Suomen hallitus ei ole tähän mennessä julkisesti ollut kovin rasistinen, vaikka hallituspuolueiden jäsenet ja äänestäjät sitä ovatkin.

Vielä viime vuonna sisäministeri Petteri Orpo asettui Helsingin Sanomissa selkein sanoin perussuomalaisten rasismia vastaan:

Tänä vuonna, kun Petteri Orpon olisi natsijärjestön jäsenen tekemän kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn jälkitunnelmissa pitänyt, valtiovarainministerin arvovallan pönkittämänä, olla sanoissaan vielä selkeämpi, hän veti hyvin nopeasti takaisin Timo Soinille osoitetut sanat perussuomalaisen rasismin selvittelystä ja totesi, että he ovat molemmat politiikan ammattilaisia ja hänellä on Timon kanssa oikein hyvät välit. Julkisuus oli kuulemma hoitanut asian hänen puolestaan. Mikä julkisuus on sellaista julkisuutta, joka yhtäkkiä peittelee piiloon hallituspuolueessa esiintyvän törkeän toiminnan yhtäläistä ihmisarvoa vastaan? Mikä politiikan ammattilainen se on, joka piilottelee hallituksensa rasismia?

Timo Soinista media ja monet politiikan tutkijatkin jaksavat toistella, että Soini ei ole rasisti. Olisiko ehkä kuitenkin hiukan rasistista se, että kerää puolueeseen ja kansanedustajaehdokkaiksi joukon rasisteja ja uusfasisteja? Tai se, että julkisuudessa jatkuvasti puolustaa heidän toimiaan ja sallii puolueessa leviävän törkeän julkisen rasismin ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen? Kun perussuomalaiset kansanedustajat eduskunnan kesätauon aikana jatkuvasti levittivät julkisesti rasistista sanomaansa, Timo Soini kuittasi asian sillä, että kyseessä on vain kesäinen hupsuttelu. Politiikan ammattilainen myös varoitteli esittämästä liian suoraan perussuomalaisia mielipiteitä: ”Jos lähetät tekstiviestin ja pistät Facebookiin tai Twitteriin, se on sataprosenttinen näyttö. Sä et voi kiistää yhtään mitään. Ja sen takia kannattaa vähän olla varovainen.”

Ei pannut pääministerikään peliä poikki. Juha Sipilä kyllä osallistui Kuopiossa rasisminvastaiseen mielenosoitukseen, kuten Orpokin teki Helsingissä. Ennen mielenosoitusta Sipilä kuitenkin julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän ei onnistunut yksiselitteisesti tuomitsemaan poliittisesti motivoitua väkivallantekoa. Hänen oli aivan pakko nostaa samaan lauseeseen Kajaanissa tehty ryöstömurha osoittaakseen myös rasisteille, että heitä kuunnellaan ja ovathan ne pakolaiset vaarallisia, kuten sanotte:

”Viime viikkoina on tapahtunut väkivallantekoja, jotka huolestuttavat laajalti ihmisiä ja heikentävät turvallisuudentunnettamme. Poliisi tutkii sekä Helsingin Asema-aukion että Kajaanin Otanmäen tapausta. Omasta ja koko hallituksen puolesta haluan esittää osanoton omaisten ja läheisten suruun.”

Pääministeri kirjoitti myös: ”Nyt on pidettävä pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Meistä jokainen voi pohtia, mitä itse voi tehdä sen hyväksi, että vainoa ja sotaa pakenevien ihmisten kotoutuminen Suomeen helpottuu: Kielenoppiminen, töiden saaminen ja arjen rakentaminen. Erityinen vastuu on tietysti meillä päättäjillä. Vastaanottokeskusten läheisyyden turvallisuus on myös taattava kaikille.”

Jälleen osoitus siitä, että pääministerimme mielessä on pakolaisen pahuus ja suomalaisten rasistien jatkuvasti levittämät huhut pakolaisten vaarallisuudesta. Vastaanottokeskusten läheisyyden turvallisuus on ollut takaamatta lähinnä pakolaisille, he saavat jatkuvasti kokea pahoinpitelyjä ja pelottelua. Valtiovallan turvaamina, rekisteröidyn yhdistyksen jäseninä ja perussuomalaisten kansanedustajienkin yllyttäminä seutuvilla kiertelevät jatkuvasti mustapukuiset, pelottavan näköiset miehet ja naiset. Pakolaiset, ihmisparat, ovat jättäneet kaiken ja lähteneet pakoon ja vastaanotto Suomessa on tämä.

Tänään on julkaistu uutinen, jossa kerrotaan, että maahanmuuttokritiikkiä on saanut nyt vastaanottaa myös pääministerin puoliso.

Meille tavallisille rasisminvastustajille ja rasisminvastaisille poliitikoille ja toimittajille tuollainen on ollut arkipäivää jo vuosia. Me tiedämme, että puolustusasianajaja tuossa, niin järkyttävältä kuin hänen puolustelunsa kuulostaakin, on aivan oikeassa: juuri tuollaista se perussuomalainen maahanmuuttokritiikki on. Tavallisia tallaajia ja kadun rasisteja tuollaiseen touhuun innostavat perussuomalaiset ja eräät kokoomuslaiset poliitikot. Ja siitä huolimatta edes pääministerillä, uhkauksia saaneen naisen aviomiehellä, ei ole suurempaa tarvetta tai rohkeutta puuttua siihen. Kuinkahan monta ruumista vielä tarvitaan, että olisi?

Hallitus tuomitsi taas rasismin ja jatkaa toimintaansa rasistisena hallituksena.