Luin Twitteristä, kuinka eräs aktivistinainen kertoi jonkun kivan lapsensa tokaiseman asian. En nyt muista tarkemmin, mutta jotain viisasta ja maailmanrauhaan liittyvää se oli. Se, mihin jouduin tarkemmin kiinnittämään huomiota, oli oma ennakkoluuloni. Ensimmäinen ajatukseni oli nimittäin se, että hyvänen aika, onko tuolla naisella lapsia. Ja kuitenkin paljon todennäköisempää on, että on, kuin että ei olisi, nainen hedelmällisessä iässä, viisas ja filmaattinen.

Mistä se sitten tuli se ajatus, että hän ei olisi perheellinen? Vanhoista, pinttyneistä ennakkoluuloista. Vasemmistolainen, tai ainakin anarkistinen, kai, ja aktiivinen vähemmistöjen puolesta taistelija. Eihän niillä ole aikaa miehiin ja lapsiin, ne ovat koko ajan kadulla riehumassa.

Juuri tuo sama ennakkoluulo piti minut pitkään pihdeissään. Vasemmisto-sanalla yritetään tietyissä piireissä tässä maassa pitää kansaa aisoissa. Vasemmisto tarkoittaa silloin suunnilleen samaa kuin kommunisti tai perkele. Minunkin sukuni rasistit riensivät kertomaan isälleni – siis minun, tuolloin 50-vuotiaan rouvan isälle, että tyttärestä on tullut vasemmistolainen. Näin yritettiin hiljentää kokoomuslaisen isän rasismia vastaan astunut tytär. Vähän he tunsivat isääni tai minua! Joku FB-kaveri suvaitsi antaa neuvoja ja poistipa lopulta kavereistaan, kun olin mennyt ottamaan kaveriksi Kansan Uutisten toimittajan, fiksun, nuoren miehen. Ja myönnettävä on, että pitkään sain taistella itseni kanssa, että opin linkittämään myös kyseiseen ”kommunistilehteen” siinä missä Helsingin Sanomiin, jos siellä oli hyvin kirjoitettu, maahanmuuttoon tai rasisminvastaisuuteen liittyvä artikkeli. Usein on, niin kuin Hesarissakin.

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja. Vasemmistoon liittyvät ennakkoluulot ovat erityisen haitallisia siksi, että vasemmiston poliitikot ovat lähes ainoita, jotka vilpittömästi kiinnittävät huomiota asioihin, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä meidän jokaisen hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan kannalta. He jaksavat kantaa huolta vähemmistöjen oikeuksista, pakolaisista, maahanmuuttajista, köyhistä ja sairaista. Oikeisto kiinnittää huomionsa näihin asioihin vaaleissa ja jouluna, ja silloinkin yleensä vain vanhustenhoitoon. Muina aikoina verkostoidutaan ja tehdään sitä oikeata talouspolitiikkaa oman klaanin ja kukkaron hyväksi. Karrikoitua, mutta pitkälti totta.

Valitettavasti tämä on nyt Suomessa johtamassa siihen, että eurooppalainen ja kansainvälinen äärioikeistolainen vihaliike on saanut jalansijaa ehkä jopa enemmän, kuin muissa maissa. Alkuun sitä ei saanut ollenkaan arvostella, eivät edes kansalaiset saaneet, vaan Helsingin Sanomatkin poisti järjestelmällisesti kommentteja, joissa perussuomalaiset vihapoliitikot mainittiin nimeltä. Natsi-sanan käyttö oli pannassa. Kun itse lähdin omien sukulaisten järkyttävän rasismikampanjan havahduttamana mukaan kansalaiskeskusteluun, alku oli hankala. Rasisminvastaiset ihmiset keskustelivat vain piilossa ja rasististen poliitikkojen haastaminen oli turhauttavan vaikeaa. Onneksi yhä useammat ovat nyt heränneet. Itselläni ja todella monilla kavereillani rasisminvastaiset avaukset ovat nyt lähes järjestään julkisia ja monet tunnetut kirjoittajat, toimittajat ja poliitikot ovat alkaneet ottaa julkisesti kantaa rasismin ja uusfasismin nousua vastaan. Heille suurkiitos!

Vielä olisi kuitenkin saatava ihan tavallista väkeä, myös minun omia, keskiluokkaisia ystäviäni havahtumaan. He kai pitävät itseään tolkun ihmisinä, eivät ole huomanneet, että heidät ovat valjastaneet vasalleikseen ihmiset, jotka yrittävät ajaa rasistien asiaa sillä keinolla, että estetään ihmisiä puuttumasta poliitikkojen hyvään työhön. He kun tahtovat vain ajaa maasta ulos terroristit. Potentiaalisia terroristeja ovat kaikki, jotka ovat lähteneet kotimaistaan pakoon vainoa ja kaaosta. Ja onhan siellä oikeistopoliitikkojen tukijoissa paljon sellaisiakin, joiden mielestä olisi ihan oikeasti pidettävä Suomi valkoisena, naiset blondeina ja miehet juntteina.

Uskon ja toivon kuitenkin, että vähitellen ymmärretään, että vieraista ihmisistä huolehtiminen ei ole vasemmistolaista, se on inhimillistä, hyvää ja välttämätöntä. Ei vain jouluna, vaan muulloinkin.

Ulkomaalaispoliisin säilöt ovat nyt täynnä nuoria, pelokkaita ihmisiä. Pyhien hiljaisuudessa on helppo raijata ulos terroristeja. Riko pyhää hiljaisuutta edes sen verran, että sallit aktiivisten ihmisten pitää ystäviensä ja rakkaidensa puolta. Laita vaikka joululahjaksi peukku sellaiselle kaverillesi, joka uskaltaa puolustaa yhteiskuntamme kaikkein heikoimpia!