamaan vähäiseen huomioon, mutta myöskin se merkillinen, palvottu asema, joka Niinistölle oli luotu. Eihän häntä ja hänen vaimoaan sopinut arvostella tai liittää kyseenalaisiin asioihin. Niinistön jatkuva puuttuminen päivän politiikkaan kokoomuslaisen konservatiivin etunojalla, usein rasistisestikin, tuskin jäi keneltäkään huomaamatta. Ei liene kumma sekään, että vakka on tässäkin liitossa kantensa valinnut.

Vikström aloittaa artikkelin kertomalla, kuinka kohutut paljastukset Vilhelm Junnilan ja Riikka Purran rasistisista kirjoituksista ovat herättäneet kysymyksen, missä kokoomuksella menee nationalismin ja rasismin raja. Myös hallitusohjelma näyttää rajaavan oikeusturvan vain Suomessa syntyneisiin ja nyt kysellään, miksi kokoomus on hylännyt moraalinsa.

Vastauksen kysymykseen Vikström arvelee löytyvän Haukion kirjasta, joka paljastaa sen, miten Orpo ajattelee ja miten suomalaisuus laajemminkin kokoomuksessa ymmärretään. Vikström valaisee Haukion isänmaallista paatosta, joka muuttuu täysin kritiikittömäksi, kun hän kirjoittaa sotaveteraaneista ja lotista ja idealisoi heidän haluaan uhrata itsensä maansa puolesta.

Vikströmin mukaan kirjassa ei lainkaan mainita – ukrainalaisia pakolaisia lukuunottamatta – suomalaisia, joiden juuret ovat muissa maissa. Tuo on mielestäni hieno ilmaisu nykyään kirosanan lailla käytetyn ”maahanmuuttaja” tilalle: ”suomalainen, jonka juuret ovat muissa maissa”, ”finländare som har sina rötter i andra länder”. Haukion kirjassa maan historia on ”Kalevalasta suora linja Jääkärimarssin ja sotaveteraanien kautta nykypäivän Suomeen”. Kaikki mahdolliset ristiriidat (työväenliike, sisällissota, kielitaistelu, saamelaisten sortaminen ym.) on kokonaan unohdettu. Jää  vain ahkera, itsensä uhraava kansa.

Haukio kuuluu Vikströmin mielestä isänmaallisuudessaan konservatiivien leiriin, mutta on eettisissä kysymyksissä sosiaaliliberaali ja puolustaa myös erilaisia perhemalleja korostaen kaikkien samanarvoisuutta ja sitä, että ketään ei saa jättää ulkopuolelle – vaikka jättää uussuomalaiset huomiotta.

Vikström kysyy: ”Miten on mahdollista, että Haukion yhteiskunnallisessa asemassa oleva henkilö voi antaa näin kapean kuvan tämän päivän Suomen arjen haasteista? Jos se on virhe, se on noloa sekä hänelle itselleen että kirjan toimittajille. Jos se on tietoinen valinta, koska maahanmuuttokysymys koetaan liian polarisoiduksi, se on pelottavaa”.

Ihmettelen, että tunnetun kirkonmiehen noin suora kysymys ei ole herättänyt mitään vastakaikua ja kysymyksiä suomenkielisessä mediassa.

Tässä kohtaa Vikström mainitsee Orvon kömpelyyden. Muista kulttuureista tulevia ei suoranaisesti haluta sulkea pois tai heitä vähätellä, mutta siinä, kuinka kokoomuslaiset näkevät ”suomalaisuuden”, ei ole sijaa muualta muuttaneilla. Tämän seikan olen minäkin tunnistanut lukemattomissa kokoomuslaisissa ja muissakin hyvinvoivissa suomalaisperheissä. Halutaan olla siveästi vaikenevia ”tolkun ihmisiä” ja suoranainen rasismi on hys-hys, mutta somali- tai arabilapsia ei vain satu kuulumaan lasten kaveripiiriin. Hiljaista rasismia.

Vikström peräänkuuluttaa myös sitä, että Haukio, joka puhuu myönteisesti saamelaiskulttuurista ja suomenruotsalaisista, puhuisi myös siitä, kuinka nämä vähemmistöt voisivat edistää suomalaista  identiteettiä ja isänmaallisuutta. Muut kansalliset vähemmistöt, kuten romanit, juutalaiset ja tataarit, eivät esiinny Haukion kirjassa ollenkaan. Vikström toteaa, että Haukion kyvyttömyydessä antaa vähemmistöille rakentava rooli on samaa kuin konservatiivisten sosiaalianalyytikkojen, Francis Fukuyaman ja Samuel Huntingtonin näkemyksissä. Nämä väittävät, että vähemmistöjen taistelu oikeuksistaan uhkaa kansakunnan yhtenäisyyttä. Vikström kirjoittaa:

”Vähemmistöjen kokemusten tekeminen näkyväksi voisi johtaa kulttuuriperinnöstä ja historiasta luodun idealisoidun kuvan rikkoutumiseen”.

Vikström kuvaa mielenkiintoisesti Haukion aatemaailmaa:

”Hänen näkemyksessään Suomesta on yhtäläisyyksiä sen kanssa, miten populistiset nationalistit maalaavat omaa maataan ja sen menneisyyttä. Tämä sisältää eräänlaisen esi-isien sekä maan kulttuurin, historian ja luonnon sakralisoitumisen, joiden kaikkien sanotaan edustavan jotain pysyvää ja melkein pyhää.

Tarkoitukseni ei ole väheksyä kiitollisuutta isänmaasta ja vanhempien sukupolvien ponnisteluista. Se on perintöä, joka on välitetty kansankoulujen ja kansanopistojen, kotikaupunkijuhlien ja kansallisten juhlapäivien kautta. Mutta tuo Suomea koskeva kertomus uhkaa tulla ideologisesti kapeaksi, ja sillä näyttää olevan suuria vaikeuksia ottaa mukaan vähemmistöt ja uudet suomalaiset. Miten uusi tulokas voisi rakentaa suomalaista identiteettiään Haukion tapaan suomalaisen kulttuurin ja kielen sekä veteraanisukupolven uhrauksien kunnioittamisen varaan?”

Artikkeli päättyy: ”Elävän suomalaisen yhteiskunnan tulee tiedostaa historialliset juurensa, mutta tarvitaan myös erilaisuudelle avointa suomalaisuutta, jota jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus rikastuttaa ja viedä eteenpäin”.

