Ruotsin kieli on meille suomalaisille rakas

Monilla suomalaisilla on hellä suhde ruotsin kieleen. Miksei olisi – olihan se yli kuuden sadan vuoden ajan maamme hallintokieli. Suurin osa maamme varhaisesta sivistyksestä ja kirjallisesta kulttuurista on luotu ruotsin kielellä. Ruotsi on edelleen pienen vähemmistön äidinkieli ja sitä kuulee ja näkee vähän väliä, vaikka amerikanenglanti on tietokoneistumisen ja popmusiikin ja hollywoodilaisen filmiteollisuuden maailmanvaltauksen myötä tunkeutunut syvälle sieluumme.

Suomi on sekä kirja- että puhekieleen lainannut paljon sanoja ruotsista, enempiä miettimättä mieleen tulevat vaikkapa apina, stadi, baana, huilata, vanttuut, hattu ja hanslankari. Eräs ruotsalainen ystäväni kerran täällä kylttejä katsellessaan totesi, ettei tarvitse kuin laittaa i-kirjain ruotsin sanan perään, niin saadaan suomenkielinen sana: pankki, posti, moottori, kellari.

Suomenkielisillä suomalaisilla on aivan erityinen, lämpimän ironinenkin suhde ruotsin kieleen. Englanti toki alkaa jo hallita vitseissäkin ja käännöskoneilla tehdyt käyttöohjeet netissä ovat jo niin kauan olleet harminamme, että ne ovat melkein jo lakanneet huvittamasta. Mutta ruotsin kielestä ovat edelleen ihmismuistissa säilyneet monet varhain opitut, rakkaudella väännetyt ja elvatolva-luppakorvan ohella suusta suuhun levitetyt kielivitsit, muunnokset ja väännökset. Suomalais-ruotsalaista kansanperinnettä parhaimmillaan.

Aloin muistella kouluajan suullista perintöä ja tällaiset lausahdukset tulivat mieleeni, ensimmäisenä ajankohtaisin:

Mamma, mamma, julsex kommer tillbaka    –    Äiti, äiti joulukuusi palaa!

Sådant är livet.    –    Sellaiset ovat liivit.

Voi, voi teitä!   –     Smör, smör vägar!

Onko sinulla jo jojo?    –     Har du redan redan redan?

Laskekaa Suomen lippu!   –    Räkna finska biljetten.

Viikkokaupalla   –    Veckan vid butiken.

Muistatteko muita?

dsc_0633

Vähän päinvastaista ruotsin kielen rakastelua edustaa tämä teekkareiden vappulehdessä aikanaan julkaistu runoelma:

      Lite kan jag finska tala
      gädon heter haukikala.
      Skeppet heter laiva
              och himmel – det är taiva.

dsc_0589

Eikä tietysti sovi unohtaa kiistämätöntä osoitusta siitä, kuinka mahdottoman rumaa ruotsi on ja kuinka kaunista suomi: käännäpä kansanrunon alku ”Saari, saari, heinäsaari, heinäsaaren neito” ruotsiksi, niin ainoa mahdollinen käännös on tietysti: ”Ö, ö, hö ö; hö ö mö.”

Mitä muuten olikaan paranormaali ruotsiksi? Bara normal. Suomalaisilla on lämmin ja ymmärtäväinen suhde ruotsin kieleen!

Tässä blogissa on tarkoitus keskustella ja nauttia rakkaasta, hauskasta ruotsin kielestä – älä siis suotta kommentoi ”pakkoruotsista” tai muusta sellaisesta turhasta …

Mainokset