Pakolaiset

Onko Suomi nyt lännessä ja Halla-aho tehnyt parannuksen?

~ Reija Härkönen

Kun Suomi jätti Nato-hakemuksen, monet riemuitsivat, että Suomi kuuluu vihdoin länteen. Tuollainen riemu oli mielenkiintoista senkin vuoksi, kun edelleen kovasti odotellaan, että Turkin sulho vastaisi myöntävästi kosintaan. Tekeekö liittolaissuhde Turkkiin meistä entistä länsimaalaisempia. Olemmeko nyt lännessä?

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa haastateltiin elokuussa 2019 hänen suhtautumisestaan siihen, että Unkaria on vaadittu palaamaan ruotuun ja tunnustamaan EU:n yhteiset arvot ja kunnioittamaan länsimaisen demokratian normeja ja standardeja.

Halla-aho oli sitä mieltä, että Unkarin kovistelu liittyy siihen, ettei maa jaa eurooppalaista ”valtavirtanäkemystä maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä”. Toisin sanoen Halla-ahon mielestä Unkarin harjoittama rasismi ja uusfasismi, korruptio, sananvapauden rajoittaminen ja oikeusvaltio-ongelmat ovat juuri oikeanlaista politiikkaa ja Suomen ja EU:n osoittama kritiikki väärin. Perussuomalainen puolue ei siis ainakaan tuolloin tuntunut jakavan läntisiä arvoja.

Olemmeko nyt sitten lännessä? On Jussi Halla-aho muuttunut ja länsimaistunut? Ovatko perussuomalaiset tulleet järkiinsä? Maahan tuleviin vieraisiin miehiin jäniksen kaltaisella pelolla suhtautuva suomalainen lienee lähempänä entisiä metsäläiskansoja kuin edes itäisiä, sotaisia naapureitamme. Itäänhän perussuomalaiset ovat viime vuodet katsoneet suopein silmin, sillä Putinin harjoittama fasistinen kuri, homoviha ja ulkomaalaisten maahantulon estäminen ovat olleet hyvin perussuomalaista politiikkaa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne hiukan muuttui. Halla-ahon henkilökohtainen venäläisviha nousi pintaan, ukrainan kielen taito herätti ihastusta ja yhtäkkiä homssuinen kielitieteilijä ja siviilipalvelusmies olikin yksi maamme suurimmista ja median ahkerasti siteeraamista sotataidon asiantuntijoista.

Lähensikö sota Ukrainassa meitä länteen? Se, millaisella innolla mieskansan keskuudessa ruvettiin seuraamaan sotaa ja jokaista tappamisen yksityiskohtaa ja tillittämään videoita hiekkarinteen koloissa lymyilevistä saaliseläimistä, ei vaikuttanut kovin läntiseltä ja rauhaa toivovalta. Vaikutti siltä, että Suomi pelaa sotaisaa tietokonepeliä. Tietokoneen takana kyyristelevät nörtit olivatkin kaikki Halla-ahon ohella arvostettuja sotastrategeja. Läntisemmäksi tämä tuskin on Suomea tehnyt. Amerikkalaisuus, republikaanisuus ja trumpismi ehkä ovat tulleet liki.

Huoli itänaapurin käyttäytymisestä ja mahdollisesta Suomeenkin kohdistuvasta aggressiosta on aiheellinen, mutta sen ei saisi antaa johtaa vihapolitiikan ja fasistisen kukkoilun nousuun oman maan politiikassa.

Nyt on kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yhtäkkiä kovasti lähentynyt perussuomalaisia.

Kun Jussi Halla-aho v. 2017 valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, kokoomus ei saattanut jatkaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, koska puolueilla ei ollut sama arvopohja. Orpon mukaan silloin ei arvattu, millaiseksi puolueeksi perussuomalaiset muodostuu. Nyt  perussuomalaisten kanssa voidaankin neuvotella yhteistyöstä. Ovatko perussuomalaiset siis länsimaistuneet, kunnioittavat länsimaisia arvoja ja demokratian perusteita? Tuskinpa. Orpon vallanhimo vain on niin suuri, että millaiset arvot tahansa käyvät, kunhan päästään kaatamaan sote, siirtämään tulovirrat yksityisille toimijoille ja lisäämään oman porukan varallisuutta kansan kurkkua kuristamalla. Näin suurten tavoitteiden vuoksi voidaan vallan hyvin uhrata muutaman väärän näköisen pakolaisen henki ja estää maahanpääsy niistä maista, joiden nuorista miehistä perussuomalaiset eivät tykkää.

Nyt voimme vain toivoa, että enemmistö Suomen äänestysikäisestä kansasta on yhä länsimaisella tiellä ja ymmärtää, että uusfasistien ja rasistien voimin ei demokratia kauan säily. Unkarin ja Puolan kansojen ongelmat ovat kaikuja toisen maailmansodan ajoilta. Perussuomalaisten Riikka Purra toitotti Twitterissä, että puolue ei halua gallupsuosiota, he haluavat valtaa. Sitä ei kerrota, mihin tuo valta aiotaan käyttää. Siltä Petteri Orpokin sulkee silmänsä – tai on sitten asiasta hiljaisesti samoilla linjoilla. Onhan kokoomuksessa vielä Rydmanin poistuttuakin suuri maahanmuuttajavastainen, rasistinen joukkio, joka vesi kielellä odottaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon kanssa.

Yllä on jälleen yksi esimerkki Halla-ahon sinnikkäästä myyräntyöstä maahan saapuneiden pakolaisten epäinhimillistämiseksi. Kun on tapahtunut raiskaus, rasistipoliitikko epäilee aina maahanmuuttajaa tekijäksi. Sitä hän ei sano suoraan, sillä hän tietää, että hänen kannattajansa kyllä tietävät, mitä ”mestari” tarkoittaa.

HALUATKO AUTTAA UKRAINAA?

~ Reija Härkönen

Ukraina tarvitsee apua. Monet haluavat auttaa heti ja tuntuu, että se on tehtävä itse, kun järjestöt ja keräykset eivät ole tarpeeksi nopeita. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko esim. Ukrainaan autolla ajaminen se paras tapa saada mahdollisimman suuri määrä apua nopeasti perille ja oikeisiin kohteisiin.

Lue tästä SaferGloben toiminnanjohtajan, Maria Mekrin ohjeet auttamisesta. Mekri on saanut mm. siviilikriisinhallinnan koulutuksen ja hänen erityisasiantuntemustaan ovat hauraat alueet, arviointi, rauhan teknologiat sekä yritystoiminnan ja kehitysavun toteuttaminen kriisialtteilla alueilla.

YLEISESTI:

👉 ÄLÄ LÄHDE Ukrainaan tai lähialueille! Auttamisenhalu on niin käsittämätön, ettei koordinaatio enää kestä, joten aiheuttanet enemmän harmia kuin hyötyä.

👉 anna rahaa isoille (kansainvälisille) apuorganisaatioille

—– kyllä, hallintoon menee rahaa mutta eipä mene sitten korruptioon tai järjestäytyneelle rikollisuudelle—

👉 valmistaudu auttamaan ukrainalaisia perheitä Suomessa kun tarve.

👉 viesti aktiivisesti rauhan puolesta ja osoita tukeasi Ukrainalle. Tämä ei sotatoimia lopeta mutta luo painetta Venäjällä ja antaa jaksamista ukrainalaisille.