Tähän tekee mieli kommentoida presidentti Niinistön tavoin: ”Tästähän me kaikki olemme samaa mieltä”.

Millainen on presidentti Stubbin suhde rasismiin? Hän ei ole malttanut pitää suutansa kiinni päivän politiikassa, vaan pyrki ohjailemaan äänestystä eduskunnassa. Mutta onko mitään jäljellä siitä rasisminvastaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, jota hän silloin tällöin on vaalien välissä poliittisissa avauksissaan vilautellut? Vai sulkeeko hänkin suunsa ja antaa kokoomuslaisen hiljaisen rasismin vallita?

https://www.hbl.fi/artikel/f6182fcd-8d5b-4de8-a9e6-ce1987841bf7

https://www.kyrkpressen.fi/nyheter/61850-bjorn-vikstrom-pekar-pa-den-tysta-rasism-som-ser-forbi.html Kyrkpressen: Presidentfruns bok: Björn Vikström utmanar den tysta rasism som ”ser förbi” RASISM. Recenserade presidentfrun Jenni Haukios memoarbok som ”förvånansvärt smal” i invandrarfrågan.

https://research.abo.fi/sv/publications/hur-f%C3%B6rst%C3%A5-petteri-orpos-agerande-svaret-finns-i-jenni-haukios-bo

https://www.hbl.fi/artikel/f6182fcd-8d5b-4de8-a9e6-ce1987841bf7

file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/Orpo_och_Haukio_17.7.2023(3).pdf

Orvon nimi on Orpo

On tuo Petteri Orpo vähän nolo tyyppi, kun ei sukunimi Orpo alkuperäisessä merkityksessään hänelle kelpaa. Hänen isoisänsä, vuonna 1888 syntynyt Matti Selim Grönholm jäi orvoksi, kun vanhemmat kuolivat kulkutautiin. 1900-luvun alussa, jolloin suomalaisuus nousi arvossa, Matti vaihtoi sukunimensä suomenkieliseksi ja hänestä tuli Orpo. Petteriä tuo on harmittanut niin, että on sanonut isoisänsä olleen huono ruotsissa, kun tuolla lailla on Grönholmin kääntänyt. Ei mies sen vertaa kunnioita orvon isoisän kohtaloa ja sitä, kuinka kauniisti hän on menetyksensä muistoksi Orpo-nimen ottanut.

Politiikassa, niin kuin muutenkin elämässä mies menestyy nimestään riippumatta – jos nyt ei aivan orpo piru ole. Orpo on kuitenkin niin kovasti ajatellut nimen miestä pahentavan, että lähetti v. 2013 medialle tiedotteen, jossa esitti toiveen, että sukunimi taivutettaisiin genetiivissä hänen sukunsa yli satavuotisen käytännön mukaisesti ”Orpon”. Petteri vetosi muka vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan nimi taivutetaan niin kuin nimenhaltija haluaa. On sitä voitu Turun murteella niin taivuttaakin, turkulaiset taivuttavat isoisää tarkoittavan pappa-sanankin ”pappan”, ”pappalle”.

Orvon mainitsemaa käytäntöä ei kuitenkaan ole. Kotimaisten kielten keskus kertoo, että nimet taivutetaan niin kuin sanat muutenkin taivutetaan, eikä nimenhaltijan toivomusta koskaan tarvitse julkisessa viestinnässä noudattaa, vaan suomen kieliopin mukainen taivutus on aina korrekti.

Vuonna 2013 Orpo oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana jo sen verran iso kiho, että osa mediasta taipui käyttämään Turun murretta. Vielä v. 2016 Aamulehden Jussi Tuulensuu kuitenkin kirjoitti pääkirjoituspalstalla suoraselkäisen isänmaallisesti näin:  

”Miksi Aamulehti taivuttaa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orvon sukunimen Orvon eikä Orpon? Lyhyt vastaus: Aamulehdessä noudatamme mahdollisimman tarkkaan suomen kielen virallisia suosituksia. Tämä on yksinkertaista ja johdonmukaista.” Armon vuonna 2024 Aamulehdessä on kuitenkin paljon ”Orpon”-taivutuksia. Suomen Tietotoimisto sinnitteli pitkään, mutta ilmoitti sekin vuonna 2016 liehittelevänsä sisäministeriä ja taipuvansa taivuttamaan suomea virheellisesti.

Molempia taivutuksia mediassa yhä näkyy, onhan suomen kielen oikeellisuus monelle toimittajalle tärkeää. Tiedä sitten, kuinka selkärankainen Petteri Orpo itse on taivutuksissaan: mahtaako kirjoittaa ja lausua esim. poikansa ja hänen kaimojensa nimet säännönmukaisesti ”Pekkan” ja ”Pekkalle”. Tai – niin kuin eräs vääräleuka huomautti – taipuuko kyrpäkin sitten ”kyrpän”?

Jos Orpo todella haluaa, että hänen nimensä taivutetaan mediassa aina ”Orpon”, hänen olisi syytä vaihtaa sukunimensä muotoon ”Orppo”. Tosin Petteri itse ja hänen sukulaisensa taivuttaisivat silloin ”Orppon”, mutta Petteri ei varmastikaan alkaisi vaatia medialta samaa, koska kummastakaan ei syntyisi mielleyhtymiä orpo poika poloiseen.

Sikäli kyllä ymmärrän Petterin epätoivon, että hänen sukunimeään voidaan oikein taivutettuna käyttää näinkin ärsyttävästi: ”Miltä tuntuu Suomi ilman Marinia?” ”Orvolta”.

Natsismin vastustaminen ei ole anarkiaa

Vaikka Suomen nykyinen hallitus ja poliisi niin antavat ymmärtää, natsististen itsenäisyyspäivän marssien vastustaminen ei ole laitonta tai kyseenalaista. Jos haluamme puolustaa Suomen demokratiaa ja estää äärioikeiston nousua, se on suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Joka vuosi näihin aikoihin nousevat vällyn alta myös ihmiset, jotka ajattelevat olevansa demokratian puolella ja rientävät nettipalstoille voivottelemaan, kuinka kauheata on osallistua natseja vastustavaan mielenosoitukseen. Natsien vastustaminen kuulemma kääntyy tuolla tavoin itseään vastaan. Nämä lienevät niitä ”tolkun ihmisiä”, joiden kuuluu vain kauniisti katsella vierestä, kun demokratian perustan murtajat pyrkivät valtaan. Nettiryhmässä voi toki sanoa sanottavansa, mutta niin, ettei vain loukkaa natseja, persuja ja kokoomuslaisia.

