Älkää sanoko, että tapahtuuhan sellaista muissakin maissa

Tässä maassa on ihmisiä, jotka hyökkäävät sanoin ja väkivaltaisin teoin pakolaisia vastaan. Sotaa ja vainoa paenneita ihmisiä, äitejä ja isiä lapsineen pelotellaan ja uhkaillaan. Yksin tulleiden lastenkin majapaikkaan tehtiin jo polttopulloisku. Punaista Ristiäkin, hyväntekijää, vihataan, vaikka törkeimmätkin sotajoukot yleensä sallivat järjestön toiminnan siviilien ja haavoittuneiden parissa.

Meillä vihataan lapsia, koska he ovat tulleet vieraasta maasta ja vieraasta kulttuurista. Vihaajat on opetettu vihaamaan. Jo yli vuosikymmenen jatkunut järjestelmällinen vihanlietsonta on tehnyt tehtävänsä. Tuosta vastenmielisestä kampanjasta suurimmmassa vastuussa on Perussuomalaiset r.p., mutta muutkaan puolueet ja tahot eivät ole täysin viattomia.

Pelko ei sillä vähene, että vastaanottokeskusten tiedotustilaisuuksissa  kuunnellaan hurmoshenkisiä rasisteja ja hysteerisiä tytärtensä puolesta pelkääjiä ja sanotaan, että poliisi kyllä valvoo. Ihmisille on kerrottava, että pelko on lietsottua ja täysin turhaa, eikä irakilainen nuori mies ole sen pelottavampi, kuin suomalainen. On selvää, että sota-alueilta lähteneet ihmiset, jotka joutuvat kuukausikaupalla toimettomina odottelemaan kohtalonsa selviämistä, saattavat olla levottomia, nahistelevia ja hankaliakin, mutta kukapa ei tuollaisessa tilanteessa olisi. Syrjäytyneitä meillä on myös omasta takaa.

Rasismi lisääntyy nyt koko ajan. Sen, että meille on tullut paljon pakolaisia, ei mitenkään pitäisi olla rasismia lisäävä asia – päinvastoin! Kun meille saapuu ihmisiä, jotka ovat kaiken menettäneitä ja pitkästä matkastaan väsyneitä, luulisi jokaisen vähänkin ajattelevan ja välittävän ihmisen ottavan heidät ystävällisesti vastaan ja myös pikku hiljaa tottuvan vähän vieraan näköisten ihmisten kohtaamiseen.

Vaan niinhän se ei mene: meillä on tahoja, jotka harrastavat päivittäistä, järjestelmällistä pelottelua ja kiihottamista näitä ihmisparkoja vastaan. Pariisin tragedia antoi lisäintoa kaikkein ikävimmille rasistisen työn tekijöille.

Halla-aho terrorismista

On sellaisiakin poliittisia toimijoita, jotka eivät tuota työtä itse tee, mutta hyväksyvät näiden ihmisten tekoset, pitävät sitä sananvapauden ilmentymänä tai haluavat osoittaa omaa hyvyyttään ja suvaitsevaisuuttaan sallimalla millaisen tahansa käytöksen ja poliittisen toiminnan.

Eivätkö he huomaa sitä, että siinä samalla he tekevät itse rasistisen teon? He sallivat sen, että meillä syrjitään erilaisena pidettyjä ihmisiä ja sen, että vähemmistön asema yhä vain heikkenee, yhä useampi vieraan näköinen lapsi saa syljen kasvoillensa ja kiroukset peräänsä, yhä useampi somalipoika saa juosta koulumatkansa kuin henkensä edestä, yhä useampi lapsi tai aikuinen jää kotiin nyhjöttämään eikä uskalla lähteä harrastuksiin ja tutustumaan kantaväestöön.

Nämä ihmiset korottavat itsensä muiden yläpuolelle, puhuvat äärilaitojen taistelusta, vaativat dialogia – ja edesauttavat raakaa rasismia. He haluavat kohottaa omaa gloriaansa vähemmistön kustannuksella. Vähemmistö näet ei äänestä. Hakkaraiset ja halla-ahot ovat toki ennakkoluuloissaan ja rasismissaan säälittäviä hölmöjä, mutta heidän egonsa pönkittäminen ja rohkaiseminen yhä uusille vaalikausille ei ole mikään ylistettävä teko, vaan karkea virhearvio ja selvää rasismin tukemista.

Älkää sanoko, että tapahtuuhan sellaista muissakin maissa.

”Maahanmuuttokriitikoiden” ei pitäisi sanoa niin, sillä eivätkö he juuri ole sanoneet, että näitä asioita tapahtuu vain barbaarimaissa, joissa se kuuluu kulttuuriin.

Meidän muiden ei pitäisi sanoa niin, koska meillä tulisi jo olla ymmärrys siitä, että näitä asioita ei pitäisi enää tapahtua – ei varsinkaan meillä.

Rasismia ei voi asettaa samalle viivalle toista ihmistä kunnioittavan käyttäytymisen rinnalle ja sanoa: antaa ideologioiden taistella, kyllä parempi voittaa! Olemme aikojen saatossa nähneet, että pahuus saattaa voittaa.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli selkeä yhteisymmärrys siitä, että holokaustin hirveyksien emme enää salli tapahtua. Siksi Suomikin allekirjoitti sopimuksen, jossa me sitouduimme ehkäisemään fasismin kaltaisen toiminnan, eli demokraattiset oikeudet kieltävien yhdistysten olemassaolon.

Nyt näyttää vähän siltä, että tuollaista toimintaa lähinnä suojellaan. Hallitus on ottanut siipiensä suojaan Timo Soinin rasistijoukkion. Pahimmatkaan rasistiset ulostulot eivät enää aiheuta mitään toimenpiteitä, tuskin edes närkästystä – ei rasistien omassa puolueessa, saatikka muissa puolueissa.

Äärioikeisto on tulevana itsenäisyyspäivänä jälleen järjestämässä fasistisen marssinsa. Vielä 1970-luvulla meillä kiellettiin fasistinen toiminta ja lakkautettiin äärioikeistolaisia järjestöjä. Mitä nyt on tapahtunut, kun niitä ei enää pidetäkään haitallisina? Eivätkö edes viattomia pakolaisia vastaan tehdyt väkivaltaiset hyökkäykset soita mitään kelloja? Pariisin rauhansopimus on kuitenkin edelleen voimassa.

Mainokset