👉 vastusta russofobiaa Suomessa ja muuallakin. Tuomitse Putinin Venäjän toimet mutta kunnioita venäläisiä sekä Venäjää ylipäätään. Tässä ei ole ristiriitaa.

•vastusta kaikenlaista yksinkertaistamista eli ”me ” ja ”he” retoriikkaa. Älä tue Putinin kuvaa, että länsimaat vihaavat Venäjää ja venäläisiä.

•pyri siihen, ettei konflikti leviä tänne yksilötasolle. Puutu heti jos kuulet huutelua yms. ja muistuta, että niin pelataan Putinin pussiin.

👉 tue venäläisten vastarintaa Putinia vastaan, jos voit. Erityisesti tarvittaisiin sankaritarinoita venäläisistä, jotka sanovat ”ei” sodalle.

👉 päivitä tietokoneesi ja ole kriittinen. Disinformaatiokampanjat ja kyberhyökkäykset oletettavia täälläkin. Suomessa luultavimmin tarkoituksena jakaa väestöä ja luoda epäluottamusta. Pelataan joukkueena.

👉 tue rauhanrakentamista tekeviä toimijoita Suomessa. Jos sinä tai yrityksesi voi kunnolla tukea, lähetä yv.

JOS TÄMÄ EI RIITÄ:

👉 toimi yhteistyössä niiden toimijoiden/ henkilöiden kanssa, joilla on pitkäaikaisia kontakteja Ukrainaan.

👉 kysy paikallisilta toimijoilta (myös Puolassa, Romaniassa ja muilla lähialueilla) mitä he tarvitsevat, koordinoi muiden kanssa.

👉 jos varoituksista huolimatta lähdet itse paikalle, ota rahaa mukaan, yritä ostaa paikallista, ja toimi koordinaatio-ohjeiden mukaan. Älä itse ala soveltamaan. Ostamalla paikallisesti tuet paikallista taloutta. Kysy paikallisilta erityistarpeista varsinkin liittyen lääkkeisiin ja erityistuotteisiin esim. vammaisille; niistä olla pula.

👉 Ota mieluusri mukaan ainakin joku joka puhuu ukrainaa/ venäjää/puolaa/romaniaa. Englannilla ei pärjää.

👉 muista, että logistiikan pitää jatkua ihan loppukäyttäjälle saakka. Ei riitä, että viet pakullisen tavaraa rajalle, ja oletat, että loppukäyttäjät ne tavarat löytävät, tai että paikallisilla on resursseja alkaa niitä jakamaan.

👉 huomioi Ukrainasta pakenevien haavoittuvuus, ja toimi itse turvallisuutta luoden. Ota selvää paikallisista viranomaistoimijoista, niin, että voit ilmoittaa, jos näet esim. mahdollista ihmiskauppaa.

👉 mikäli luot keräyksen, hanki rahankeräyslupa ja raportoi rahasta läpinäkyvästi. Kriisitilanteet saavat huijarit myös liikkeelle, eli hyvä, läpinäkyvä hallinto on erityisen tärkeää.

👉 mikäli haluat tuoda ukrainalaisia takaisin Suomeen, keskitä resurssit, toimi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa— ja toimi suomalaisen ohjeistuksen mukaisesti. Pikku-autot täynnä ukrainalaisia voi myös ylikuormittaa Suomen rajalla.

👉 Älä lähde jos et ole fyysisesti ja henkisesti hyvissä voimissa & tule takaisin mikäli et enää kykene kunnolla toimimaan.

👉 Tue kaikkia mukanasi lähteviä myös henkisesti: päivittäiset debriiffaukset ja mahdollista lisäapua Suomessa.

👉 anna rahaa suomalaisille rauhanrakennusta tekeville toimijoille

ÄLÄ VAIKEUTA JO ENNESTÄÄN VAIKEAA TILANNETTA, esim:

– viemällä tavaraa mitä ei haluta (ympäristökatastrofi)

-tukemalla vahingossa paikallista järjestäytynyttä rikollisuutta tai korruptiota

-vaarantamalla lisää siviilejä (itsesi)

– viemällä aseita tai aseisiin verrattavia tarvikkeita (on vientirikos, ja luultavimmin joutuvat väärien ihmisten käsiin).

– ymmärtämättä pakolaisten tilannetta, kuten esimerkiksi pelkoa.

https://saferglobe.fi/

Pakolainen on päästettävä pannasta

~ Reija Härkönen
Ukrainalaisia pakolaisia, Beregsurany, Unkari, 24.2.2022. REUTERS/Bernadett Szabo

Suomen rasistisella kansalla on suuria vaikeuksia sanojen kanssa. Yle vaihtoi jo kauan sitten termin  ”pakolainen” termiin ”siirtolainen”. Tällä pyritään etäännyttämään kansalaisia ihmisten hädästä ja ajattelemaan, niin kuin korkein valtionjohto toivoo: heillä saattaa olla ”pahat mielessä” tai niin kuin tasavallan presidentti puheessaan valtiopäivien avajaisissa ilmaisi:

”Viime vuosina turvallisuusympäristössä on nähty uusia ilmiöitä, jotka antavat aihetta valmiutemme tarkasteluun. Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki.”

Olen vuodesta toiseen odottanut, että presidenttimme joskus sanoisi hyvän sanan maassamme turvapaikan saaneille pakolaisille. Sitä ei ole kuulunut. Sen sijaa saamme useaan kertaan vuodessa tuollaisia pieniä heittoja, jotka pahantahtoiset ihmiset tulkitsevat siten, että maassa oleskelevat, valtaväestöstä ulkonäöltään poikkeavat ihmiset ovat vaarallista väkeä.

Tästäkö mahtaa johtua sekin, että kuusi vuotta maassamme eläneet, paperittomiksi ja oikeudettomiksi jääneet ihmiset, jotka eivät uskalla palata entisiin kotimaihinsa, eivät saa mitään ratkaisua tilanteeseensa? Hyvin suuri osa kansasta, ehkä jopa niin suuri, joka on Niinistöä presidentiksi äänestänyt, ei oikein tahdo tuntea myötätuntoa kaiken menettäneitä kanssaihmisiä kohtaan.

Nyt näyttää kuitenkin paremmalta, kun Ukraina on ahdingossa, niin surullista kuin se onkin. Konservatiivipoliitikot Petteri Orpoa myöten pitävät eduskunnassa puheita Ukrainan puolesta, itku kurkussa ja suurta myötätuntoa osoittaen. En ole koskaan kuullut moista intohimoa vaikkapa Irakin tai Syyrian lasten puolesta.

Toivomme siis nyt, että jos ja kun Ukrainan sota eskaloituu niin pahaksi, että ukrainalaiset pakenevat sadoin tuhansin, pakolaisleirit naapurimaissa täyttyvät tai olot niissä ovat kohtuuttomia ja pakolaiset lähtevät eteenpäin ja saapuvat Suomenkin rajoille, niin vastaanotto on huomaavainen ja osaaottava. En nyt jaksa surra edes sitä, että heidät hyväksytään paremmin pakolaisiksi, eikä ”elintasopakolaisiksi”, koska heidän ihonsa väri on vaalea eivätkä he muutenkaan ulkonäöltään juuri poikkea suomalaisista.