Olemme uusfasismin etenemisessä Suomessa jo niin pitkällä, että rasistien ”mestari” pääsee eduskunnan puhemiehen asemasta suomaan suosionsa natsimarssille. Sieltä hän myös tyrkkii mediaa ja väittää sen valehdelleen, että hän, viaton ”mestari”, olisi osallistunut natsimarssille v. 2018, kun hän vain kävi Töölöntorilla kuuntelemassa puheet. Tuolla eleellä ja kaikella muulla tekemisellä viimeisten 20 vuoden ajan Halla-aho ei tietysti mitenkään ole osoittanut edustavansa suomalaista uusfasistista, rasistista liikettä, jonka tarkoituksena on, niin kuin Halla-aho on julistanut: ”Suomen islamisaation estäminen” ja jonka yksi tavoite on Riikka Purran viimeksi vaaleissa mainostama ”nolla turvapaikanhakijaa”. Tällä ei luonnollisesti tarkoiteta vaikkapa ukrainalaisia, joita suurin osa Purran ja Halla-ahon aatetovereista ei heidän ihonvärinsä vuoksi vielä laske ”haitallisiin ihmisiin”.

Niin kuin kerran ennenkin, maahanmuuttajista se alkoi ja nyt ollaan siirrytty seuraaviin halveksuttuihin vähemmistöryhmiin. Hallitus pitää tarkasti huolta siitä, että talouden leikkaukset osuvat kipeimmin maahanmuuttajiin, vammaisiin, sairaisiin ja sellaiseen kulttuuriin, jota kansallismielinen valtiovarainministeri pitää alamaiskansalle turhana, elitistisenä palveluna. Tässä toki on takana sekin, että kulttuurin tuottajina on paljon vasemmistolaisesti ajattelevia ihmisiä. Siis sellaisia, jotka haluavat muille hyvää. Heidät sinimusta hallitus lukee vihollisiin.

Mielen osoittaminen uusfasisteja ja rasisteja vastaan ei ole anarkiaa, kommunismia eikä islamismia. Ei riitä myöskään se, että mennään ja marssitaan kauniisti vastaan. On tarpeen käyttää myös passiivista vastarintaa, jos poliisi osoittaa turvaavansa vain natsien oikeuden mielen osoittamiseen, aitaa heille Töölöntorin, riistää vastamielenosoittajilta lippuja ja heittää ne aidan toiselle puolelle natsien poltettaviksi. Helsingin poliisi on itsevaltaisesti suonut natseille oikeuden varata Töölöntorin omaan käyttöönsä itsenäisyyspäivinä hamaan tulevaisuuteen. Vastamielenosoittajiin poliisi suhtautuu karsaasti ja on osoittanut neuvotteluissa järjestäjien kanssa ylimielisyyttä ja halveksuntaa. Siksi on tullut tarpeelliseksi yhä enemmän harjoittaa kansalaistottelemattomuutta. Ei ole oikein, että poliisi kehottaa kunniallisia ihmisiä poistumaan turvatakseen natseille leveämmät oltavat Helsingin kaduilla. Ymmärrän, että väkivallan uhka on selvä, jos natsijoukkiot kohtaavat vastamielenosoittajat kadulla, ja toisella puolellakin on tappeluhalukkaita. Siksi poliisin läsnäolo on tarpeen, niin kuin yleensä mielenosoituksessa.

Valtaisa enemmistö tavallisen kansan mielenosoittajista on täysin rauhallista, Suomen tulevaisuudesta huolestunutta väkeä. Natsien puolustelijat sanovat, että he taas ovat rauhallisia kansallismielisiä ja korostavat heidän sananvapauttaan. ”Kansallismielinen” tarkoittaa perussuomalaisten ja kokoomuksen äärilaidan nykykielessä samaa kuin rasisti, fasisti ja natsi. Demokratian tulee taistella rasisteja, fasisteja ja natseja vastaan.  

On tarpeellista näyttää, että vastustusta on. On tärkeää saada muutkin huomaamaan, mitä Suomessa on meneillään. On saatava myös Suomen media puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, ei riitä, että Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ollaan huolissaan Suomen äärioikeistolaistumisesta. Olen itse osallistunut Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen kahdesti ja Turku ilman natseja -mielenosoitukseen kolme kertaa. Tavallinen sitoutumaton eläkeläistäti Hyvinkäältä satojen ja tuhansien samanmielisten joukossa. Tunnelma on korkealla ja tulee hyvä mieli, kun edes yrittää jotain.

Älä sinäkään jätä asioita sille tolalle, että natsit saavat vapaasti marssia Suomen kaupunkien kaduilla.

Kokoomuksen vaalieväät: rasismia ja ruisleipää

Vaalien sinimusta pari taistelee samoista äänestäjistä. Kuva: Iltalehti

Helmikuussa sattui Hyvinkäällä kauppareissulla silmiimme kokoomuksen vaaliteltta. Kauppakeskuksen edessä paistettiin isolla joukolla makkaraa ja jaettiin ruisleipää. Suuri banderolli mainosti julkirasistista ehdokasta. Se oli hätkähdyttävää: onhan se tiedetty, että kokoomus liukuu koko ajan oikeammalle ja rasistiset möläytykset ovat eduskuntaryhmässäkin lisääntyneet, mutta että kuljetaan vaalikampanjassakin isoin satsauksin rasistit edellä.

Puoluetta ei voi pestä rasismista puhtaaksi sillä, että kokoomuslainen sanoo: ”Kyllä minä hyväksyn maahanmuuton, meillehän tarvitaan lähihoitajia” tai ”Kyllä tänne ovat tervetulleita kaikki ne, jotka ovat valmiita töitä tekemään”. Molemmat tokaisut sisältävät rasistien yleisesti rummuttamat valheet, että maahanmuuttajat kelpaavat vain alempien palkkaluokkien töihin ja suurin osa heistäkin yrittää päästä tänne laiskottelemaan sosiaaliturvan varaan.

