Onko verojen välttely hyve, jos sitä tekee ”oikea suomalainen”?

Suomessa on aina ollut todella vaikea löytää kohtuuhintaista putkimiestä tai sähkömiestä. Hyvinkäälle muuttaessamme käytimme sähköliikettä, joka vaihtoi pesukoneen pistotulpan ja veloitti 320 markkaa. Olen joskus kysynyt naapureilta vinkkiä hyvistä sähkömiehistä, ja olen saanutkin, mutta laskutusvaiheeseen päästäessä on aina käynyt ilmi, että he haluavat rahat suoraan käteen. Jonkun putkimiehen olen saanut pitkin hampain kirjoittamaan laskun, mutta seuraavalla kerralla on ollut tyytyminen käteismaksuun. Monesti, kun alkaa etsiä ammattimiestä, saa etsiä kauan. Sanovat, että soita sille yhdelle Virtaselle, se on hypännyt näitä pikkukeikkoja.

Kaikki me tiedämme, että isolla osalla kampaajista ja partureista on kotikäyntien sivubisnes. Pienet rakennus- ja maalauskeikat hoituvat myös ”kaveriapuna”. Harvemmin talkoina, kuten ennen vanhaan, vaan kunnon palkkaa maksaen, mutta ”säästyyhän siinä sitten arvonlisäverolta”. Ja kukapa näihin uskaltaa puuttua, pieni maa, sana kulkee ja kun seuraavan kerran olet pulassa, voi osaavan tekijän löytäminen olla entistä hankalampaa.

Moni on minullekin, sisustussuunnittelijalle, ehdottanut käteismaksua. Jotkut ovat ajatelleet, että haluavat antaa minulle vähän isomman rahan kiitokseksi hyvästä työstä. Toiset taas itse saavansa sen siten halvemmalla. Kun 14 vuotta sitten aloittelin yritystoimintaa, eräs kyselijä piti pitkän saarnan siitä, kuinka hölmö olen, kun suotta rasitan valtion byrokratiaa yhden naisen yrityksen pienillä liikevaihtoveroilla.

Kuutamourakat ovat maan tapa. Valtava määrä verorahaa jää valtiolta saamatta. Osaavista ammattimiehistä, jotka suostuvat keräämään elantonsa pienemmistä keikoista, on pulaa – miksi meillä pidetään niin suurta älämölöä siitä, että yritteliäät virolaiset saavat kattourakoita? Missä viipyvät meidän markkinoiltamne puolalaiset putkimiehet?

Olen kovasti ihmetellyt viiden euron pizzan vahtaajia ja poliisin näyttäviä, ennakkoon mediassa mainostettuja ratsioita kauppakeskuksiin, joissa tiedetään olevan ulkomaisia yrittäjiä. Jos verojen välttely on meillä normi, miksi pitää räyhäkkäästi etsiä kebab-ravintolaa, joka ei ole antanut asiakkaalle kuittia? Jos vakiintuneetkin rakennus-, sähkö- ja lvi-alan yritykset, joille luulisi olevan helppoa olla selvillä laskutustavoista ja kirjanpidosta, tekevät töitä pimeillä markkinoilla, miksi sitten muualta tulleiden yrittäjien valvontaan järjestetään näytösluontoisia poliisioperaatioita? Ja huomatkaa, olen sitä mieltä, että KAIKKIEN pitää maksaa veronsa ja kirjanpidon pitää olla kunnossa myös aloittevilla yrityksillä ja silloin tällöin keikkaa tekevillä.

Ulkomaalaisten kohtelu potentiaalisina rikollisina siinä vaiheessa, kun heitä pitäisi neuvoen ja auttaen kohdella potentiaalisina yrittäjinä ja veronmaksajina, on osoitus rakenteellisesta rasismista.

Miksi Suomessa ei ole sata vuotta sitten laitettu kuntoon yritysten verovalvontaa? Miksi meillä on yleisenä asenteena se, että vain tyhmä maksaa kaikki veronsa? Onko Suomen kansalaisten ”lievä verovälttely” sallittava, jotta vielä viisaammat saisivat rauhassa, ilman suurempaa huomiota, viedä voittonsa veroparatiiseihin? Kun vielä pannaan virkapukuiset poliisit pelottelemaan uussuomalaisia yrittäjiä kauppakeskuksissa ja kysytään henkilöllisyyspaperit kaikilta, jotka eivät ole ”suomalaisen näköisiä”, saadaan kai kansalle sellainen vaikutelma, että asiat ovat päättäjien ja viranomaisten hallinnassa.

845C416B-30C5-475C-9967-F003530CD772
Tavallisten ihmisten tavalliset remontit halutaan tehdä pimeästi
Mainokset