Mutta sitä perään, että näitä ihmisiä pitää saada kutsua pakolaisiksi. Siirtolaisia tai maahanmuuttajia he eivät ole, he eivät ole lähteneet matkaan etsimään parempaa elintasoa tai työpaikkoja. He ovat lähteneet sotaa pakoon ja he tarvitsevat suojelua. Turvapaikanhakijoita heistä lienee vain osa, enimmäkseen on kysymys tavallisista perheistä, jotka eivät halua jäädä pommitusten uhreiksi. Pakolais-sanaa kielletään käyttämästä ja perustellaan sitä sillä, että pakolainen tarkoittaa pakolaisstatuksen saanutta ihmistä, so. henkilöä, joka on henkilökohtaisen vainon nojalla saanut turvapaikan. Käytettäköön suurista pakolaisjoukoista ja yksittäisistä pakolaisista kuitenkin sitä sanaa, mikä meillä suomen kielessä heitä varten on ja mitä heistä maailmallakin käytetään: ”refugee” eli ”pakolainen”, ja kutsuttakoon huomattavasti pienempää joukkoa pitemmin termein: ”Suomessa turvapaikan saanut”, ”Suomessa pakolaisstatuksen saanut” jne.

Veikkaan nimittäin, että pakolaisia saattaa tulla meillekin taas suuria määriä ja kun suomalaisrasistien silmiin osuu liian monta ”ulkomaalaisen näköistä” ja heille lahjoitetaan ilmaiseksi vanhoja vaatteita, alkaa taas tuttu kateus ja tylytys, media alkaa laulaa elintasopakolaisista ja poliittiset päättäjät ihmisten ymmärrettävistä peloista.

Suru, pelko, uhka ja onneton kohtalo ovat pakolaisten osa, ei pakolaisten vastaanottajien.

Onko meillä varaa matkustaa Kreikkaan lomailemaan?

~ Reija Härkönen
Kuva elokuvasta ”Citizen of Moria”, Ahmad Ebrahimi.

Ylen uutisten alalööpeissä juoksee teksti Kreikan pakolaisleirien surkeista oloista. Mainitaan, jottei väitettäisi, ettei välitetä, mutta luettavaksi uutiseksi tämä ei enää nouse. Eihän sillä niin ole väliä, olemme jo kuulleet asiasta ja nyt on meidän vuoromme matkustaa Kreikan kuumaan, ihanaan kesään. Onko leireistä nyt tulossa turistinähtävyys samalla tavoin kuin kehitysmaiden köyhistä slummeista?

Enää emme ole se kaukainen metsämaa, jonka kimppuun kävivät niin venäläiset kuin saksalaisetkin ja jossa oli juutalaisiakin niin vähän, että muutaman lähettäminen keskitysleireille ei tuntunut niin kovin suurelta synniltä, kun tehtiin, mitä suuri liittolainen käski. Ja olimmehan niin kaukana Pohjolassa, ettei meillä voinut olla ihan tarkkaa tietoa siitä, millaisia hirmutöitä Saksassa ja valloitusmaissa tehtiin. Omia poikiakin lähetettiin Saksaan vain sotasankaruutta oppimaan.

Nyt emme voi vedota tietämättömyyteen, olemme unionissa, Euroopan ytimessä. Silti me vain voivottelemme, kun ne eivät siellä EU:ssa saa siirtolaispolitiikkaansa kuntoon. Etelä-Euroopan ja Turkin leireillä pidämme yhteisestä sopimuksesta ihmisiä keskitysleireillä. Eivät nämä sopimukset jälkeenpäin ole yhtään sen kunniallisempia, kuin saksalaisten kanssa tehdyt juutalaisuuden hävitystoimet. Nyt vain ”estetään islamin invaasiota”.

Itä-Suomessa on terveyskeskuksia kokonaan suljettu lomien ajaksi, kun sijaisia on mahdotonta saada. Samaan aikaan hoitoalankin ihmisiä revitään työpaikoiltaan ja lähetetään väkisin keskelle sota-alueita, usein maihin, joissa he eivät ole koskaan käyneet, mutta jotka virkamiehet ovat määrittäneet heidän ”kotimaikseen”. He saavat asua maassamme vuosia, kotiutua, perustaa perheen ja annamme heille koulutuksen. Heti, kun byrokratia ehtii toimia tai löytää jonkun sopivan porsaanreiän, heidät pakkopalautetaan, sillä se on laki. He ovat hakeneet turvaa, mutta pelko ei ole ollut pykälien mukaan riittävän suuri, eikä heistä kuulemma ole meille hyötyä, koska he ovat ”ulkomaalaistaustaisia”.

Paljon on tehtävissä, vaikka poliitikot pelkäisivätkin räyhäkkää äärioikeistoa. Meillä on nyt osaamista pakolaisten vastaanottoon. Tyhjiä taloja on niin paljon, että hyväkuntoisia rakennuksia puretaan, jotta muiden asuntojen hinnat eivät laskisi. Pakolaisia voitaisiin vuosittain ottaa vastaan yhtä paljon kuin otetaan marjanpoimijoita. Lisää avustusvaroja on suunnattava Kreikkaan, jotta saataisiin pakolaisille, kanssaihmisillemme, edes puoli-inhimilliset olosuhteet ennen heidän pääsyään kunnollisiin oloihin.

Kuinka saamme kaivettua esiin todellisen kunniamme, oikeudenmukaisuuden ja ihmisistä välittämisen? Milloin poliitikot uskaltavat todella toimia, eivätkä vain hoe: ”Meidän on autettava ihmisiä siellä, missä he ovat” ja lähetä uutta vilttikuormaa keskitysleireille?

Rasistisesta solvaamisesta tulisi sakottaa paikan päällä

~ Reija Härkönen

Kun kaupan kassa, tummaihoinen suomalainen neitokainen, saa asiakkaalta päälleen rasististen solvausten ryöpyn, muut asiakkaat tyytyvät yleensä vain katsomaan vierestä, jotkut ehkä puuttuvat asiaan, mutta solvaaja ei käytöstään muuta. Hänhän on perussuomalaisen nykyopin mukaan oikeassa ja rasismi ei kuulemma ole rikos.

Maissa, joissa rasismia ei suvaita, tällainen tapahtuma aiheuttaa välittömästi sen, että poliisi kutsutaan paikalle ja rasisti saa sakot.

Miksi ei meillä voitaisi toimia samalla tavoin? Rasismi ei ole erikseen rikoslaissa määritelty rikos, mutta toisaalta rasistinen motiivi kunnianloukkauksessa on rangaistuksen koventamisperuste. Solvaaminen ei ole pelkkää huonoa käytöstä. Se voi olla kunnianloukkaus. Se voitaisiin myös käsittää ihmisen vapauden ja kansalaisoikeuksien loukkaukseksi. Jokaisella pitää olla oikeus tehdä työtään sivullisten häiritsemättä ja tummaihoisenkin ihmisen esiintyä julkisesti tuntematta pelkoa. Jatkuvat rasistiset poliittiset puheet ja kirjoitukset myös kiihottavat ihmisiä vihaan vähänkin erinäköisiä ihmisiä kohtaan.

image
Kokoomuksen kansanedustaja levittää väärää tietoa maahanmuuttajista.

Suomen perustuslain nojalla jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Nuo oikeudet eivät tällä hetkellä täysin toteudu maassa, jossa etenkin perussuomalaiset, mutta myös muiden hallituspuolueiden edustajat, ovat ryhtyneet maahanmuuttajien, erityisesti pakolaisina maahan tulleiden systemaattiseen mustamaalaamiseen ja pelotteluun. Maahanmuuttajien vapaa liikkuvuus ei ole taattu, kun rasistiset joukkiot partioivat kaduilla. Lapsetkin joutuvat jatkuvasti pelkäämään koskemattomuutensa ja turvallisuutensa puolesta.