Kokoomus julkaisi vuoden 2021 heinäkuussa maahanmuutto- ja kotiuttamisohjelman, jossa se ehdotti maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturvan eriyttämistä. Suuri yleisö puuttui  termiin ”kantasuomalainen”, jota pidettiin rasistisena. Termi poistettiin, mutta ohjelma oli ilman sitäkin umpirasistinen. Sehän sisälsi ajatuksen ”meistä kantasuomalaisista” ja niistä muista, jotka eivät ansaitse samaa sosiaaliturvaa, jos jäävät työttömiksi eivätkä heti löydä uutta työpaikkaa. Perustuslain mukaan kaikki asukkaat ovat samanarvoisia.

Maahanmuutto-ohjelman äiti oli Pia Kauma, joka edellisellä vaalikaudella tipahti eduskunnasta kadehdittuaan turhan näkyvästi maahanmuuttajien hankkimia upouusia lastenvaunuja. Tälle kaudelle hän pääsi takaisin ja peräti kolmanneksi varapuheenjohtajaksi touhuamaan vääränlaisten maahanmuuttajien vastustamista.

Kokoomuksen ohjelma oli niinkin selvästi rasistinen, että perussuomalaisten Jussi Halla-aho piti sitä halpahintaisena poliittisena ja populistisena temppuna ja suorastaan varkautena – olihan ehdotetut toimenpiteet Halla-ahon mukaan suurelta osin lainattu perussuomalaisten ohjelmista. Hupaisasti Jussi myöskin mainitsi, että toimista osa ei olisi toteuttamiskelpoisia ilman perustuslain muuttamista. Mutta ovat siis osa perussuomalaisten ohjelmaa. Populistit kisailivat keskenään siitä, kummalla on oikeus olla rasistisempi.

Yle oli tuolloin v. 2021 haastatellut kokoomusväkeä ja tullut siihen tulokseen, että kyseenalaista maahanmuutto-ohjelmaa kannatti suuri osa kokoomuslaisista. Maahanmuuttovastaisuudella eduskuntaan ratsastanut varapuheenjohtaja Elina Valtonen ei halunnut kommentoida. Monet eivät halunneet ottaa kantaa oman ryhmänsä ehdotukseen – joillakin siis ehkä vielä vähän omatunto soimaa – tai oman kannan esille tuominen ei ole omia äänestäjiä ajatellen suotavaa.

Kolmas ryhmäjohdon jäsen, toinen varapuheenjohtaja Jukka Kopra on ilmaissut rasistisen perusvireensä selvästi.  Hän on kertonut suosivansa ”perusporvarihallitusta” ja haluaisi estää  turvapaikan hakemisen Suomen rajalta. Pakolaisista kun suurin osa Kopran mukaan käyttää väärällä tavalla hyväksi järjestelmää. Meillä on paljon yllättävän paljon väkeä, jotka kadehtivat kaiken menettäneiden pakolaisten saamaa tukea, mutta että ihan kokoomuksen ryhmäjohdossa.

Kuka sitten oli tuo kokoomuksen banderollipoika Hyvinkäällä? Tere Sammallahti, vakiovieras Marja Sannikan ja Sanna Ukkolan persumyönteisissä haastatteluohjelmissa. Kokoomuksen rattaille tarvitaan TV:stä tuttuja tekijöitä. Sammallahti on myös yksi Twitterin räyhäkän vihapuhetilin, Päivän Byrokraatin kirjoittajista.

Meille Tere kerskui oleskelleensa Yhdysvalloissa ja siellä huomanneensa, että sosiaaliturvaa ei pidä antaa maahanmuuttajille. Tästä asiasta hän on kirjoittanut blogissaan jo vuonna 2015. Kuvaavaa tuossa kirjoituksessa on Teren ohje, mihin suuntaan maahanmuuttoa olisi vietävä: ”Uudessa systeemissä uusien tulijoiden ensimmäiseksi valintakriteeriksi voitaisiin ottaa perheenyhdistämiset ja toissijaiseksi kriteeriksi esimerkiksi alle 10-vuotiaiden tyttöjen maahan ottaminen.” Rasistien unelmahan on kautta vuosien ollut, että pojat ja nuoret miehet jätettäisiin rajan taa ja maahan ”tuotaisiin” peräkammareiden poikamiehille sopivan nöyrää vaimoväkeä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on noteerannut puolueessaan tapahtuneen uusfasistisen ja putinistisen rasismin virtauksen ja pyörtänyt entiset puheensa arvopohjien erilaisuudesta. Nyt ollaan valmiita samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Persurasismin Orpo kuittaa näin:

”Minusta yksittäisillä sopimattomilla tai rasistisilla puheenvuoroilla ei voi leimata kaikkia perussuomalaisia ja puolueen äänestäjiä. Arvoihini kuuluu se, että annetaan vaaleissa ihmisten äänestää ja kertoa mielipiteensä ja arvioidaan sen pohjalta, millainen hallitus voi syntyä. Tässä ajassa tarvitaan yhteistyötä, ja minusta on väärin rajata jo etukäteen suurta äänestäjäjoukkoa pois.”

Tuosta äänestäjäjoukosta – rasisteista – suuri osa tulee äänestämään kokoomusta. Eihän heitä toki kannata pois rajata. Demokraattisissa vaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus päättää, millainen hallitus maahan voi syntyä. Rasismilla ja ihmisten eriarvoistamisella keinottelijoiden en soisi 2000-luvun Suomessa päätyvän hallituksen muodostajiksi.

Onko Suomi nyt lännessä ja Halla-aho tehnyt parannuksen?

Kun Suomi jätti Nato-hakemuksen, monet riemuitsivat, että Suomi kuuluu vihdoin länteen. Tuollainen riemu oli mielenkiintoista senkin vuoksi, kun edelleen kovasti odotellaan, että Turkin sulho vastaisi myöntävästi kosintaan. Tekeekö liittolaissuhde Turkkiin meistä entistä länsimaalaisempia. Olemmeko nyt lännessä?

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa haastateltiin elokuussa 2019 hänen suhtautumisestaan siihen, että Unkaria on vaadittu palaamaan ruotuun ja tunnustamaan EU:n yhteiset arvot ja kunnioittamaan länsimaisen demokratian normeja ja standardeja.

