Vaikka Suomen nykyinen hallitus ja poliisi niin antavat ymmärtää, natsististen itsenäisyyspäivän marssien vastustaminen ei ole laitonta tai kyseenalaista. Jos haluamme puolustaa Suomen demokratiaa ja estää äärioikeiston nousua, se on suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Joka vuosi näihin aikoihin nousevat vällyn alta myös ihmiset, jotka ajattelevat olevansa demokratian puolella ja rientävät nettipalstoille voivottelemaan, kuinka kauheata on osallistua natseja vastustavaan mielenosoitukseen. Natsien vastustaminen kuulemma kääntyy tuolla tavoin itseään vastaan. Nämä lienevät niitä ”tolkun ihmisiä”, joiden kuuluu vain kauniisti katsella vierestä, kun demokratian perustan murtajat pyrkivät valtaan. Nettiryhmässä voi toki sanoa sanottavansa, mutta niin, ettei vain loukkaa natseja, persuja ja kokoomuslaisia.

Olemme uusfasismin etenemisessä Suomessa jo niin pitkällä, että rasistien ”mestari” pääsee eduskunnan puhemiehen asemasta suomaan suosionsa natsimarssille. Sieltä hän myös tyrkkii mediaa ja väittää sen valehdelleen, että hän, viaton ”mestari”, olisi osallistunut natsimarssille v. 2018, kun hän vain kävi Töölöntorilla kuuntelemassa puheet. Tuolla eleellä ja kaikella muulla tekemisellä viimeisten 20 vuoden ajan Halla-aho ei tietysti mitenkään ole osoittanut edustavansa suomalaista uusfasistista, rasistista liikettä, jonka tarkoituksena on, niin kuin Halla-aho on julistanut: ”Suomen islamisaation estäminen” ja jonka yksi tavoite on Riikka Purran viimeksi vaaleissa mainostama ”nolla turvapaikanhakijaa”. Tällä ei luonnollisesti tarkoiteta vaikkapa ukrainalaisia, joita suurin osa Purran ja Halla-ahon aatetovereista ei heidän ihonvärinsä vuoksi vielä laske ”haitallisiin ihmisiin”.

Niin kuin kerran ennenkin, maahanmuuttajista se alkoi ja nyt ollaan siirrytty seuraaviin halveksuttuihin vähemmistöryhmiin. Hallitus pitää tarkasti huolta siitä, että talouden leikkaukset osuvat kipeimmin maahanmuuttajiin, vammaisiin, sairaisiin ja sellaiseen kulttuuriin, jota kansallismielinen valtiovarainministeri pitää alamaiskansalle turhana, elitistisenä palveluna. Tässä toki on takana sekin, että kulttuurin tuottajina on paljon vasemmistolaisesti ajattelevia ihmisiä. Siis sellaisia, jotka haluavat muille hyvää. Heidät sinimusta hallitus lukee vihollisiin.

Mielen osoittaminen uusfasisteja ja rasisteja vastaan ei ole anarkiaa, kommunismia eikä islamismia. Ei riitä myöskään se, että mennään ja marssitaan kauniisti vastaan. On tarpeen käyttää myös passiivista vastarintaa, jos poliisi osoittaa turvaavansa vain natsien oikeuden mielen osoittamiseen, aitaa heille Töölöntorin, riistää vastamielenosoittajilta lippuja ja heittää ne aidan toiselle puolelle natsien poltettaviksi. Helsingin poliisi on itsevaltaisesti suonut natseille oikeuden varata Töölöntorin omaan käyttöönsä itsenäisyyspäivinä hamaan tulevaisuuteen. Vastamielenosoittajiin poliisi suhtautuu karsaasti ja on osoittanut neuvotteluissa järjestäjien kanssa ylimielisyyttä ja halveksuntaa. Siksi on tullut tarpeelliseksi yhä enemmän harjoittaa kansalaistottelemattomuutta. Ei ole oikein, että poliisi kehottaa kunniallisia ihmisiä poistumaan turvatakseen natseille leveämmät oltavat Helsingin kaduilla. Ymmärrän, että väkivallan uhka on selvä, jos natsijoukkiot kohtaavat vastamielenosoittajat kadulla, ja toisella puolellakin on tappeluhalukkaita. Siksi poliisin läsnäolo on tarpeen, niin kuin yleensä mielenosoituksessa.

Valtaisa enemmistö tavallisen kansan mielenosoittajista on täysin rauhallista, Suomen tulevaisuudesta huolestunutta väkeä. Natsien puolustelijat sanovat, että he taas ovat rauhallisia kansallismielisiä ja korostavat heidän sananvapauttaan. ”Kansallismielinen” tarkoittaa perussuomalaisten ja kokoomuksen äärilaidan nykykielessä samaa kuin rasisti, fasisti ja natsi. Demokratian tulee taistella rasisteja, fasisteja ja natseja vastaan.  

On tarpeellista näyttää, että vastustusta on. On tärkeää saada muutkin huomaamaan, mitä Suomessa on meneillään. On saatava myös Suomen media puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, ei riitä, että Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ollaan huolissaan Suomen äärioikeistolaistumisesta. Olen itse osallistunut Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen kahdesti ja Turku ilman natseja -mielenosoitukseen kolme kertaa. Tavallinen sitoutumaton eläkeläistäti Hyvinkäältä satojen ja tuhansien samanmielisten joukossa. Tunnelma on korkealla ja tulee hyvä mieli, kun edes yrittää jotain.

Älä sinäkään jätä asioita sille tolalle, että natsit saavat vapaasti marssia Suomen kaupunkien kaduilla.