Tuollaisessa tapauksessa, missä solvaaja ja solvattu ovat paikalla ja todistajia on lukuisia, ei luulisi olevan kummakaan asia todeta, että rikos on tapahtunut ja poliisi voisi sakottaa rikollista heti paikan päällä.

Nyt sellaiset hyökkäykset, joista rikoksen kohde vaivautuu tekemään rikosilmoituksen, venyvät ja vanuvat käsittelyssä ja päätyvät usein siihen, että odotettavissa olevan rangaistuksen vähäisyyden vuoksi ei tutkintaan ryhdytä. Rikollinen jää siihen käsitykseen, että mitään väärää ei tullut tehtyä ja kohde oli tyhmempi kuin hän luulikaan.

Tämä on myös periaateasia. Olemme havainneet, että paikalla sakottaminen onnistuu poliisilta hyvin, jos joku vaikkapa yrittää mennä huutelemaan hävyttömyyksiä äärioikeistolaisille mielenosoittajille. Rasistinen häpäisy ja sen sisältämä väkivallan uhka tuntuu minun oikeuskäsitykseni mukaan huomattavasti rankemmalta rikokselta. Siitä pitäisi saada rangaistus, ja rikosnimike pitäisi ilmaista siten, että kaikille on selvää, että kysymys on nimenomaan rasistisesta rikoksesta, toisen ihmisen loukkaamisesta tai häirinnästä siksi, että hän on tekijän mielestä väärän värinen tai edustaa väärää rotua tai etnisyyttä. Kysymys on pyrkimyksestä kiistää toisen ihmisen yhtäläinen arvo ja ihmisyys. On väärin, että sellaista saa tehdä ilman seuraamuksia.

Suomalaisen perusihmisen mentaliteetti on se, että jos ei rangaistusta tule, teko on sallittu. Kansalaisten kasvattaminen lain avulla tuntuu hassulta, mutta usein on havaittu, että suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan laki, ennen kuin suomalainen toimii tavalla, joka on parhaaksi hänelle itselleen ja lähimmäisille. Ja nyt ei edes ole kysymys niin triviaaleista asioista, kuin turvavyöpakko tai pysähtyminen suojatien eteen. Kysymys on yhtäläisestä ihmisarvosta, henkilökohtaisesta koskemattomuudesta ja oikeudesta elää rauhassa, ilman pelkoa ja väkivaltaa.

Ellei Suomen laista löydy valmista säädöstä, jonka perusteella rasistin välitön rankaiseminen olisi mahdollista, niin eikö lakia pitäisi sitten korjata? Jos ylinopeudesta voidaan sakottaa rikospaikalla, miksi sitten ei rasistisesta solvaamisesta? Jos tilanne taas on se, että lainsäädäntö on olemassa ja kysymys on poliisin haluttomuudesta ryhtyä toimeen, niin olisi varmaankin syytä alkaa esittää toivomuksia kansanedustajille ja ministereille, jotta sisäministeriö kehottaisi poliisia muuttamaan käytäntöään.

image
Hallituksen ministerit eivät ole suhtautuneet riittävällä vakavuudella rasistiseen kiihottamiseen ja pelotteluun

Britannian laissa vihapuhe on määritelty laissa rangaistavaksi teoksi. Vihan ilmaiseminen toista ihmistä kohtaan tämän ihonvärin, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi on laissa kielletty. Mikä tahansa kanssakäyminen, joka on uhkaavaa tai loukkaavaa ja jonka tarkoituksena on häiritä, pelotella tai ahdistella, on kiellettyä ja voi johtaa sakko- tai vankeusrangaistukseen.

Meillä tällaiseen toimintaan kansalaisia usuttavat hallituspuolueiden edustajat. Muiden puolueiden olisi jo aika ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin systemaattisen rasismiaallon pysäyttämiseksi.

Kokoomuksen aatteellinen hallakausi

~ Reija Härkönen ~ 2 kommenttia

Thilo Sarrazin julkaisi v. 2010 Saksassa teoksen Deutschland schafft sich ab (Saksa lopettaa itsensä). Hänen ”yhteiskunta-analyysinsa” sisältää mm. väitteet, että Saksassa on liikaa muslimeja, he kotoutuvat muita tulijoita heikommin ja ovat tyhmempiä kuin saksalaiset. Kirja nousi nopeasti Euroopassa leviävän rasistiliikkeen suosikiksi ja sitä on myyty jo  yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Teos on nyt Saksan myydyin ei-kaunokirjallinen teos toisen maailmansodan jälkeen

Suuri lukijamäärä ei ole osoitus minkään teoksen kirjallisesta tai muusta annista. Kerrottakoon, että Hitlerin Mein Kampfia myytiin pelkästään Saksassa melkein 10 miljoonaa kappaletta ja Saksan valtio lahjoitti sitä vihkipareille kuin vihkiraamattua konsanaan. Toisin, kuin Sarrazinilla, Hitlerillä suurimpana huolena eivät olleet muslimit, vaan juutalaiset. Aatteen ja tavoitteiden perusta on kuitenkin täysin sama: ihmisten jaottelu meihin ja muihin ja muiden järjestelmällinen ja kylmä demonisoiminen.

Miksi tuo kirja nyt minua kiinnostaa? Siksi, että Kokoomuksen tuore puheenjohtajaehdokas, Elina Lepomäki, käytti sen sanomaa kylmästi hyväkseen vaalikampanjassaan eduskuntavaaleissa v. 2011.

Elina Lepomäki

Kirjaa ylistävässä ja sen nostattamaa hälyä kummastelevassa blogissaan Lepomäki kirjoitti:

 ”Saksassa toisen maailmansodan jälkeen vallinneeseen poliittisen korrektiuden hyssyttelykulttuuriin oli Sarrazinin virkkeissä muutama epäonninen sanavalinta liikaa. Ehkä ”juutalaisgeeni” ei ollut paras termi, vaikka kauttaaltaan myönteisessä merkityksessä sitä käyttikin. Böömiläisgeenistä puhuminen olisi herättänyt huomattavasti vähemmän kohkaamista skandaalinhakuisessa mediassa.”

Kirjan pääteemaa, saksalaisten ”katoamista”, referoivan blogitekstin väliotsikot kertovat olennaisen teille, jotka ette jaksa lukea koko nuivaa vuodatusta:

Saksalaiset näivettyvät pois

Kulttuuri katoaa

Vähemmän koulutetut lisääntyvät nopeammin

 Johtopäätös

Lepomäen teksti osoittaa, että hän on vilpittömästi sisäistänyt muslimi- ja maahanmuuttovastaisessa, niin sanotussa vastajihadistisessa liikkeessä keskeisen Eurabia-teorian.

Kirjoituksessaan Lepomäki pyrkii Thilo Sarrazinin avulla ikään kuin tilastotieteellisesti osoittamaan, että Saksan tyhmentyminen on väistämättä edessä, koska maahan saapuvien tyhmempien ihmisten sikiävyys on viisaita saksalaisia suurempi. Tähän tapaan:

”90 vuodessa suppenee lisääntymiskykyisten alkuperältään saksalaisten naisten määrä yli 90 prosenttia.”