Halla-aho oli sitä mieltä, että Unkarin kovistelu liittyy siihen, ettei maa jaa eurooppalaista ”valtavirtanäkemystä maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä”. Toisin sanoen Halla-ahon mielestä Unkarin harjoittama rasismi ja uusfasismi, korruptio, sananvapauden rajoittaminen ja oikeusvaltio-ongelmat ovat juuri oikeanlaista politiikkaa ja Suomen ja EU:n osoittama kritiikki väärin. Perussuomalainen puolue ei siis ainakaan tuolloin tuntunut jakavan läntisiä arvoja.

Olemmeko nyt sitten lännessä? On Jussi Halla-aho muuttunut ja länsimaistunut? Ovatko perussuomalaiset tulleet järkiinsä? Maahan tuleviin vieraisiin miehiin jäniksen kaltaisella pelolla suhtautuva suomalainen lienee lähempänä entisiä metsäläiskansoja kuin edes itäisiä, sotaisia naapureitamme. Itäänhän perussuomalaiset ovat viime vuodet katsoneet suopein silmin, sillä Putinin harjoittama fasistinen kuri, homoviha ja ulkomaalaisten maahantulon estäminen ovat olleet hyvin perussuomalaista politiikkaa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne hiukan muuttui. Halla-ahon henkilökohtainen venäläisviha nousi pintaan, ukrainan kielen taito herätti ihastusta ja yhtäkkiä homssuinen kielitieteilijä ja siviilipalvelusmies olikin yksi maamme suurimmista ja median ahkerasti siteeraamista sotataidon asiantuntijoista.

Lähensikö sota Ukrainassa meitä länteen? Se, millaisella innolla mieskansan keskuudessa ruvettiin seuraamaan sotaa ja jokaista tappamisen yksityiskohtaa ja tillittämään videoita hiekkarinteen koloissa lymyilevistä saaliseläimistä, ei vaikuttanut kovin läntiseltä ja rauhaa toivovalta. Vaikutti siltä, että Suomi pelaa sotaisaa tietokonepeliä. Tietokoneen takana kyyristelevät nörtit olivatkin kaikki Halla-ahon ohella arvostettuja sotastrategeja. Läntisemmäksi tämä tuskin on Suomea tehnyt. Amerikkalaisuus, republikaanisuus ja trumpismi ehkä ovat tulleet liki.

Huoli itänaapurin käyttäytymisestä ja mahdollisesta Suomeenkin kohdistuvasta aggressiosta on aiheellinen, mutta sen ei saisi antaa johtaa vihapolitiikan ja fasistisen kukkoilun nousuun oman maan politiikassa.

Nyt on kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yhtäkkiä kovasti lähentynyt perussuomalaisia.

Kun Jussi Halla-aho v. 2017 valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, kokoomus ei saattanut jatkaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, koska puolueilla ei ollut sama arvopohja. Orpon mukaan silloin ei arvattu, millaiseksi puolueeksi perussuomalaiset muodostuu. Nyt  perussuomalaisten kanssa voidaankin neuvotella yhteistyöstä. Ovatko perussuomalaiset siis länsimaistuneet, kunnioittavat länsimaisia arvoja ja demokratian perusteita? Tuskinpa. Orpon vallanhimo vain on niin suuri, että millaiset arvot tahansa käyvät, kunhan päästään kaatamaan sote, siirtämään tulovirrat yksityisille toimijoille ja lisäämään oman porukan varallisuutta kansan kurkkua kuristamalla. Näin suurten tavoitteiden vuoksi voidaan vallan hyvin uhrata muutaman väärän näköisen pakolaisen henki ja estää maahanpääsy niistä maista, joiden nuorista miehistä perussuomalaiset eivät tykkää.

Nyt voimme vain toivoa, että enemmistö Suomen äänestysikäisestä kansasta on yhä länsimaisella tiellä ja ymmärtää, että uusfasistien ja rasistien voimin ei demokratia kauan säily. Unkarin ja Puolan kansojen ongelmat ovat kaikuja toisen maailmansodan ajoilta. Perussuomalaisten Riikka Purra toitotti Twitterissä, että puolue ei halua gallupsuosiota, he haluavat valtaa. Sitä ei kerrota, mihin tuo valta aiotaan käyttää. Siltä Petteri Orpokin sulkee silmänsä – tai on sitten asiasta hiljaisesti samoilla linjoilla. Onhan kokoomuksessa vielä Rydmanin poistuttuakin suuri maahanmuuttajavastainen, rasistinen joukkio, joka vesi kielellä odottaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon kanssa.

Yllä on jälleen yksi esimerkki Halla-ahon sinnikkäästä myyräntyöstä maahan saapuneiden pakolaisten epäinhimillistämiseksi. Kun on tapahtunut raiskaus, rasistipoliitikko epäilee aina maahanmuuttajaa tekijäksi. Sitä hän ei sano suoraan, sillä hän tietää, että hänen kannattajansa kyllä tietävät, mitä ”mestari” tarkoittaa.

Onko porvariston hillitty rasismi hyväksyttävää?

Timo Soini kirjoitti blogissaan 20.9.2015 otsikon ”Maahanmuuttolinja kiristyy huomattavasti” alle seuraavasti: ”Perussuomalaiset ovat jo vuosia varoittaneet sekä moraalittomasta europolitiikasta ja löperöstä maahanmuuttopolitiikasta Euroopassa, myös Suomessa. Minua, EU-politiikasta ja Jussi Halla-ahoa maahanmuuttopolitiikasta, on arvosteltu rajusti. Vääriksi väitteitämme ei ole todistettu”.

Timo Soini blogissaan 20.9.2015

Tuohon päivään mennessä perussuomalaisten rasistinen ja uusfasistinen henki oli jo moneen kertaan pulpahtanut pintaan, tankit oli lähetetty Kreikan kaduille, rikostutkintoja ja tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta oli ollut useita ja Facebookiin perustettu ryhmä: Perussuomalaisista erotetut. Kaikki me tiesimme, että perussuomalaisista erottaminen tapahtui vain silloin, jos rasistinen möläyttely oli niin törkeää, että siitä nousi sosiaalisessa mediassa riittävän suuri kauhistelu tai perussuomalainen ei osannut tilanteessa olla riittävän nöyrää poikaa johdon suuntaan. Tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei ole ollut riittävä syy.

Turvapaikanhakijoiden mustamaalaaminen oli ja on määräävä osa perussuomalaisten toimintaa. Se pitää vain osata tehdä riittävän hillitysti.  Riikka Purrakaan ei siihen kykene, vaikka media on hehkuttanut perussuomalaisten nyt hänen johdollaan sopivan entistä paremmin hillittyä rasismia suosivan kokoomuksen hallituskumppaniksi.