 ”Muslimit myös säilyttävät hanakasti uskontonsa, ja uskonto määrää kulttuuria. Saksalainen kulttuuri katoaa tässä asetelmassa nopeasti.”

 ”Vähän koulutettujen keskuudessa vaihtuu sukupolvi nopeammin: 68 prosentilla 25-29-vuotiaista vähänkoulutetuilla naisilla on lapsia. Vastaava osuus on koulutetuilla naisilla 15%. Vähänkoulutetut naiset siis lisääntyvät merkittävästi nopeammin kuin hyvinkoulutetut.”

 ”Ihmisten ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle geenien myötä. Tarkkoja lukuja kunkin ominaisuuden periytyvyyden osalta ei ole olemassa – esimerkiksi älykkyyden katsotaan olevan 40-80-prosenttisesti perinnöllistä. Sisäsyntyisten ominaisuuksien lisäksi myös opitut ominaisuudet siirtyvät vanhemmilta lapsille. Esimerkiksi koulutustottumukset periytyvät sukupolvelta toisellemyös yhteiskunnissa, joissa koulutus on vapaata kaikille.”

Jouduin kaivamaan Lepomäen kirjoituksen esiin Internetin syövereistä. Hän oli nyt piilottanut kirjoituksen ja muuttanut sen jatko-osan otsikkoa poistamalla ensimmäisen lauseen: Rasismin ja tilastojen ero (osa II): Maahanmuuttoon kurssimuutos.

Jatko-osa on muistutusta edellisestä kirjoituksesta ja siitä, että Lepomäki on Jussi Halla-ahon linjoilla – itse asiassa lauseita ei edes erota perussuomalaisten rasistijoukkion teksteistä muuten kuin ehkä siinä, että laiskoiksi ja tyhmiksi kokoomuslainen Lepomäki nostaa pakolaisten rinnalle suomalaiset sosiaaliturvan saajat, jotka ”maahanmuutto-kriitikoiden kriitikot” ovat pilanneet: ”Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät.” Tilastot ja teoriat ovat nyt selvillä, hiljainen tieto elää kannattajien keskuudessa, ja yhteisesti hyväksyttynä johtopäätöksenä on se, että ne tyhmemmät sikiäjät on pidettävä maan rajojen toisella puolen. ”Autetaan niitä siellä missä ne ovat” –hokema ei Lepomäenkään tapauksessa ollenkaan pehmennä ajatuksen taustalla olevaa rasismia.

Lepomäen ilmiselvä tarkoitus oli noilla kirjoituksillaan saada rasistinen kansanosa huomaamaan, että jos perussuomalainen puolue junttilippiksineen ei ole omaan yhteiskunnalliseen asemaan sopiva, Kokoomuksessa olisi tarjolla tällainen näpsäkkä, varakas nainen. Hommaforumillakin asia heti noteerattiin, kirjoitus julkaistiin juuri vaalien alla v. 2011 etusivulla ja lukijoita muistutettiin keskusteluosiossa, että Jussi Halla-ahoahan voi äänestää vain Helsingissä.

Kokoomuksen kulku kohti äärioikeistoa sekä taloudellisissa että maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä on ollut jo pitkään selvää. Nuorisojärjestön ohjelmassa vuonna 2013 julkaistussa ohjelmassa oli nähtävissä selvää siirtymistä perussuomalaiseen ja rasistiseen suuntaan. Kunnon kohua asiasta ei noussut muualla kuin mediassa. Jotkut kokoomuslaiset toki ottivat asiallisesti kantaa ja silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi kauniisti, että Kokoomuksen perusarvoja ovat välittäminen ja suvaitsevaisuus.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että kovasti välitettiin rasistienkin äänistä ja suvaittiin sellaisten hankkijoita omassa puolueessa. Nyt Kokoomuksen äärioikeistolaisen linjan edistäjinä eduskunnassa ovat Lepomäen lisäksi ainakin Susanna Koski, jonka johdolla nuorisoliiton kyseenalainen ohjelma syntyi, sekä Wille Rydman, jonka puheenjohtajakauden aikana kokoomuslaisen nuorisojärjestön kasvava rasismi nousi useinkin esille mediassa.

Kokoomusta olen minäkin äänestänyt. Olen saanut kauppatieteellisen koulutuksen ja olen sitä mieltä, että poliittisessa päätöksenteossa on ensi sijassa otettava huomioon terveen talouden rakentaminen ja yritysten mahdollisuudet toimia kannattavasti. Vain silloin on mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä nykyinen suuntaus, että puolueelle tärkeintä onkin yrittäjien, ja etenkin vauraimpien yrittäjien, yksityinen hyvinvointi ja mahdollisimman suuri henkilökohtaisen omaisuuden kerääminen ja muu kansa, ”heikompi aines”, jätetään tappelemaan mahdollisesti heruvista almuista, on mielestäni kestämätön.

Viime vaaleissa en juuri tästä syystä enää äänestänyt Kokoomusta. Seuraavissa vaaleissa se ei tässä tilanteessa voi olla edes harkinnassa. Tiedän, että puolueessa nyt aatteet kamppailevat, mutta juuri tässä tilanteessa ihmisten yhtäläistä arvoa kunnioittavien kokoomuslaisten olisi uskallettava julkisesti ja selvästi puolustaa hyviä arvoja ja moraalia.

Julkirasismi, hyytävän kylmä politiikka ja elitismi tekevät puolueen kannattamisen mahdottomaksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Leikatkaa kaikkein köyhimmiltä, se särvittää niin mukavasti!

~ Reija Härkönen

 

Kehitysapua voi kevyesti leikata. Herrat voivat silti pulskasti ja Suomen kansasta älähtävät vain opposition ikävät, laiskat siipeilijät, opettajat, tutkijat ja apuhoitajat, jotka eivät itse kuitenkaan tee mitään talouden, eivätkä siis myöskään kehitysavun hyväksi.

Kehitysavusta voi huomaamattomasti leikata, koska ne, joille se raha on ennen mennyt tai nyt menisi, eivät koskaan valita, eivätkä osaa edes pyytää sitä. Nälkäisen lapsen kuva ei meitä enää hätkähdytä, niitähän on nähty.

Kehitysavusta on turvallista leikata, koska ei ole mitään pelkoa siitä, että joku nyt nälänhätää kärsivistä seisoisi ikkunan takana katselemassa, kun me pääsiäisen kärsimysjuhlan kunniaksi nautimme raskaan ateriamme jälkiruuaksi rommibabaa, rahkamoussea ja lämmintä passiolientä.

Bremdan Bannon 2
Kuva: UNHCR Brendan Bannon

Kehitysavusta on mahdollista leikata, koska hallituspuolueista Kokoomuksen nuorisosiipi,  Perussuomalaiset ja osa Keskustasta on jo pitkään ollut sitä mieltä, että sitä ei pitäisi maksaa ollenkaan.

Kehitysavusta on kiva leikata, koska perussuomalaiset ovat siitä niin riemuissaan. On niin mukava ilahduttaa oikeita, isänmaallisia suomalaisia. Mielenosoituksiakaan ei tule, ja sankarilliset kodinturvajoukot saavat partioida rauhassa.

Kehitysavusta pitääkin leikata, koska kehitysmaiden kansalaisten nälänhädästä voi aina syyttää heitä itseään.

Tämähän juuri on sitä nykyhallituksen luomaa mahdollisuuksien tasa-arvon politiikkaa. Emmehän me halua harjoittaa positiivista syrjintää!

somali children collect water
Kuva: UNHCR, J. Ose

Onko meillä käynnissä sota pakolaisia vastaan?