Riikka Purra Twitterissä 2.1.2020

Kun nyt turtiaislaiset ovat päässeet median huomion kohteeksi, on syytä muistuttaa, että Ano Turtiainen ja hänen sihteerinsä eduskunnassa, James Hirvisaari, ovat molemmat näitä perussuomalaisista erotettuja tai ”eronneita” ja he jatkavat perussuomalaisen politiikan tekemistä. Hommaforumilla sovittiin jo aikojen alussa, että yhteiselle asialle kelpaavat myös kokoomuslaiset rasistit ja kaikki, jotka ilmaisevat halunsa ”islamin invaasion” estämiseen. Hirvisaari oli Soinin mukaan ”itseohjautuva” ja Turtiainen nousi julkisesti Mestaria vastaan.

Suomalainen media ei vieläkään, toisin kuin vaikkapa ruotsalaiset, pidä perussuomalaista puoluetta rasistisena eikä ota puoluejohtoa kunnolla kiinni puolueessa ilmenevästä rasismista. Törkeimmätkin rasistisen retoriikan käyttäjät ohitetaan olankohautuksella. Ano Turtiaisen hörhöilystä voitiin nyt tehdä kunnon paljastusartikkeli Helsingin Sanomiin, kun siinä ei loukata paria suurta eduskuntapuoluetta, niiden rahoittajia ja vaalikansaa. On muka kysymys pienestä hörhöjoukkiosta, vaarallisesta, mutta ei kunniallisiin rasisteihin kuuluvasta.

Dagens Nyheter ilmaisee 27.8.2015 selkeästi, että Timo Soini välttelee puolueensa rasistisuuden tunnustamista
https://www.dn.se/nyheter/varlden/utrikesminister-soini-valjer-att-ducka-for-rasistiska-utspel/

Kun vain äänestäjät huomaisivat sen, että samalla edistetään Perussuomalaiset rp:n rasistista politiikkaa. Perussuomalaiset ovat Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon johdolla jo päässeet ensimmäiseen tavoitteeseensa: rasistinen puhe on arkipäiväistetty. Hyvin nopeasti se johtaa siihen, että se on totta. Siitä ei sitten olekaan enää pitkä matka väkivaltaisuuksiin.

Oletko vilpitön demokratian puolustaja?

Jalkapallomaajoukkueen kapteeni sai myös kuraa niskaan, kun asettui näkyvästi rasismia vastaan.

Rasismin vastustaminen ja yhteiskunnan säilyttäminen demokraattisena ja elinkelpoisena onnistuu vasta kun jakamatonta ihmisarvoa ja tasa-arvoa vilpittömästi puolustavat ihmiset lähtevät mukaan.

Aika iso osa suomalaisista suhtautuu rasistisesti maassa oleviin ”ulkomaalaisiin”. Kirjoitin sanan lainausmerkkeihin, sillä eiväthän he ole ulkomaalaisia, jos ovat tähän maahan asumaan asettuneet. Enemmistö suomalaisista tunnistaa jo ongelman yhteiskunnassa, mutta vain harvat haluavat tai uskaltavat kunnolla asettua rasismia vastaan.

Juuri sinun, tavallinen, hyvinvoiva ihminen, jota politiikka ei juuri kiinnosta, mutta joka ymmärrät, kuinka vakavasta asiasta on kysymys, pitäisi olla aktiivinen tässä asiassa. Mukana olon ei tarvitse tarkoittaa lähtöä barrikadeille. Mutta siihen ei myöskään riitä ajattelu: ”Minä en koskaan toimi rasistisesti” tai ”Minulla on vaikka kuinka paljon ulkomaalaisia ystäviä”. Riittää, kun edes joskus painat tykkäyksen jollekin rasisminvastaiselle kirjoitukselle. Jos oma kaverisi jakaa sellaisia, mikä kumma on perustelusi sille, että et koskaan tukisi häntä näin tärkeässä asiassa? Yksityisviestillä, jos pelottaa, mutta mieluummin julkisesti – tykkäyksin, kannustavin tai kantaa ottavin kommentein. Tämä on asia, jota ei vain voi unohtaa ja jättää muiden hoidettavaksi.

Jos ajattelet, että politiikka on politiikkaa ja taloudesta huolehtiminen on järki-ihmisen hommaa, rasismista hölöttäminen vasemmiston ja ämmien touhua, et kuulu järki-ihmisiin. Jos missä, juuri tässä kohtaa on unohdettava jako vasemmistoon ja oikeistoon ja havahduttava vihdoinkin huomaamaan, että jokainen asia, joka liittyy arvoihin ja toisista ihmisistä välittämiseen, ei ole ”vasemmistolaista” eikä mikään sivuseikka, jonka voit tolkun ihmisenä unohtaa.

Jos taas ajattelet, että eihän siinä mitään väärää ole, jos pidetään vähän ”omien puolta” ja heitetään maasta pois väkeä, jolla on väärä kulttuuri, uskonto, sukupuoli tai ulkonäkö, olet jo – ehkä huomaamattasi – aika syvällä rasismin syövereissä.

Sellaisessa yhteiskunnassa, missä tuollainen ajattelu on yhtäkkiä valtavirtaa, ei piankaan ole ”meitä”. On vain toisiaan kyttääviä ryhmittymiä, jotka ilmiantavat toinen toisiaan pysyäkseen suosiossa ja välttääkseen putoamisen hylkiöiden kastiin. Vihapolitiikka johtaa aina siihen, että hyvää ei enää ole, on vain pelko ja ennakkoluulot, jotka pian yltävät kaikkiin läheisimpiinkin. Vihapoliitikko pysyy vallassa vain vihan ja pelon avulla. Vastakkaiset mielipiteet omassa puolueessa vaimennetaan – vaikka väkivalloin.

Kun puolisoni kanssa aikanaan läksimme vastustamaan perussuomalaisten rasistista marssia, persukonstit olivat monet. Puolisoni yritykseen saapui aivan lähipiiristämme kirjeitä, joissa kummasteltiin, kuinka on mahdollista, että yrityksen työntekijä ja tämän vaimo käyvät julkista kampanjaa perussuomalaisia kansanedustajia vastaan. Ajattelivat, onnettomat, pystyvänsä näin vaikeuttamaan puolisoni työuraa. Arvaattekin varmaan, kuinka esimies suhtautui: ”Oikealla asiallahan te olette”. Emme Suomessa vielä ole siinä vaiheessa, että Puolueen vastustajat menettävät työpaikkansa.