~ Reija Härkönen ~ 1 kommentti

Onko auttaminen mahdollista vain silloin, kun autettavat eivät liikaa häiritse omaa mukavuutta?

Miksi pakolaisten motiivit kyseenalaistetaan nyt, kun he ovat liikkeellä suurin joukoin? Eikö olisi silloin ollut tarpeellista kyseenalaistaa, kun paljon suurempi osa jäi kotimaihinsa? Eikö silloin ollut suuremmalla todennäköisyydellä niin, että siellä sittenkin pystyi elämään?

Käytän tässä kirjoituksessa sanaa pakolainen kaikista ihmisistä, jotka ovat jättäneet kaiken ja hengenhädässä lähteneet pakoon kodeistaan ja kotimaistaan.

Varsinaisen pakolaisaseman, turvapaikan ja siihen liittyvät edut saavat Suomessa vain tietyt kriteerit täyttävät ihmiset. Vaikka ei saisi turvapaikkaa, voi saada oleskeluluvan, jos ihmistä uhkaa omassa maassa kuolemanrangaistus tai epäinhimillinen kohtelu. Oleskeluluvan voi saada myös, jos ihminen voisi kotimaassaan joutua henkilökohtaiseen vaaraan aseellisen selkkauksen vuoksi. Myös ympäristökatastrofi tai esim. vaikea ihmisoikeustilanne voi oikeuttaa saamaan maassamme oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella.

Kun hätä on tarpeeksi suuri, ihmiset lähtevät joka tapauksessa pakoon. Tapa, jolla he nyt ovat paenneet, on jo selvästi osoittanut, että he eivät ole enää nähneet muuta mahdollisuutta. Hukkumalla Välimereen ei ole saavuttanut turvapaikkaa, mutta on ainakin yrittänyt. Heittämällä lapsen raja- aidan ylitse voi saada pienen toivonkipinän, että edes hänet joku löytää ja ottaa hoitoonsa.

Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla I. Prickett UNHCR
Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla. Kuva: I.Prickett, UNHCR

Suomessa on ollut suuri älämölö siitä, että tulijoista niin suuri osa on miehiä. Nyt, kun äidit ja lapset ovat lähteneet liikkeelle, heidän edestään portit suljetaan kylmästi. Perussuomalaiset ovat jo pitkään toistelleet, että perheiden yhdistäminen on suurin uhka maallemme. Eivät he kustannuksia pelkää, vaan sitä, että täällä jo olevat väärän väriset ihmiset saavat tänne puolisonsa ja lapsensa, perustavat lisää perheitä ja saavat lisää väärän värisiä lapsia. Ja pian käy niin, että Suomen jalkapallomaajoukkue ei – heidän likaisessa mielessään – enää ole valkoinen suomalainen joukkue.

Siksi meillä monet ajattelevat, että leiri mutakentällä on ”niille” sopiva paikka.

Pois silmistä, pois mielestä. Moni miettii, että muualla sijaitsevat pakolaisleirit olisivat sopiva ratkaisu pakolaisongelmaan. Kuinka monia vuosia siihen kuluu, että täysin raunioituneet, ilman järjellistä hallintoa olevat maat taas ovat ihmisen asuinpaikaksi sopivia? Millaista on elämä pakolaisleirillä maassa, joka on käynyt ihmiskauppaa: ostanut itselleen uusia etuuksia eurooppalaisessa yhteisössä ja maksuksi luvannut pysäyttää pakolaiset ja leirittää heitä omassa maassaan. Tämä tapahtuu maissa, joissa ihmiskauppa on jo vuosia saanut rauhassa jatkua ja rahanahneet salakuljettajat ovat käyttäneet pakolaisia monella eri tavalla hyväkseen. Ja kaupan vastapuolena on hyvinvoiva Euroopan eliitti, Suomikin.

Leireillä ihmiset eivät enää ole ihmisiä, vaan käsiteltävää massaa. Tai, niin kuin suomalaiset poliitikot niin kauniisti puhuvat, mutavyöry. Ja nyt sitten eurooppalaisten sivistysvaltioiden välistä kauppatavaraa. Siihenkö tämäkin pian menee, että meillä on kohta pörssissä yhtiöitä, jotka myyvät pakolaiseristä laadittuja sijoitusasiakirjoja, ja niistä laadittuja uusia spekulatiivisia pakolaisosakekirjoja?

Pakolaisia ei voi pestä pestä piiloon eikä sijoittaa veroparatiisiin.

Pakolaiset lepäävät rautatieasemalla Kroatiassa matkalla leirille Zagrebiin I.Pavicevic UNHCR
Pakolaiset lepäävät rautatieasemalla Kroatiassa matkalla leirille Zagrebiin. Kuva: I.Pavicevic, UNHCR

Ei pitäisi keskustella siitä, kuinka saadaan estettyä pakolaisten tulo Eurooppaan tai Suomeen. Pitäisi keskustella siitä, kuinka saadaan liikkeelle lähteneille mahdollisimman turvalliset reitit, heidän asiansa mahdollisimman pikaisesti käsiteltyä ja ihmiset uuden elämän alkuun, olipa se sitten missä tahansa. Pelkkää tekopyhyyttä ovat lausahdukset ”autetaan niitä siellä, missä ne ovat” tai ”pistetään niiden kotimaiden talous kuntoon”.

Leirit ovat tarpeellisia väliaikaisina ratkaisuina, mutta on myös tehtävä päätöksiä siitä, kuinka ihmiset sijoitetaan pois leireiltä. On melko häkellyttävää, että keskustelun ydin on nyt siinä, kuinka ihmiset voidaan pysäyttää ja heidän vyörynsä estää. Emme ole sodassa pakolaisia vastaan, olemme vastaanottamassa hengenhädässä pakoon lähteneitä. Elämme maissa, joilla on kaikki resurssit ja mahdollisuudet ottaa vastaan vielä huomattavasti suuremmat, moninkertaiset määrät pakolaisia.

Miettikää vähän asioiden mittasuhteita ensi kesänä, kun luette lehdestä vinkkejä siitä, kuinka saisitte auton kätevästi pakattua ja kuinka kummassa saatte pieniä pilttejänne viihdytettyä sen kauhean pitkän ja vaikean mökkimatkan aikana. Millaista on sillä pakolaisnaisella, joka kantaa yhtä selässään ja riepottaa kahta vierellään? Ilman mitään kuvaa tulevaisuudesta, ilman yhtään mitään, viimeisetkin mukaan haalitut kolikot ja arvoesineet ryöstettyinä tai matkan maksuihin kuluneina.

Syyrialaiset pakolaiset matkalla Unkarista Serbiaan O. Laban-Mattei UNHCR
Syyrian pakolaisia matkalla Unkarista Serbiaan. Kuva: O.Laban-Mattei, UNHCR

Turvapaikkaturisteja ei ole olemassa. Tuollaista sanaa käyttävät poliitikot ovat härskejä oman edun tavoittelijoita.

Ei pidä antaa nousevan oikeistopopulismin ja uusfasismin sekoittaa päitämme. Jatkuva propaganda islamista, Isiksestä, terroristeista ja Taharrush Gameasta, jota perussuomalaiset ja jotkut kokoomuslaiset poliitikot jakavat, on epäinhimillistä, omaan napaan tuijottavaa vihankylvöä. Ja tyhmää ja lyhytnäköistä politiikkaa, joilla nämä ihmiset saavat hetkeksi ympärilleen vihasta ja kateudesta hyrräävien herhiläisten kannattajalauman, mutta jotka vain ihan vähän pitemmällä tähtäimellä tekevät itselleen ja maallemme suurta vahinkoa.