Nyt ovat äärioikeistolaiset otteet kuitenkin jo koventuneet. Jatkuvasti ovat uutisissa murhayritykset, henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten suunnittelu, järjestelmällinen pandemian kieltäminen ja ihmisten usuttaminen hallituksen määräämiä toimenpiteitä vastaan. Toimittaja on tuomittu sakkoihin natsin nimittämisestä natsiksi. Tutkijat eivät uskalla tutkia tärkeitä aiheita vihakampanjoiden pelossa. Sekä perussuomalaisten että kokoomuslaisen äärilaidan kommentointi sosiaalisessa mediassa on yhä törkeämpää ja syrjivämpää.

Merkit ovat selvät. Yhteiskunnan koveneminen ja demokratian rapistuminen ovat kuitenkin pysäytettävissä.

Se on kiinni sinusta. Se on kiinni siitä, mille puolueelle äänesi annat, mitä vaadit kansanedustajaltasi ja kunnallisvaltuutetultasi. Kuinka kauan ajattelit sallia sen, että sinun puolueessasi saavat esteettä toimia rikolliset, kansanryhmää vastaan kiihottajat ja laiskat moukat, jotka käyttävät kansanedustaja-aikansa lähes pelkästään rasistiseen trollaukseen ja naisvihamieliseen häirintään sosiaalisessa mediassa? Niin kauan kuin sallit sen, olet yksi heistä.

Mitä äänestät, jos äänestät perussuomalaisia?

Mitä olet saanut, kun olet äänestänyt perussuomalaisia? Kuinka paljon perussuomalaiset ovat tuottaneet onnellisuutta ja hyvinvointia tähän maahan? Kuinka moni vaalilupaus on täyttynyt? Tuskin monikaan ja jos joku onkin, sen lisäksi on tullut niin paljon vääryyttä ja pahaa, että sen tuoma hyvä on jo moneen kertaan kumoutunut. Onko perussuomalaisen antama vastine äänellesi vain se, että saat lukea ja kuunnella rumia? Sillä tapaako ajattelit Suomen muuttuvan lapsillesi paremmaksi paikaksi elää?

Oletko seurannut perussuomalaisten esiintymistä eduskunnassa? Perussuomalaiset räyhäävät, riekkuvat ja pärskäyttelevät käsiteltävään asiaan täysin kuulumattomia, usein rasistisia kommentteja. Kuinka paljon tämä vie aikaa tähdellisistä asioista ja kuinka paljon se kiristää ilmapiiriä ja estää asiallisia kansanedustajia keskittymästä työhönsä?

Vaikka perussuomalaiset kuinka tekisivät kunnanvaltuustoissa ihan normaalejakin avauksia kunnan asioista, kaikki tapahtuu vain oheis- ja peitetoimintana puolueen rasistisen ohjelman edistämiseksi. Jokainen kunniallinen ihminen, joka haluaa edistää kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia voi valita puolueekseen jonkun muun kuin perussuomalaiset. Miksi jotkut ihan mukavan tuntuiset tyypit valitsevat rasistipuolueen?

Eivät ole kokoomuslaisetkaan ollenkaan kuivilla tässä asiassa. Katsotaanpa vaikkapa Helsingin kokoomusta. Kun he viimeksi valitsivat omaa pormestariehdokastaan, ehdolla oli vain yksi säällinen ehdokas ja toinen erittäin kyseenalainen, toistuvista rasistisista kommenteistaan tunnettu kansanedustaja. Jälkimmäinen sai peräti 34 % äänistä.

Aina on ollut äänestäjiä, jotka ovat äänestäneet naisen sukuelintä, Aku Ankkaa, Mikki Hiirtä tai Batmania. Monesti tuntuu, että parempi tapa sekin on purkaa pahaa oloa ja pettymystä omaan menestymiseen, kuin äänestää rasistia ja uusfasistia.

Työperäisestä maahanmuutosta puhuvilla on puolueperäinen sairaus

Työperäisiä ihmisiä

Äärioikeistolaiset ja Suomea ”valkoisena” säilyttelevät poliitikot puhuvat usein työperäisestä maahanmuutosta silloin kun haluavat peittää rasisminsa. He ajattelevat, että he ovat hyviä ihmisiä, kun he muistavat mainita, että he hyväksyvät kyllä sellaiset ihmiset, jotka tulevat tänne töitä hakemaan. Tosin tämäkään ei kaikille riitä. Moni ajattelee, että tänne saa tulla vain, jos työpaikka on jo sovittu ja työsopimus allekirjoitettu. Eikä liene suurikaan paljastus se, että suuri osa heistä ajattelee, että tähän pystyy vain valkoisen eurooppalaisen tai amerikkalaisen näköinen ihminen tai että yritysjohto osaa hoitaa asian siihen malliin.

”Työperäisyyden” vaatimisella he siis ajattelevat, että näin estetään etnisistä suomalaisista liikaa poikkeavien maahanpääsy. Ihonväri heitä ei tietysti sinänsä haittaa, hehän ovat lukeneet Wikipediasta, että rasismi on syrjintää rodun tai etnisyyden perusteella ja ihonväriin viittaaminen saattaisi siksi todistetusti olla rasismia. Niinpä he ovat päätelleet, että pitääkin puhua tietyistä kulttuureista tai maista tulevista ihmisistä. Kun siis maahan ei päästetä tietyistä maista tai kulttuureista tulevia ihmisiä, jotka nyt vaan eivät ole työperäisiä, voidaan säilyttää Suomi valkoisena.

On todella hoopo ajatus, että Suomi saisi työteliäitä ja onnellisia uusia kansalaisia vain sillä keinoin, että joku työperäinen nero jossain maassa sattuisi kiinnostumaan tunnetusta suomalaisesta yrityksestä ja hakisi sieltä töitä. Heitä on aika harvassa ja heillä saattaa olla vaimoja ja lapsia, jotka eivät ole alkuunkaan työperäisiä ja saattavat olla vielä väärän värisiäkin ja puhua väärää kieltä. Taas kohdattaisiin rasismia, rasistien koulimat lapset hylkisivät heitä koulun pihalla ja suureksi vartuttuaan he joutuisivat hakeutumaan työperäisiksi muihin maihin, koska väärällä sukunimellä on vaikea saada Suomessa töitä, jos ei asu muualla, ole vaalea nero ja saa työsopimusta ennen maahanmuuttoa.

Suomi saa työteliäitä ja onnellisia kansalaisia ainoastaan sillä keinolla, että Suomi kehittyy avoimeksi ja vastaanottavaksi maaksi, jossa täällä asuvat ja tänne tulevat pystyvät elämään ja tekemään töitä ilman syrjintää ja kiusaamista. Tänne pitää voida tulla katselemaan, harjoittelemaan ja opiskelemaan. Täällä jo olevien on saatava tehdä samoin – ilman tönimistä ja työperättömäksi haukkumista. Pitää saada ihastua ja rakastua maahan tai ihmisiin, löytää kumppani, perustaa perhe. Myös ihan tavallisen, tavallisesti koulutetun ihmisen ilman IT-alan erityistä osaamista. On ihan turha luulla, että ketään työperäistä missään maassa imartelee sellainen, että meillä kytätään kaula kenossa matemaattisia neroja, joille voisimme antaa hyvät pisteet ja jotka tulisivat juuri tähän kylmään maahan tekemään meidät onnellisiksi. Luovuttaisivat lahjakkuutensa meidän hyväksemme, pelastaisivat teollisuutemme ja väestöpyramidimme ja antaisivat meidän keskittyä saunomiseen ja grillaamiseen mökkilaiturilla ja rasvoittuneen, työperäisen takapuolen muotoiluun kuntosalilla.

Ihminen ei kulje pelkästään työn perässä, tänne lähes orjatöihin kuskatuilla köyhien maiden marjanpoimijoillakin on haaveita paremmasta elämästä. Työperäisiä ovat sairaudet. Ihmiset hakevat elämää ja sen osana perhettä, harrastuksia, elämyksiä. Työ on yksi osa elämää, joillekin ehkä se kaikkein tärkein, mutta hyvin suurelle osalle tärkeä siksi, että kaikki muu tulisi mahdolliseksi.

Äärioikeistolla on siis puolueperäinen sairaus: harhaluulo siitä, että maailma olisi mallillaan, jos Suomi saisi jotenkin haalittua meille töihin työperäiset, meitä viisaammat ihmiset, jotka eivät aiheuta kuluja, eivät jää työttömiksi, eivät täytä kauppakeskusten käytäviä, eivät oleskele rautatieasemalla, eivät mongerra vieraita kieliä, eivät mumise väärien uskontojen loitsuja, eivät pidä meteliä itsestään, harrastavat omaa kulttuuriaan vain omassa asunnossaan, eivätkä ole ruskeita. Tuo se on sairaus jos joku. Ja sitä paitsi – kokoomus ja perussuomalaiset, te jalompi väki – miksi ette itse pelasta Suomen teollisuutta?

Työperäisiä ihmisiä?

Ulos Suomesta miesten raiskaustaipumus!

Kokoomuslainen sisäministeri on tänään järjestänyt tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan, kuinka seksuaalirikoksia ja maahanmuuttoa aletaan tomerasti käsitellä, jos Kokoomus on vaalien jälkeen hallituksessa. Maahanmuutto ja seksuaalirikokset kun ovat itse asiassa ihan sama asia. Rajat auki ja seksuaalirikollinen puikahtaa sisään.

Kokoomuksen, Keskustan ja muuntopersujen ehdotukset ovat kuitenkin täysin vaillinaisia ja Jussi Halla-ahonkin mielestä vain yritys näin vaalien alla kalastella äänestäjiä hänen kustannuksellaan, onhan hän sentään jo vuosia osannut puhua maahanmuuttajataustaisten taipumuksista selvästi suoremmin sanoin. Suorat sanat ovat nyt valttia, Ylekin on jo alkanut puhua selkein sanoin maahanmuuttajavaarasta: seksuaalista uhkaa aiheuttavat nopeasti säilöön!

 

Oulun raiskaukset
Median ja poliitikkojen luoma uhka näkyy selvästi, kun kirjoittaa Googleen hakusanan: ”Oulun raiskaukset”

Näillä toimilla maahan jäisivät edelleen lähes kaikki maahanmuuttajataustaiset ihmiset, ja sehän se juuri on hallituksen mukaan uhka sisäiselle turvallisuudelle.

Minulla on briljantti ehdotus Kokoomukselle ja muillekin hallituspuolueille: aina, kun suomalainen tekee seksuaalirikoksen, lähetetään Suomesta pois yksi maahanmuuttajataustainen. Heidän mukanaan saadaan suomalaisten arvojen vastainen kulttuuri ulos Suomesta. Vähä vähältä, mies kerrallaan.

Nyt suomalaisten tekemiä seksuaalirikoksia tulee julki noin 1000 vuodessa, mutta raiskaustukikeskukset ovat kertoneet, että raiskausten määrä on jopa kymmenkertainen. Kun peruskansa huomaa, että tällä konstilla saadaan melko nopeasti kaikki muukalaiset ulos, myös raiskauksista poliisille tehdyt ilmoitukset lisääntyvät.

Maahanmuuttovirastokin voidaan pian lakkauttaa, koska maahan saapuneet turvapaikanhakijat voidaan välittömästi keskittää hallituksen jo rakennuttamiin säilöihin odottamaan raiskauspalautusta. Turvapaikkahakemusten käsittely on uudessa järjestelmässä ajanhukkaa. Vastaanottokeskukset onkin jo kaukokatseisesti lähes lakkautettu ja Kokoomushan on jälleen ehdottanut uusien säilytysleirien rakentamista Eurooppaan. Tärkeintä onkin saada palautettavat nopeasti pois Suomen rajojen sisäpuolelta, jottei kulttuuri ehtisi tarttua.

Kun turvapaikanhakijat ovat loppuneet, voidaan alkaa palauttaa muita vääryydellä rajan ylittäneitä seksuaalivaaroja. Ehkä ensimmäiseksi palautetaan IT-hommiin tulleet naimattomat nuoret miehet, sillä heidän raiskaustaipumuksensa on ilmeinen ja se juuri on omiaan aiheuttamaan oikeutettua pelkoa kunnollisissa suomalaisen kulttuurin miehissä ja ministereissä.