Luopiot käyttävät aina hyväkseen poikkeuksellisten aikojen mukanaan tuomaa hämmennystä ja epävarmuutta. Tolkun ihmisten on nyt säilytettävä maltti ja hoidettava myös pakolaiskysymys rauhallisesti ja järjestyksessä.

Vielä tähän mennessä Suomen kansa ei ole vanhoja vaatteita ja joitakin urheiluhallivuoroja lukuunottamatta joutunut luopumaan oikeastaan mistään maahamme saapuneiden pakolaisten hyväksi. Mikäli tarve vaatii, myös tätä SPR:n ehdotusta voitaisiin harkita: http://www.talouselama.fi/uutiset/radikaali-esitys-kt-tyhjillaan-olevia-mokkeja-ja-kunnostuksen-tarpeessa-olevia-asuntoja-alettaisiin-ohjata-turvapaikahakijoille-6091777http://www.unhcr.org/pages/49c3646c25d.html#

Muutenkin pitäisi ottaa käsittelyyn monenlaisia uudenlaisia tapoja auttaa ja sijoittaa pakolaisia. Leirejä vastaanottokeskuksetkin ovat ja pakolaisten pitäisi joutua niissä oleskelemaan mahdollisimman lyhyen aikaa. Sen sijaan, että mietitään, kuinka paljon nuoret miehet siellä tappelevat, pitäisi ottaa oppia esim. Kanadan tavasta kotouttaa ja saatella ihmisarvoiseen elämään kymmenet tuhannet vuosittaiset pakolaiset. Ei enää lähettämällä perussuomalaisia rasistikansanedustajia Kanadan matkalle tutustumaan metodeihin, vaan ryhtymällä toimeen täällä Suomessa.

Pakolaisten entistä suurempi määrä ei saa viedä meistä ihmisyyttä. Hätä ei muutu pienemmäksi hädäksi, kun sen kohtaa suurempi joukko ihmisiä.

Perussuomalaisia mielikuvia

~ Reija Härkönen

Kun katsoo perussuomalaisten rasistisiiven jäsenen, Laura Huhtasaaren, Facebook-seinällä tätä kuvaa, jolla häntä siellä nyt kannattajat haluavat mairitella, ei voi kuin hätkähtää selvää yhteyttä Neuvostoliiton aikaiseen propagandaan.

russian 4

 

russian 2
Soturi, anna isänmaalle vastaukseksi voitto!

Mitä kuva kertoo tavalliselle ihmiselle? Kova nainen, sotilaallinenkin, valmis annettuun tehtävään?

Suomen demokratia ei kaipaa sellaisen tehtävän suorittajia, joiksi nämä perussuomalaiset ”roturealistit” ja valkoisen Elovena-tytön säilyttäjät ovat nyt asettuneet. Meillä ei myöskään kaivata stalinilaista kuria, suojeluskuntien katupartioita eikä keskitysleirejä, vaikka rasistikansanedustajat niitä toistuvasti vaativat. Siksi kauhistuttaa yhä enemmän se, että tämänkaltaiset eduskuntaturistit ovat nyt lakejamme säätämässä ja vaikuttamassa yleiseen asenneilmapiiriin. Tavallisen kansalaisen huoli on syvä.

Jos kuvalla taas on tarkoitus korostaa perinteisen työn merkitystä, niin toivotaan, että se sanoma sitten osuu roskasivustoilla ja rasistifoorumeilla mylviviin persusankareihin, jotka näyttäisivät käyttävän suurimman osan työnantajiensa ajasta Lauran ja taistelutovereiden mairittelun ohella kunniallisten kansalaisten solvaamiseen, vihapuheisiin, valheiden levittämiseen ja kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Eikä työttömyyskorvauksiakaan ole tarkoitettu tuollaiseen toimintaan. Me tavalliset kansalaiset loppujen lopuksi tuonkin maksamme.

russian 1
Maanviljelijöiden tärkein tehtävä on satomäärän nostaminen. Isänmaa, ota vastaan runsas satomme!

Kun tasavallan presidentti piti kyseenalaisen puheensa eduskunnan uuden istuntokauden alkajaisiksi, myös Laura Huhtasaari ulvahti ilosta. Olemme kuulemma juuri nyt saaneet arvojohtajan.

Tasavallan presidentin selkeä kädenojennus rasisteille oli minustakin hätkähdyttävä. Olemme, vaikka olemme huolella seuranneet vaikkapa Unkarin kehitystä, vielä sentään uskoneet, että Suomen tasavallan korkeimmassa johdossa on tolkun ihmisiä. Äärioikeistolaisia, rasistisia piirejä miellyttäviä puheita pitävä presidentti ei voi olla arvojohtaja. Arvojohtaja tarkoittaa henkilöä, joka johdattaa kansan pitämään kiinni hyvistä arvoista, vaikeinakin aikoina. Onhan meillä Euroopassakin ollut suuriakin kansankiihottajia, joita ei todellakaan voi mainita arvojohtajiksi.

Presidentti Niinistö on esiintymisessään jo useamman kerran antanut viitteitä siitä, että hän haluaa miellyttää perussuomalaisia äänestäjiään perussuomalaisella retoriikalla ja mielikuvilla. Hän on pelotellut kansalaisia pahat mielessään tulevilla maahanmuuttajilla ja nostanut erikseen esille ainoastaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat vihreälle oksalle päästyään valmiit solvaamaan muita maahanmuuttajaryhmiä ja esittämään heidät rikollisuuteen taipuvaisina, laiskoina ja raiskauskulttuurin omaavina. Näin Niinistö pikkuhiljaa profiloituu perussuomalaisia mielikuvia luovaksi presidentiksi. Keskitien kulkeminen ei voi tarkoittaa rasismin hyväksymistä.

Kenellekään tolkun ihmiselle ei ole epäselvää se, että suuri pakolaisten määrä tuo haasteita ja kustannuksia. Suomen vastaanottama pakolaismäärä on kuitenkin edelleen pieni verrattuna siihen, kuinka paljon vaikkapa läntinen naapurimaamme on ottanut vastaan jo vuosikymmenten ajan.

Tässä nykyisessä tilanteessa on tärkeää, että maamme korkein johto ei asetu vihankylväjien puolelle, sivuuttaa pelon kylvämisen ja rohkaisee kaikkia osallistumaan uusien asukkaiden kotouttamiseen ja kielen opettamiseen. Kokoomustaustaisen presidentin pitäisi myös aivan erityisesti rohkaista yrittäjiä palkkaamaan pakolaisia, vaikka vähän heikommallakin kielitaidolla. Työssä oppii. Pakolaisilla, toisin kuin perussuomalaiset mielikuvat kertovat, on valtava tarve sopeutua, oppia tavoille ja elää ihmisiksi, tehdä töitä ja elättää perheensä.

russian 3
Tee ahkerasti töitä kevät, kesä, syksy ja talvi – ja sato kasvaa!

Miksi Helsingin apulaispoliisijohtaja syyllistää seksuaalirikoksista pelkästään turvapaikanhakijat?

~ Reija Härkönen ~ 1 kommentti

Suomalainen nainen, lähes jokainen ihan tavallinen nainen, joutuu joskus elämässään seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Näin voinen päätellä siksikin, että minunkin kohdalleni ahdistelua on sattunut jo useamman kerran 57-vuotisen elämäni aikana, vaikka en ole koskaan ollut erityisen hyvännäköinen, seksikäs tai pyrkinyt tekemään lähempää tuttavuutta vieraiden miesten kanssa. Työpaikan juhlissa työkaverit ja jopa esimiehet ovat käyneet kiinni pakaroihin, tanssilattialla suudelleet vastaanpyristelystä ja selkeästä kiellosta huolimatta kiihkeästi kaulalle, tuntematon vastaantulija on työntänyt kadulla käden jalkoväliin.

Kaikille on tuttu asia myös se, että kaduilla ja metsässä on kautta aikojen tapahtunut raiskauksia tai raiskauksen yrityksiä. Lähes jokaisessa kaupungissa on joku kolkka, puistonsyrjä, pururata tai metsäpolku, jota kehotetaan tästä syystä välttämään. Ulkona tapahtuneet raiskaukset saavat aina suurta huomiota, niistä puhutaan pitkään ja ne muistetaan sukupolvesta toiseen.

Suurin osa raiskauksistakin jää kuitenkin ilmoittamatta poliisille, seksuaalisesta ahdistelusta puhumattakaan. Alkaisi varmaankin olla aika ilmoittaa, kun Helsingin poliisin apulaispäällikön tietämys asiasta on sillä tasolla, että naisten häirintä on Suomessa uusi ilmiö, joka liittyy pelkästään maahan viime vuonna tulleisiin turvapaikanhakijoihin. Ja hivenen näyttäisi siltä, että ihmiset on turvapaikanhakijoihin liittyen peloteltu niin syvästi, että vierasmaalaisten miesten toimista tehdään ilmoituksia jopa silloin, kun turvapaikanhakija kaupan hyllyjen välissä etenee kahden metrin etäisyydelle suomalaisesta naisesta.

Tehkäämme siis me naiset selväksi se, että meitä eivät saa seksuaalisesti ahdistella minkään maalaiset miehet, eivät omat eivätkä vieraat. Puhun nyt etenkin sellaisesta ahdistelusta, joka uuden, 1.9.2014 voimaan tulleen lain mukaan on rikos. Laki on niin uusi, että rohkenen epäillä, että vain harvat naiset tietävät, että seksuaalisesta ahdistelusta voi nyt tehdä rikosilmoituksen.

Suomen laki määrittelee seksuaalisen ahdistelun näin:

”Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi”.

Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoja tai enintään puoli vuotta vankeutta.

Sanallinen seksuaalinen häirintä ei edelleenkään ole rikoslaissa määritelty seksuaalirikos. Tasa-arvolaissa seksuaalinen häirintä työpaikoilla on kielletty ja vaatii (vaatisi) aina esimiehen puuttumisen asiaan. Siitä voidaan myös tuomita jollain muulla rikosnimikkeellä, esimerkiksi kunnianloukkauksena.

Lokakuun loppuun mennessä v. 2015, siis runsaan vuoden aikana, uuden lain perusteella tehtyjä ilmoituksia seksuaalisesta ahdistelusta oli kirjattu 450, niistä n. 200 kohdistui samaan epäiltyyn. Rikoskomisario Teija Koskenmäki on Helsingin Sanomissa kertonut lain soveltamisesta näin: ”Se tarkoittaa tyypillisesti tapauksia, joissa joku koskettaa toista henkilöä luvatta genitaalialueelle, pakaroihin tai rintoihin niin, että kohdehenkilö kokee teon seksuaalisena”.

Raiskauksista ilmoittaminen on viime vuosina vähän lisääntynyt, mutta aivan liian usein tuttavien tai omien miesten kotona tai kavereiden teinijuhlissa tekemät raiskaukset jätetään ilmoittamatta. Tämä, paitsi että se jättää rikolliset vaille rangaistusta, vääristää tilastoja ja ihmisten tietoisuutta siitä, että raiskauksista Suomessa ovat edelleen suurimmaksi osaksi vastuussa syntyperäiset suomalaiset miehet.

Perussuomalaisen puolueen rasistijoukkion agendalla ovat ulkosalla tapahtuneet raiskaukset olleet vuosikaudet yksi kansanryhmää vastaan kiihottamisen tärkeimmistä osasista. On esimerkiksi yhä uudelleen vedottu Norjan poliisin v. 2010 teettämään tutkimukseen Oslon raiskauksista ja väitetty, että kaikki puskaraiskaukset ovat ulkomaalaissyntyisten tekemiä. Unohdetaan kuitenkin mainita, että tutkimusvuonna syytteen sai vain viisi henkilöä, jotka kaikki kylläkin olivat muualta muuttaneita. Unohdettiin mainita myös se, että Norjan poliisi totesi yksiselitteisesti, että kaikki väitteet siitä, että raiskaajat olisivat pääosin ulkomaalaisia ja lisäksi muslimeja, ovat täysin vailla perää.

Kun meillä nyt Helsingin poliisin korkea-arvoinen johtaja jakelee juuri samankaltaisia, rasistiselta kalskahtavia väitteitä, herää paljonkin kysymyksiä. Onko tosiaan niin, että pääkaupunkimme apulaispoliisijohtajan tittelin on saanut täysin viaton mies, joka ei tiedä, että meillä ovat miehet ahdistelleet naisia? Jos näin ei ole, mikä on poliisijohtajan agenda? Onko tarpeellista herättää kansalaisten kiinnostus nimenomaan muutamaan turvapaikanhakijan tai maahanmuuttajan tekemään ahdisteluun vai olisiko korkea-arvoisen poliisivirkamiehen syytä kiinnittää huomiota naisten ahdisteluun ja kansalaisten turvallisuuteen yleensä? Suurimmassa osassa tapauksistahan tekijöinä ovat kuitenkin suomalaiset miehet, jotka – omien sanojensa mukaan – ovat turvapaikanhakijoita sivistyneempiä ja fiksumpia ja kunnioittavat Suomen lakia ja naisten itsemääräämisoikeutta. Miksi meitä naisia kuitenkin on aina häiritty, ahdisteltu ja raiskattu?

Samaisen apulaisjohtajan erikoisia sanomisia on esitelty myös saksalaislehdessä. Saksassahan Kölnin uudenvuoden ikävät tapahtumat ovat vielä uutiskeskiössä. Onko Suomen poliisi nyt liittynyt eurooppalaiseen muslimivastaiseen kiihotusliikkeeseen, kun se antaa ymmärtää, että Suomessa ovat ensimmäiset naisiin kohdistuneet ahdistelutapaukset yhtäkkiä ilmestyneet kaduille, kun Suomessa on tavallista enemmän pakolaisia? Kuka on antanut Helsingin poliisin apulaisjohtajalle luvan toimia näin? Huomasin, että rasistisivustoilla perätään poliisijohtajalle sananvapautta, mutta eikö ole niin, että poliisin virassa haastattelun antavan poliisin on ehdottomasti pysyttävä asiallisena ja puolueettomana ja – ennen kaikkea – totuudessa?

Kenen vastuulla on se, että Suomen poliisi pysyy rehellisesti asiassa ja tiedottaa lietsomatta muukalaisvihaa? Mihin rasistinen kiihottaminen voi lopulta johtaa, jos jopa poliisi siihen osallistuu?